maanantai 10. elokuuta 2020

Mitä sinä tekisit?

 Neljä vaihtoehtoa


Kuvassa on neljä kissaa. 


  1. Hertta pyytää kissatarhaan ikkunan vieressä. 
  2. Arttu pötköttelee Penan kuljetusboksissa.
  3. Milo nojailee jalkaani. 
  4. Noomi houkuttelee minua sohvalle pötköttelemään, jotta pääseen syliini. 



Minkä vaihtoehdon sinä valitsisit ja miksi? 


1. Nouset tuolilta ja päästät Hertan tarhaan.

2. Ryhdyt Artun tavoin päiväunille. 

3. Jatkat lehden lukemista, jotta voit toimia Milon tyynynä. 

4. Noudatat Noomin kehoitusta ja siirryt sohvalle loikoilemaan. 

sunnuntai 9. elokuuta 2020

Kukkaispoika

 Kedolla tai omalla pihalla


Sen vaan sanon, 
että tätä kukkien tuoksuttelua en juuri ymmärrä. 
~Sulo Naukula


Hyvää Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivää! 

lauantai 8. elokuuta 2020

Hyvää kansainvälistä kissapäivää!

Pidetään huolta! 

Tänään vietetään kansainvälistä kissojen päivää. Suomen Kissaliitto tiesi kertoa, että päivää on vietetty jo vuodesta 2002 alkaen. Sen järjestää kansainvälinen eläinten hyvinvointia edistävä järjestö, International Fund for Animal Welfare (IFAW).

Teemapäivän takana on huoli kodittomista kissoista. Myös Suomen Kissaliitto tekee työtä myös tämän eteen ja heillä on tavoitteena kissojen arvostuksen ja paremman kohtelun lisääminen. Suomen Kissaliitto tukee myös eläinsuojelutyötä sekä kissojen terveyteen liittyvää tutkimusta. Niin tekevät myös aika monet muut rotukissayhdistykset ja rotua edustavat yhdistykset, kukin kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan. 


Naukulan 5 tärkeintä ohjetta ovat: 


  1. Siruta
  2. Rokota
  3. Ruoki ja hoivaa, vie eläinlääkärille tarvittaessa
  4. Järjestä virikkeitä
  5. Rakasta ja rapsuta


Pidetään huolta kissoistamme! Autetaan kukin kodittomia ja kotia etsiviä kykyjemme ja mahdollisuuksiemme mukaan. Meidän panos tänä vuonna on ollut toistaiseksi seuraava:


  • Jäsenmaksu Porvoon Seudun Eläinsuojeluyhdistykselle
  • Jäsenmaksu Eläinsuojeluyhdistysten kummeille
  • Kahdeksan rahalahjoitusta eri eläinsuojeluyhdistyksille (eläköön Mobile Pay joka tekee tämän helpoksi!)
  • Kolme kassillista pyyhkeitä ja liinavaatteita Hesylle






Lisäksi haluamme muistaa Tassulinnan Max-kissaa, hän täyttää tänään 10 vuotta. 


Onnea Max, hurraa, hurraa, hurraa! 


lauantai 1. elokuuta 2020

Hiirikoulua

Jo neljännessä sukupolvessa

Ensimmäisen kerran tutustuin hiirikouluun Namun emon Rauhan toimesta. Namu piti myös hiirikoulua, Noomin piti pistää paremmaksi ja hän piti rottakoulua. Viimeisimmät viikot ovat olleet Hertalla äärimmäisen kiireisiä, sillä poikien koulu on alkanut. Mutta millainen koulu? 

Selvästi Hertan metodit ovat hieman erilaiset kuin aikaisemmilla sukupolvilla, joissa emot kantoivat vaan sitä yhtä ja samaa lelua , siis anteeksi, opetusvälinettä suussaan erikoisesti maukuen. Hertta aloitti hiirikoululla, siirtyi sen jälkeen oravakoulun kautta omenakouluun, palasi hiirikouluun. Sen jälkeen alkoi ravustuskausi ja ravustuskauden jälkeen Hertta aloitti sienestämisen. Sienestämisen jälkeen alkoi taas hiirestys ja ties mihin tässä vielä päästääkään. 

Opetusvälineistä löysin vain ravun ja sienen. 
Muut lienevät jossain opettajan tai oppilaiden säilöissä. 

Oppilaat ovat olleet hieman laiskoja. Välillä he eivät ole Hertan opetuksista välittäneet lainkaan vaan touhunneet omiaan. Viime aikoina on kyllä ollut havaittavissa, että yksi veljeksistä suostuu uhrautumaan koulutukseen, jotta toiset kaksi voivat jatkaa touhujaan. Kun yksi opiskelee, niin Hertta yleensä katsoo tätä joko pöydällä tai jossain muualla korkealla loikoille. 




Täältä lähtee maailmalle oppineita poikia. Pena lähtee 13.8 ja Arttu 16.8. Milon aika sovitaan pian. 

torstai 30. heinäkuuta 2020

Kirje Artulle

Omasta kodistaan

Arttu on saanut jo hyvän aikaa sitten kirjeen tulevan kotinsa kissakaverilta, Figolta. Niin, siltä blogistaniasta tutulta Figolta. Koska asia on nyt Hennan, Figon ihmisen, taholta Instagramissa uutisoitu, voin minäkin tämän täällä kertoa. 

Olen lukenut kirjeen Artulle muutaman kerran, jotta viesti varmasti menee pienen kissanpojan päähän. Eikö kertaus ole tässäkin opintojen äiti? 


Tykkääköhän se Figo musta? 

Taaimmaisena Arttu, keskellä Milo ja etummaisena Pena. 

Ei ole enää montaa viikkoa siihen, kun pikkupojat muuttavat. Maanantaina tuli 12 viikkoa täyteen ja Kissaliiton uusi luovutusikähän on 14 viikkoa. Täällä menee vähän yli, koska poikien täytyy saada vielä vahvistusrokotus ja sopia luovutusaika kasvattajan kanssa. 

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Ihmelääke

Madotukseen

Pinkkitassun pojat ja muut täällä syntyneet ja kasvaneet pennut on madotettu kolmen ja kuuden viikon ikäisinä Mirrixillä ja yhdeksän ja nyt 12 viikon ikäisinä Axilurilla. Mirrixin antaminen pienille on ollut helppoa (kunhan saa suun vaan auki) ja tahnan työntäminen kitalakeen sujuu hyvin. Emon kanssa toki hieman hankalampaa kun Mirrixiä joutuu kuitenkin laittamaan isommalle kissalle aikalailla. 

Axilurin kanssa on ollut hieman haasteellisempaa. Ensin saa tarkkaan laskeskella kuinka paljon kukin sitä tarvitsee ja sitten sopivan määrän antaminen on ollut haasteellisempaa kuin pillerin antaminen isoimmille. Edellisten pentujen aikaan sain neuvon liottaa Axiluria veteen ja antaa ruiskulla. Se toimi suhteellisen hyvin. Edellisen madotuksen aikaan keksin ihan huippujutun ja vielä ihan itse! 

Edelleen liuotan Axilurin veteen ja pilleristä (tai nyt jo kahdesta) tahnan, jonka jaan painon mukaan Hertalle ja pojille. Sen jälkeen liotan sen uudelleen veteen ja sekoitan herkkumaitoon! Ja kas, kaikki hoitavat lautasensa putipuhtaiksi ihan itse. 





Yllä olevassa videossa pojat ovat jo herkkunsa saaneet ja Hertta näyttää miten homma hoidetaan. Suurin ongelma onkin nyt ollut se, miten saan valmistettua annokset kaikille niin ettei kukaan saa enempää kuin tarvis. 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Puuhakasta

Sunnuntaita

Täällä on puuhasteltu vaikka ja mitä. Siksipä kaikki työnjohtajat nukkuvat ja tämän mamman suunnitelmissa on kohta siirtyä sohvalle telkkarin ääreen. Yleensä niin tehdessäni talouden aikuiset kissat haluavat ulos ja sisään ja ulos ja sisään kertaa ainakin sata. Kaikki vuorotellen ja koko ajan. Ei ainakaan pääse kangistumaan. 

Pysyyhän vetreänä meidän mamma. 

Leppoisaa sunnuntai-iltaa! 

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Poseerausta, pojat

Ryhmäkuvia

Kuvien ottamisessa kissoista on haasteita, puhumattakaan ryhmäkuvista. Tästä triosta ryhmäkuvia on kyllä saanut, mutta laatu ei aina vastaa odotuksia tai toiveita. Ja sitten kun on tarkkoja kuvia, niin sitten...

Äiti, miksi sinulla on niin isot korvat?
En tiedä, teidän mekastuksenne kuulisi kyllä pienemmilläkin. 


Virnistelijä Arttu, poseeraaja Pena ja helikopterikorva Milo. 


Mutta hei, hauskaa on silti! Onnistumisen pakkoa kun ei ole ja näistäkin kuvista aistii tunnelman. 

Milo ja osa Penaa

Arttu ja Penan häntä



Kuvien ottamisessa on hyvä käyttää apuvälineenä vaikka huiskaa. Silloin tosin saattaa olla toisenlaisia haasteita. Pinkkitassun kasvattajan olkapäällä Milo ja kuvattavana Pena. Tämä mamma heilutteli huiskaa helpottaakseen kuvausta. 

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Kellallaan

Vieraita Naukulassa

Mikä kestää kolmekymmentä sekuntia? Se on aika siihen, kun Sulo havahtuu Puolu-tätinsä tuleen kylään ja on kellallaan massutäplät kohti kattoa olohuoneen lattialla. Joskus minä vielä muistan tämän videoida. Nyt en. 

Parhaan ystävän kanssa voi myös vaihtaa kuulumisia tarhassa muiden viettäessä aikaa sisällä. Ja koska Puolu on kuitenkin Sulon täti, niin pitihän se pyllykin tarkastaa. 




Perheen naiset ovat jo tottuneet tähän suhteeseen, mutta pikkupojilla riitti ihmettelemistä kun Puolu-täti pörhälsi sisään. 

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Parvekkeella

Ritilähylly

Kuulun yhteen FB-ryhmään, jossa ihmiset jakavat kuvia ja tietoa turvallisista kissatarhoistaan ja parvekkeistaan. Jo keväällä löysin erittäin kiinnostavan kuvan. Kuvassa lasitetun parvekkeen yhden ikkunalasin tilalle oli viritetty tukeva ritilähylly. Sen ostopaikkakin oli mainittu ja koska tässä suhteellisen lähellä on kyseinen kauppa ajelin sinne eräänä päivänä siinä toivossa, että löytäisin kyseisen tuotteen. Löysin! Ja mikä ilahduttavinta, se sopii näihin mittoihin kuin nakutettu. Se on tukeava, eikä sitä saa pois taitavinkaan tassu. Se solahtaa parvekelasien uriin täydellisesti. 




Kyllä meidän nyt kelpaa paistatella päivää parvekkeellakin. Sen vielä sanon, että se henkilö kuka tämän on ensimmäiseksi keksinyt on nero! 

Tukevia ritilähyllyjä löytyy varmasti kaikista rautakaupoista. Meidän ritilämme on Lundbergs ja se on ostettu Bauhausista. Hintaa tälle huimalle parvekkeen kohennukselle tuli 25 euroa. Mikäli innostuit, niin muista tarkastaa, että ritilä pysyy paikallaan tukevasti! 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Ensimmäinen tarkastus

ja se siru

Keskiviikkona kävimme eläinlääkärintarkastuksessa. Pojat saivat rokotuksen ja sen sirun (mikä pitäisi olla pakollinen muillekin kuin rotukissoille). Lyhyt automatka sujui omassa kuljetuskopassaan ja Hertta-emo oli tukena ja turvana toisessa kuljetuskopassa. Matka sujui hyvin, niin myös tutkimukset. Kukaan pojista ei ihahtanutkaan, ei sirutuksessa, eikä rokotuksessa.  

Arttu. 

Pena. 

Milo. 

Artunkin piti katsoa hännän alle ja ihmetellä mitä sieltä piti etsiä.
(Tunnusteltiin kivekset) 


Yritin etsiskellä netistä tietoa eri eläinlääkäriasemilta kuinka paljon kissan sirutus maksaa. Osa kertoi hinnan, osa ei. Jäin pohdiskelemaan tätä. Olisiko mahdollista, että jos kaikki Suomen eläinlääkäriasemat ilmoittaisivat sirutuksen hinnan, kuluttajat löytäisivät tiedon helposti ja pystyisivät tarkastamaan kuinka paljon se sirutus oikein maksaa? Niin ettei kukaan pystyisi väittämään, että kissaa ei ole sirutettu sen sirutuksen kalliin hinnan vuoksi? Pitäisikö olla yhteydessä eläinlääkäriasemiin? Mikä olisi paras keino? Mitä kaikkea me, sinä ja minä, voisimme tehdä mielikuvan muuttamiseksi? 


keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Ohjelmassa tänään

Sirutus ja rokotus

Tänään meillä on edessä jännittävä ohjelmanumero. Pojat rokotetaan ensimmäistä kertaa ja samalla laitetaan siru. Vahvisterokotus on sitten neljän viikon kuluttua tästä ensimmäisestä ja sen jälkeen pojat ovatkin valmiita muuttamaan loppuelämän koteihinsa. Se sitten vasta jännää onkin! 

Jos meiltä kysytään ja sanotaan mielipiteemme vaikkei kysyttäisikään, niin mielestämme jokaisella kissalla tulisi olla siru. Jos vaikka joskus käy niin, että kissa katoaa, niin sen avulla on mahdollisuutta saada oma kissa takaisin kotiin. 

Mitä ilmeisemmin täällä keräillään nyt voimia päivän ohjelmanumeroon. 

Aamusaunassa.
Namun pesässä Arttu ja Milo tulossa pesään.
Sulo päivystää ikkunalaudalla. 

Ruskeat pojat aamusaunassa.
Täplikäs ikkunalaudalla ja tabbyt Namun pesässä. 

Nyt loikoillaan parvekkeella. 
Itse asiassa eipä tuo sirun laittaminen yleensä ole suuremmin protestointia aiheuttanut, eikä rokotuskaan. Hertta matkustaa mukana, mutta taidan laittaa Hertan eri kantoboksiin kuin pojat. On sitten helpompi kantaa. 

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Punnitus

ja sen helppous!

Naukulassa on syntynyt kolme Pinkkitassun pentuetta. Namu sai Pinkkitassun N-pentueen, viisi punatabbyä. Siitä pentueesta Noomi jäi Naukulaan ja synnytti Pinkkitassun P-pentueen, kuusi pentua. Sieltä Hertta jäi Naukulaan ja synnytti toukokuussa Pinkkitassun U-pentueen. 

Koska kissanpennun elinpainon olisi tuplaannuttava ensimmäisen viikon aikana ja koska muutenkin täytyy pitää huolta siitä, että pennut saavat tarpeeksi ravintoa, olen punninnut kasvattajan oppien mukaan pentuja kahden ensimmäisen viikon aikana aamuin illoin ja sen jälkeen kerran päivässä. Eli jonkinmoista kokemusta kissanpentujen punnituksesta minulla on. 

Namun viiden punatabbyn kanssa oli koko ajan hiki. Kuka on kuka? Miten saan villikot pysymään punnitusastiassa? Noomin kuutoset erotin toisistaan, mutta hei, niitä oli kuusi. Punnitus ei käynyt käden käänteessä ja pennut pitivät sitä mitä parhaimpana leikkinä ja punnitusastiaa painimolskina. 

Mutta mitä tekevät Hertan pojat? He ovat ymmärtäneet punnituksen tarkoituksen. Ei silloin hötkyillä, ei leikitä eikä painita. Silloin istutaan punnitusastiassa vakavana, hiljaa paikoillaan, että lukemat tallentuvat varmasti oikein. Tänään meidän piti esittää se toimenpide kasvattajalle, jolla oli sopivasti kamera esillä. 

Katsokaas näitä: 

Arttu.
Kuva: Mikko Floréen

Pena.
Kuva: Mikko Floréen.

Milo.
Kuva: Mikko Floréen.
Että näin on hyvin kasvatettuja poikia täällä. Aikaisempien kokemuksien vuoksi, en kyllä tätä uskoisi, jollen itse poikia punnitsisi. 

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Riku-setä kylässä

Koiravieras


Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että Naukulassa käy koiravieras. Tai no tarkemmin sanottuna kaksi koiravierasta. Sulon syntymäkodin Puolu-täti ja hänen paras kaverinsa, Pinkkitassun kasvattajan Riku-setä. 

Koiravieraiden kyläillessä kaavat ovat yleensä selvillä. Sulo on tohkeissaan, Namu päivystää rappusilla, Noomi ja Hertta päivystävät olohuoneen kiipeilypuussa. Mutta entäs sitten pikkupojat? Kuvat kertovat. 

Riku-setä sisinissä housuissaan ja Arttu pörhöturkissaan. 
Pena huomasi vierailijan.
Milo ja Hertta ja Hertan katse
Noomi ja Noomin katse

Hertta ja pojat ihmettelevät Rikua


Milo

Vai kattelisko jo lintuja, pohtii Pena. 

Arttu


En kyllä oo nyt ihan varma mitä oon mieltä, tuumaa Milo.
Pienet pojat olivat kovin ihmeissään, mutta ei olisi montaa hetkeä enää tarvittu kun uteliaisuus olisi voittanut. Riku-sedällä on hyvät käytöstavat, eikä hän jahtaa kissoja (Sulon suureksi harmiksi), mutta pikkupojista ei olisi tiennyt.