Huijausta

Vääryys

On kyllä pienten kissojen mielestä suuri vääryys, että aurinko paistaa, mutta ulkona ei olekaan lämmin. 

Vääryys. Tämä on vääryys. 

Lämpö on rikki. 

Siirryn talvipesään, senkin huijari.

Tassut jäääätyyyy. 
Hurrrr, kuinka kylmä, toteaa Noomi. 

Vaikka Sulon, Namun ja Hertan mielestä ulkona on ollut mitä parhain kevätkeli, niin perheessä on kaksi, jotka ovat asiasta huomattavan erimieltä. Uskoisin, että se on minun vikani, että aurinko ei vielä lämmitä kuvien kaksikolle tarpeeksi. Ehkä pian kuitenkin. 

Pimitetty lämmönlähde

Miksi?

Ystäväni kertoi kissastansa, joka rakastaa lämpöpeittoa. Meillä sellaista ei ole, mutta joku tuollainen pienempi lämpöpatja täältä kyllä löytyy. Kaivoin sen esiin kätköistäni ja esittelin Noomille. Esittely oli kyllä sitä, että laitoin patjan sängylle ja sen töpselin seinään. 

Mikäs se tämä?

Miksi, mamma, miksi vasta nyt?

Onnea on oma lämpöalusta. 

Aikansa pienen patjan päällä oltuaan Noomi siirtyi sängylle. Sai ilmeisesti tarpeeksi lämpöä. 

Minuutista tunteihin

Noomin ikävä

Jos vien roskat tai olen päivän töissä, kotiin tullessani näkymä Naukulan residenssin yläkerran ikkunaan on tämä. Noomi odottaa ja seuraa tuloani herkeämättä. Onhan tynnyri tosin myös talouden lämpimin paikka aamupäivisin, joten ei minun nyt ihan kannata ylpistyä. Saattaahan vain olla, että Noomi lämmittelee. 

Lämmönlähde

vai viilentäjä?

Sylikkäin tai ainakin lähekkäin, niin täällä on oltu. Noomi rajoittaa tietokoneaikaa tehokkaasti ja silloin kun pöydällä on useampi tabby, on tilanne kriittinen. Sitten ei auta muu kuin pötkötellä. 

Olen ryhtynyt miettimään tulevatko Noomi ja Hertta syliin lämmittelemään vai hakevatko he ehkä viilennystä. Eikö kissojen ruumiinlämpö ole kuitenkin ihmisen lämpöä korkeampi. Niin tai näin, niin ei ole ainakaan tarvinnut tämän mamman palella. 

Ohoi - mitä näenkään

 Uusi vanha pesä

Välillä täytyy hakea vähän perspektiiviä elämään, ottaa etäisyyttä ennen kuin sukeltaa johonkin uuteen. Sama kuvina. 

Pesä ja sen sisälle laitettu pesä toki ovat vanhoja (kuten kuvasta näkee), mutta näköjään olen tarpeeseen niitäkin säästänyt. Noki-Noora arvostaa. 

Me kaikki seurasimme silmä kovana kun Noksu otti pesän haltuunsa noin minuutissa. Myöhemmin illalla kun menin Noksua tapaamaan, livahti jalkojeni välistä punainen pallosalama ja meni suoraa päätä Noksun nenän eteen. Niin nopeasti, ettei siinä kukaan ehtinyt edes kissaa sanoa. Perässänsä tuli se hoikempi punapää, joka jolkotteli suoraan raksukipolle. Se oli hänen pettymykseksensä juuri silloin täyttämistä vailla. 

Reklamaatio

 Säiden haltijalle

Noomilla on asiaa. Hän haluaa reklamoida. Säiden haltijoille tai kuka tästä säästä nyt sitten päättääkään. Siellä näyttää kesältä, siellä kuulostaa kesältä, mutta siellä ei ole lämmin. Ei ainakaan tarpeeksi lämmin. Ei Noomille. 

Olen vakavissani. 

Että koska se kesä oikein tulee? Tai siis ne lämpimät ilmat, sellaiset Noomille sopivat. 

Tuiki tuiki tähtönen

 Ja Naukulan Noomi

Joulukuusi sai valot. Se on ollut pystyssä, eikä ole edes huojunut. 

Noomi paistattelee sen edessä, ajatteleeko valojen lämmittävän? 

Lisäksi kuusi on saanut ensimmäiset koristeensa. Kolme tyttöä ja täplikkään pojan. 

Kompromissi

Äiti ja tytär

Kompromissi on aina hyvä ratkaisu. Mallia näyttävät Noomi-emo ja tyttärensä Hertta. 

Toinen haluaisi yksityisyyttä ja toinen läheisyyttä. Yhteinen sävel löytyi. 

Kyllä kissa tietää?

Auringonpalvoja

Ai mitä sä tarkoitat?

Että täällä lasitetulla parvekkeella auringonpuolella olisi liian kuuma? 

Enpä kuule usko, tää on just hyvä!

Vaikka meillä muilla on ajoittain ollut kuuma, Noomia ei kuumuus ole vaivannut. Päinvastoin. Nyt kun asteita on vain 22 C, on Noomi hakeutunut nukkumaan omaan lämpimään kissanpetiinsä. Tai no, kun tässä välissä kävin Noomi katsomassa, oli pesässä enää takatassut ja koko muu kissa retkotti pesästä ulkona. 

Tytöt

ja diplomaattipoika

Toiset pitävät kuumuudesta - some like it hot. 

Toiset puolivarjosta ja Sulo-poika käyttää aina rappusia kun poistuu mökin terassilta. 

Onhan teillä tytöt kaikki hyvin?
Mulla on ihan hyvä istua tässä.
Ottakaa te vaan rennosti. 

Hyvää ja toivonmukaan keväistä viikkoa kaikille! 

Ulkoilua

viikonloppuna

Ainakin yksi asia on kotona paremmin kuin mummulassa. Täällä pääsee ulos. Viikonloppuna on päästy nauttimaan auringosta ja ulkoilmasta enemmän kuin tarpeeksi. Tai ainakin enemmän kuin mummulassa. 

Minä otan nyt aurinkoa. 

Miksen mä koskaan saa olla tuolla?
Epistäääääääääää

Ai miten niin mä olin siellä just?

Mä otan nyt aurinkoa. 

Tarhassakin ollaan ihan sulassa sovussa, vaikka Namun ilme kertoo jotain muuta. 

Mukavaa viikkoa kaikille! 

Onnellinen

kissa

Tiistai sujui touhukkaissa merkeissä. Tai no. Toisilla sujui toisilla ei. Ilahduttavaa oli kuitenkin molemmista se, että parvekkeen ovea voi pitää koko päivän auki. 

"Krooh, puuh, krooh, puh...."

"Ai sä! Tiiätkö tää on ihanaa?"

"Ihan parasta!"

"Uskotko jo?

Hyvä kun malttoi pieni kissa välillä käydä huikopalaa haukkaamassa. 

Ihania

ulkoilusäitä

Kyllä meitä on nyt hemmoteltu. Aurinko paistaa, linnut visertävät ja ruohotuppokin vähän vihertää jo. 

"Tää ois tässä nyt tälleen keskittyneen tarkkaavainen,

 silleen niiku ei huomais yhtään tota kuvaajaa." 

Jos minä saisin päättää ja jos sillä pystyisi elättämään itsensä, en tekisi muuta kuin ottaisi kissakuvia. Ihan lempipuuhaa! Onneksi malli tuntuu myös nauttivat olostaan. Usen kameran esille ottaminen saa aikaan kehräystä. 

Tarkkaa touhua

vai viallinen lämpömittari? 

Epäilin Helmin ulkoilurajan olevan kymmenen astetta. Kun Helmi pyysi eilen ulos, oli pakko käydä tarkastamassa lämpömittarin lukemat. Asteita oli 9,3. Hetken aikaa epäilin Helmin sisäisen lämpömittarin olevan viallinen, kunnes askellus päättyi pation reunaan. 

"Ei oo vielä kymmentä. Mä tiiän." 

Se oli sitten ilmeisesti se kymmenen asteen lämpöraja ruohotupolle, ei ulkoiluun. Tuosta laidalta nimittäin joutuisi astumaan maahan ja ruohotupollekin matkaa on varmasti metri. Paleltuisi vielä pieni kissa. 

Varjossa

tuolin alla

Lämmintä riittää. Asteita on yli kaksikymmentä ja aurinko paistaa. Sen vuoksi, on otettava käyttöön hieman varjoisammat paikat parvekkeella. 

Hyvän suojan tarjoaa parvekkeen korituoli. Lämpimänä kesänä Helmi onkin mielummin ollut sen alla kuin päällä. Onpahan sitten yksi paikka parvekkeella tarjolla minullekin. 

Vieraileva tähti

Muru T.

Helmi nautiskelee elämästänsä parvekkeella, ja on antanut luvan vierailevalle tähdelle - Muru T:lle - esiintyä Naukulassa.

Muru (ent. Mouru) on reissunainen, joka takuuvarmasti tulee kotiin, kun siellä on vieraita. Istuu talvisin emäntänsä sylissä sohvalla ja nukkuu siinä kohdassa lattialla missä lattialämmitys on kuumimmillaan. Parasta kesässä on aurinko, sekä hiirestys. Hiirestäjänä Muru on perheeseen tullutkin, sillä jostain kuului kerran rapinaa ja perheen miehet saivat sillä verukkeella kotiin kissan.

Mieliyrtikseen Muru mainitsee rosmariinin. 

 Kaunista vatsaa esitellään vieraille herkästi.

 Lämpö saa myös tämän kissan venymään pitkäksi.

Kun Muru tuli perheeseen, olin siellä sitä vastaanottamassa. Näytin sille vessanpaikan. Perheen rouva kertoi, ettei kissa sitten nuku sängyssä. Kysyin seuraavana päivänä missä oli nukkunut, ja kaikki varmasti tietävät vastauksen - sängyssä!

Yksi asia on minulle kuitenkin vielä epäselvä: Miten perheen miehet sen rapinan saivat aikaiseksi?

Aamupesu

pöydällä

Aamupesu suoritetaan Naukulan aamuaurinkoisimmassa paikassa eli keittiön pöydällä. Oleellisena osana pesuun kuuluu myös tassujen huoltotoimet.

"Tassun vuoro."

"Mun ihana tassu." 

"Kattokaa, mä saan mun kielen nenään. Saatteks te?"

Uudeksi aamuaurinkopaikaksi on muodostunut myös kirjaston lattia. Siihen paistaa (silloin kun paistaa) niin, että kyljet ovat ihan hohtavan lämpimät ja kissa rennoista rennoin.