Haastattelu
Ensimmäisenä vastasi Sulo, nyt on vuorossa Namu.
Nimi: Namu Hagar Rauhantytär Naukula. FI*Pinkkitassun Hagar (EUR d 22)
Ikä: On vain numeroita.
Arvo: Kuningatar.
Lempiruoka: Ruoka. Possun sydän, kieli, sei, kivipiira ja raksuja voisin ottaa jälkiruuaksi. Kiitos. Niin, mainitsinko jo ne raksut?
Harrastukset: Kulinarismi, nakertelu sekä mamman herättäminen.
Mikä Naukulassa on hyvin: Nakerrettavaa riittää. Aina kun yksi johto on nakerrettu, uusi ilmestyy tilalle.
Mitä Naukulassa voisi parantaa: Sen yhden rottamaisen koneen voisi räjäyttää ilmaan.
Motto: Kerran kuningatar, aina kuningatar.
torstai 28. helmikuuta 2019
keskiviikko 27. helmikuuta 2019
Lukijat kysyivät Sulolta
ja Sulo vastaa
Pidemmittä puheitta kysymyksiin ja vastauksiin:
Talvisesta Etelä-Savosta kysytään seuraavaa:
Oletko sinäkin Sulo (ja ehkä muutkin kisut teillä) malttamaton aamuviideltä kiekuja - ts. aamupalahalu ja kahviakin haistellaan mieluusti (vaikka sen juominen ei kissoillemme kelpaa, eikä sitä periaatteessa saisikaan kisuille antaa)?
Sulo: Kyllä ja ei, tyttökissat ovat aamuvirkumpia kuin minä. Paitsi silloin jos tapahtuu, jotain tärkeää. Silloin rämpytän ja teen temppuja saadakseni mamman ylös. Ihmisten ruoka ei kiinnosta, kahvin hajukin puistattaa. Teillä ollaan selvästi tästä eri mieltä. Ja viimeisenä kommenttina haluan vielä lisätä, että meidän mamma rakastaa maatiaisia myös, tai niitä taviksia niinkuin siellä E-Savossa sanotaan.
Haastatteluidean emo Tuulia kysyy:
Mites ne rouvat ja pikkuneiti tottelevat sua, Sulo?
Sulo: Vaihtelevasti. Eivät mukamas tottele, mutta silloin jos niillä painissa häntä pörhistyy ja tulee vääriä ääniä ryntään paikalla ja kun hyökkään kohti ja sähähdän, lopettavat hölmöilynsä heti. Tulevat sitten puskemaan ja lepyttelemään minua. Olen helposti leppyvää sorttia.
Ivan ja Anya haluavat tietää:
Meillä suurta herkkua ovat katkaravut. Mites on, maistuvatko ne sulle, Sulo?
Sulo: Onko ne niitä pieniä tai vähän suurempia vaaleanpunaisia kiemuroita? Ai on, no maistuisi kyllä enemmänkin. Olen kuullut, että täällä olisi joskus jopa katkarapuperjantaita vietetty, mutta ei kyllä minun aikanani.
Saaripalstan Sailalla oli runsaasti kysymyksiä:
Sulo, minua kiinnostaa suhtautumisesi koiriin. Puolu-täti tiedetään tietysti, mutta ilmeisesti et suhtaudu ihan niin vieraavaraisesti Riku-setään, vai suhtaudutko? Siellä teidän naapuristossa on joskus mainittu sulla olevan koirakaveri, onko se siellä vielä ja oletteko edelleen ystäviä?
Sitten toinen mieltä askarruttava asia on tämä lähestyvä maaliskuu. Musti jo tässä yhtenä päivänä moukui yksinään pihalla kaivonkannella, vaikka yleensä yksin ulkona ollessaan käyttäytyy varsin hillitysti. Laulattaako tai hermostuttaako maaliskuu sinua, Sulo?
Sulo: Riku-setä on ihan jees. Vähän tylsä, toivoisin, että jahtaisi minua mutta Riku-sedän kissat ovat kasvattaneet Riku-sedän toisin kuin Mesi-emoni Puolu-tätin. Mesi-emo on opettanut Puolu-tätin möyhäämään kissat ja siitä tykkään. Naapuruston koiraa en ole vähään aikaan nähnyt. Ollaan ulkoiltu eri aikaan. Oltais varmaan kamuja kyllä. Maaliskuusta pitäisi kysyä Noomilta.
Kirsti kysyy:
Minua jäi askarruttamaan, mitä ovat ne valikoidut kotityöt?
Pitääkö teillä ostaa ssulkahuiskaleikkien jälkeen uusi huiska?
Sulo: Pidän erityisesti lakanoiden silittämisestä sekä lakanoiden vaihdosta noin yleensäkin. Myös lattioiden luuttuaminen on varsin mukavaa, ikkunan pesusta tykkään myös. Vesi on mukava elementti. Ensimmäinen sulkahuiska kesti 10 sekunttia.
Anonyymin kysymykset:
Sulo, kuka on paras kissaystäväsi? Entä missä nukut mieluiten?
Sulo: Riippuu tilanteesta. Tällä hetkellä tykkään painia Pipsan kanssa, ulkoilla Namun kanssa ja maaliskuun aikana yritän kyllä vältellä Noomia, vaikka muuten mielelläni juoksen Noomin kanssa kilpaa. Nukun mieluiten yksin. Tällä hetkellä kirjaston näköalatornin yläpetissä tai pienimmässä mahdollisessa kuljetuskopassa.
Ana haluaa tietää:
Sulo, miltä tuntuu olla noin komea ja saada siitä kehuja koko ajan?
Sulo: Minkäs sitä tälle oikein voi. Kun on komeaksi syntynyt niin se on vaan kestettävä. Toisaalta jotain ihmisetkin sentään tajuavat.
Sofia ja Olga ovat varsin kiperän kysymyksen äärellä:
Sulo, mitä mieltä olet masutäplälaulusta ja sen esittämisestä teidän korkeutenne avustuksella?
Sulo: No, koska mamma on kirjurina niin vastaan että se on erittäin hieno laulu, mamma laulaa sen aina nuotilleen oikein ja toivoisin, että laulaisi sen aina ainakin kahdesti per vieraat.
Kaisun haluaa tietää:
Oletko kukkulan kuningas vai Mamman mussukka?
Kuinkas komean kokoinen kolli oletkaan nykyään vaa'an mukaan?
Ja lopuksi helppo; mikä on lempivärisi? ;)
Sulo: Molemmat, mamman mussukka erityisesti silloin kun istun herkkukaapin edessä. Painoani ei ole hetkeen mitattu, veikkaisin, että siinä 5,8 kg. Lempiväri! Hui, tämä oli kyllä nyt tämän kysymyssarjan vaikein kysymys. Olisiko se punainen, ruskea vai mikä. Vastaan että creme, se on kuivattujen kanapalojen väri.
Kiitos kaikille kysymyksistä ja Sulolle tietty vastauksista. Molleylle sanon tervetuloa ja haastatteluvuoro siirtyykin sitten Namulle. Pysykää kanavalla.
Pidemmittä puheitta kysymyksiin ja vastauksiin:
Talvisesta Etelä-Savosta kysytään seuraavaa:
Oletko sinäkin Sulo (ja ehkä muutkin kisut teillä) malttamaton aamuviideltä kiekuja - ts. aamupalahalu ja kahviakin haistellaan mieluusti (vaikka sen juominen ei kissoillemme kelpaa, eikä sitä periaatteessa saisikaan kisuille antaa)?
Sulo: Kyllä ja ei, tyttökissat ovat aamuvirkumpia kuin minä. Paitsi silloin jos tapahtuu, jotain tärkeää. Silloin rämpytän ja teen temppuja saadakseni mamman ylös. Ihmisten ruoka ei kiinnosta, kahvin hajukin puistattaa. Teillä ollaan selvästi tästä eri mieltä. Ja viimeisenä kommenttina haluan vielä lisätä, että meidän mamma rakastaa maatiaisia myös, tai niitä taviksia niinkuin siellä E-Savossa sanotaan.
Haastatteluidean emo Tuulia kysyy:
Mites ne rouvat ja pikkuneiti tottelevat sua, Sulo?
Sulo: Vaihtelevasti. Eivät mukamas tottele, mutta silloin jos niillä painissa häntä pörhistyy ja tulee vääriä ääniä ryntään paikalla ja kun hyökkään kohti ja sähähdän, lopettavat hölmöilynsä heti. Tulevat sitten puskemaan ja lepyttelemään minua. Olen helposti leppyvää sorttia.
Ivan ja Anya haluavat tietää:
Meillä suurta herkkua ovat katkaravut. Mites on, maistuvatko ne sulle, Sulo?
Sulo: Onko ne niitä pieniä tai vähän suurempia vaaleanpunaisia kiemuroita? Ai on, no maistuisi kyllä enemmänkin. Olen kuullut, että täällä olisi joskus jopa katkarapuperjantaita vietetty, mutta ei kyllä minun aikanani.
Saaripalstan Sailalla oli runsaasti kysymyksiä:
Sulo, minua kiinnostaa suhtautumisesi koiriin. Puolu-täti tiedetään tietysti, mutta ilmeisesti et suhtaudu ihan niin vieraavaraisesti Riku-setään, vai suhtaudutko? Siellä teidän naapuristossa on joskus mainittu sulla olevan koirakaveri, onko se siellä vielä ja oletteko edelleen ystäviä?
Sitten toinen mieltä askarruttava asia on tämä lähestyvä maaliskuu. Musti jo tässä yhtenä päivänä moukui yksinään pihalla kaivonkannella, vaikka yleensä yksin ulkona ollessaan käyttäytyy varsin hillitysti. Laulattaako tai hermostuttaako maaliskuu sinua, Sulo?
Sulo: Riku-setä on ihan jees. Vähän tylsä, toivoisin, että jahtaisi minua mutta Riku-sedän kissat ovat kasvattaneet Riku-sedän toisin kuin Mesi-emoni Puolu-tätin. Mesi-emo on opettanut Puolu-tätin möyhäämään kissat ja siitä tykkään. Naapuruston koiraa en ole vähään aikaan nähnyt. Ollaan ulkoiltu eri aikaan. Oltais varmaan kamuja kyllä. Maaliskuusta pitäisi kysyä Noomilta.
Kirsti kysyy:
Minua jäi askarruttamaan, mitä ovat ne valikoidut kotityöt?
Pitääkö teillä ostaa ssulkahuiskaleikkien jälkeen uusi huiska?
Sulo: Pidän erityisesti lakanoiden silittämisestä sekä lakanoiden vaihdosta noin yleensäkin. Myös lattioiden luuttuaminen on varsin mukavaa, ikkunan pesusta tykkään myös. Vesi on mukava elementti. Ensimmäinen sulkahuiska kesti 10 sekunttia.
Anonyymin kysymykset:
Sulo, kuka on paras kissaystäväsi? Entä missä nukut mieluiten?
Sulo: Riippuu tilanteesta. Tällä hetkellä tykkään painia Pipsan kanssa, ulkoilla Namun kanssa ja maaliskuun aikana yritän kyllä vältellä Noomia, vaikka muuten mielelläni juoksen Noomin kanssa kilpaa. Nukun mieluiten yksin. Tällä hetkellä kirjaston näköalatornin yläpetissä tai pienimmässä mahdollisessa kuljetuskopassa.
Ana haluaa tietää:
Sulo, miltä tuntuu olla noin komea ja saada siitä kehuja koko ajan?
Sulo: Minkäs sitä tälle oikein voi. Kun on komeaksi syntynyt niin se on vaan kestettävä. Toisaalta jotain ihmisetkin sentään tajuavat.
Sofia ja Olga ovat varsin kiperän kysymyksen äärellä:
Sulo, mitä mieltä olet masutäplälaulusta ja sen esittämisestä teidän korkeutenne avustuksella?
Sulo: No, koska mamma on kirjurina niin vastaan että se on erittäin hieno laulu, mamma laulaa sen aina nuotilleen oikein ja toivoisin, että laulaisi sen aina ainakin kahdesti per vieraat.
Kaisun haluaa tietää:
Oletko kukkulan kuningas vai Mamman mussukka?
Kuinkas komean kokoinen kolli oletkaan nykyään vaa'an mukaan?
Ja lopuksi helppo; mikä on lempivärisi? ;)
Sulo: Molemmat, mamman mussukka erityisesti silloin kun istun herkkukaapin edessä. Painoani ei ole hetkeen mitattu, veikkaisin, että siinä 5,8 kg. Lempiväri! Hui, tämä oli kyllä nyt tämän kysymyssarjan vaikein kysymys. Olisiko se punainen, ruskea vai mikä. Vastaan että creme, se on kuivattujen kanapalojen väri.
Kiitos kaikille kysymyksistä ja Sulolle tietty vastauksista. Molleylle sanon tervetuloa ja haastatteluvuoro siirtyykin sitten Namulle. Pysykää kanavalla.
tiistai 26. helmikuuta 2019
Sulo vastaa
Kaikki mitä olet aina halunnut tietää?
Taannoisessa vuosipäiväpostauksessa kysyin mitä meidän pitäisi täällä blogissa tehdä. Kommenttikentässä Tuulia ehdotti, että jokainen kissa pitäisi vuorotellen haastatella. Ajatus siitä on kytenyt siitä lähtien, mutta kun piuhat ovat välillä pitkät, tulee vasta nyt ulos ensimmäinen haastattelu.
Haastattelusarja on kaksiosainen, ensin jokainen kissa vastaa samoinhin, minun esittämiini kysymyksiin, kommenttikentässä teillä lukijoilla on mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä. Jos lisäkysymyksiä tulee, vastataan niihin seuraavassa postauksessa. Jos niitä ei tule, siirtyy vastausvuoro seuraavalle kissalle.
Kysymyksiin vastataan ikäjärjestyksessä.
Taannoisessa vuosipäiväpostauksessa kysyin mitä meidän pitäisi täällä blogissa tehdä. Kommenttikentässä Tuulia ehdotti, että jokainen kissa pitäisi vuorotellen haastatella. Ajatus siitä on kytenyt siitä lähtien, mutta kun piuhat ovat välillä pitkät, tulee vasta nyt ulos ensimmäinen haastattelu.
Haastattelusarja on kaksiosainen, ensin jokainen kissa vastaa samoinhin, minun esittämiini kysymyksiin, kommenttikentässä teillä lukijoilla on mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä. Jos lisäkysymyksiä tulee, vastataan niihin seuraavassa postauksessa. Jos niitä ei tule, siirtyy vastausvuoro seuraavalle kissalle.
Kysymyksiin vastataan ikäjärjestyksessä.
Nimi: Sulo Gilles Vallunpoika Naukula.
Virallisesti PR FI*Pinkkitassun Gilles (EUR n 24)
Ikä: 5 vuotta, 1 kuukautta ja 2 päivää. Tasan.
Arvo: Sanon tähän että Premior, eikun poliisi, eikun MITTAAMATON.
Lempiruoka: Sei ja herkut. Herkkutikut, kuivattu kana eritoten.
Harrastukset: Ulkoilu, valikoidut kotityöt, saunominen sekä sulkahuiskaleikit.
Mikä Naukulassa on hyvin: Saunassa on tuuletusikkuna.
Täällä käy mukavia vieraita.
Mitä Naukulassa voisi parantaa: Palvelua voisi aina parantaa.
Ulkotarha on vähän pieni ja tylsähkö. Lisäksi hermostun hieman ja murisen
kun ihmisiä kävelee Naukulan ohi. Mitä ne siellä menevät?
Mikseivät tule sisälle ihailemaan meitä?
Motto: Kukas kissan hännän nostaa jollei kissa itse.
Mihin kysymyksiin sinä haluaisit Sulon vastaavan?
maanantai 25. helmikuuta 2019
Osaatko arvata?
Tellis ja Puolu
Viikonloppuna kävi rakkaita vieraita, Tellis ja Puolu. Pitkästä aikaa. Tai Tellis on kyllä käynyt, mutta ilman Puolua.
Tapaaminen oli riemuisa ja tällä kerralla otin vierailusta kuviakin. Teille jää arvattavaksi kuka Naukulan kissoista:
Viikonloppuna kävi rakkaita vieraita, Tellis ja Puolu. Pitkästä aikaa. Tai Tellis on kyllä käynyt, mutta ilman Puolua.
Tapaaminen oli riemuisa ja tällä kerralla otin vierailusta kuviakin. Teille jää arvattavaksi kuka Naukulan kissoista:
- Oli vatsa kohti kattoa noin 30 sekunttia sen jälkeen kun Puolu oli pörhältänyt tulla sisään uudessa hienossa villapaidassaan sisään?
- Kuka hyppäsi korkealle ja pakeni yläkertaan kirjahyllyn päälle olevaan koriin ja kävi myöhemmin kissanvessassa lievittämässä jännistystä tai järkytystä lemuavin terveisin?
- Kuka tarkkaili Puolua ihan siitä samasta paikasta kuin aina ennenkin?
- Kuka kävi maistelemassa Puolun peuraperunaraksuja? Tai tässä pitäisi oikeastaan kysyä ketkä.
Saat sä maistaa niitä, Sulo Näitä mä nykyään syön. |
Noh, menköön nyt sitten pari raksua sullekin. |
Saisinko tulla syömään niitä itsekin? |
Jaa, siellä se taas möyhää. |
Meillä on vähän suunnitelmia tuon ulkotilan suhteen, Puolu-täti. |
Äiti, miten niin on Sulon täti ja miten se tuli niin pörhältäen sisään? |
Kiitos vierailusta, tullaan taas uudelleen, viestittää Puolu katseellaan. |
Ja ei, Namu ei syönyt kaikkia Puolu-tätin raksuja.
Tervetuloa pian uudelleen Tellis ja Puolu!
sunnuntai 24. helmikuuta 2019
Patcilla
Pinkkitassun Patricia (EUR f 24)
Pääsimme Pinkkitassun kasvattajan kanssa eilen kyläilemään Patcille. Patcista on kehkeytynyt mitä kaunein nuori neitokainen. Suurimman osan vierailustamme Patci näytti miten pistetään tassulla koreasti ja kun leikit oli leikitty, kahvit juotu, päätti Patci, että nyt on aika ottaa pienet päiväunet. Missäpä muualla kuin emännän kainalossa.
Pääsimme Pinkkitassun kasvattajan kanssa eilen kyläilemään Patcille. Patcista on kehkeytynyt mitä kaunein nuori neitokainen. Suurimman osan vierailustamme Patci näytti miten pistetään tassulla koreasti ja kun leikit oli leikitty, kahvit juotu, päätti Patci, että nyt on aika ottaa pienet päiväunet. Missäpä muualla kuin emännän kainalossa.
Koskas olisitte kotona jos nyt lähtisitte, kysyy Patci |
Kiitos, että pääsimme kylään S & Patci!
keskiviikko 20. helmikuuta 2019
Viesti maailmalle
Pieneltä kissalta
Hei,
Nimeni on Namu Naukula ja kirjoitan teille nyt ensimmäistä kertaa. Asia on tärkeä, akuutti ja kriittinen. Minun raksujani on rajoitettu. Meille on tullut sellainen laite ja sen sisällä on maukkaita, erittäin proteiinipitoisia herkkuraksuja ja sen laitteen kansi ei aukene minulle. Katson, että minua on kohdannut suuri vääryys. Olen kertonut tästä talouden palvelijattarelle lukuisin eri tavoin. Olen purrut kaksi puhelimenlaturia poikki, ihan vaan nälissäni kun ei muutakaan purtavaa yöaikaan ollut. Olen nakertanut myös yhden lampun johtoa ja sormia, varpaita ja mitä vaan osaa mikä aamuyön hiljaisina tunteina peiton alta pilkistää. Harkitsen seuraavaa iskuani.
Lisäksi on pakko lisätä, että palvelijatar kävi kuuntelemassa yksityisen lääkäriasemani luentoa lihavasta kissasta. En kuitenkaan missään muotoa usko, että minua voisi kutsua lihavaksi kissaksi. Olen pöyristynyt. En lainkaan ymmärrä mitä palvelijattareni siellä teki. Senkin ajan olisi voinut olla täällä täyttämässä raksukuppiani tai vaihtoehtoisesti leikittämässä minua. Minä olen muodokas, kiiltäväturkkinen ja kaunis. Eikä minun raksujani saa rajottaa.
Hei,
Nimeni on Namu Naukula ja kirjoitan teille nyt ensimmäistä kertaa. Asia on tärkeä, akuutti ja kriittinen. Minun raksujani on rajoitettu. Meille on tullut sellainen laite ja sen sisällä on maukkaita, erittäin proteiinipitoisia herkkuraksuja ja sen laitteen kansi ei aukene minulle. Katson, että minua on kohdannut suuri vääryys. Olen kertonut tästä talouden palvelijattarelle lukuisin eri tavoin. Olen purrut kaksi puhelimenlaturia poikki, ihan vaan nälissäni kun ei muutakaan purtavaa yöaikaan ollut. Olen nakertanut myös yhden lampun johtoa ja sormia, varpaita ja mitä vaan osaa mikä aamuyön hiljaisina tunteina peiton alta pilkistää. Harkitsen seuraavaa iskuani.
Lisäksi on pakko lisätä, että palvelijatar kävi kuuntelemassa yksityisen lääkäriasemani luentoa lihavasta kissasta. En kuitenkaan missään muotoa usko, että minua voisi kutsua lihavaksi kissaksi. Olen pöyristynyt. En lainkaan ymmärrä mitä palvelijattareni siellä teki. Senkin ajan olisi voinut olla täällä täyttämässä raksukuppiani tai vaihtoehtoisesti leikittämässä minua. Minä olen muodokas, kiiltäväturkkinen ja kaunis. Eikä minun raksujani saa rajottaa.
Kurnau,
Namu Naukula, nälkäinen kissa
maanantai 18. helmikuuta 2019
Nalalla
Pinkkitassun Natalie (EUR d 22)
Osa lukijoista varmasti muistaa Namun punatabbypentueen pennun Pinkkitassun Natalien? Tuon hurmaavan pienen neitokaisen, joka muutti omaan kotiinsa Tampereelle Naukulasta? Hänet, jonka kylkeä koristi kaunis sydän kuvio?
Natalie eli Nala on yhtä ihastuttava kuin ennenkin. Näen niin paljon samaa kuin Namussa, mutta myös Noomia Nalasta löytyy. Ihastuttava tyttönen kertakaikkiaan. Saas nähdä mitä salaisuuksia Nalan massusta löytyy ja kuinka monta. Laskettu aika on 28.2.
Osa lukijoista varmasti muistaa Namun punatabbypentueen pennun Pinkkitassun Natalien? Tuon hurmaavan pienen neitokaisen, joka muutti omaan kotiinsa Tampereelle Naukulasta? Hänet, jonka kylkeä koristi kaunis sydän kuvio?
Anteeksi nyt täti, mutta te tulitte hieman sopimattomaan aikaan. Lisäksi kysyisin, olemmekohan tavanneet joskus ennen? Vaikutatte etäisesti tutulta. |
Täti hyvä, tarkoittaako tämä nyt, että salaisuuteni on paljastunut? Kävin vain pienellä lemmenlomalla ja näin sitten kävi... |
sunnuntai 17. helmikuuta 2019
Viisi kuukautta
vanha Pipsa
Pipsa ja sisaruksensa Papu (Pirkko), Pihla (Priscilla), Patci (Patricia), Tove (Psipsina) ja Pekka täyttävät tänään viisi kuukautta.
Pipsa ja sisaruksensa Papu (Pirkko), Pihla (Priscilla), Patci (Patricia), Tove (Psipsina) ja Pekka täyttävät tänään viisi kuukautta.
Onnea kaikille Pinkkitassun P-pennuille 💖💖💖💖💖💖
lauantai 16. helmikuuta 2019
Lauantain puuhia
Naukulassa
Taas on silitetty lakanat Naukulan malliin.
Kyllä nyt varmasti uni taas maistuu puhtaissa silitetyissä lakanoissa.
(Pahoitteluni taas kuvien laadusta, mutta oli niin sanoakseni tilanne päällä, eikä siinä juuri sitten näillä taidon lähdetty asetuksia nopeasti säätämään)
Taas on silitetty lakanat Naukulan malliin.
(Pahoitteluni taas kuvien laadusta, mutta oli niin sanoakseni tilanne päällä, eikä siinä juuri sitten näillä taidon lähdetty asetuksia nopeasti säätämään)
tiistai 12. helmikuuta 2019
Matkalla
Intiaan
Mummu,saanko kysyä? |
Onko tää se elefantti jolla te ootte matkustanu Intiaan? |
No ihan se sama. Sillä sekä mummu että emosi ovat matkanneet Intiaan. |
Mut mummu, ku tää ei oo oikee |
Niin no, kyllä sitä voi silti matkustaa Mielikuvituksissaan vaikka minne. |
sunnuntai 10. helmikuuta 2019
Uusi huone
Parveke
Pipsalle on paljastunut salaisuus. Naukulassa on tutkimaton huone. Se on hieman kylmä, mutta erittäin kiehtova. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Pipsa huoneessa käy, mutta nyt siellä sai viipyä pidempään ja tutkia kaikkia ihmeellisiä asioita. Näytti myös siltä, että Naukulassa on nyt kaksi taidemaalaria. Sulo ja Pipsa.
Tuskin maltamme odottaa, että tulisi kevät ja voisimme siivota parvekkeen ja ryhtyä käyttämään tätäkin huonetta ahkerasti.
Pipsalle on paljastunut salaisuus. Naukulassa on tutkimaton huone. Se on hieman kylmä, mutta erittäin kiehtova. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Pipsa huoneessa käy, mutta nyt siellä sai viipyä pidempään ja tutkia kaikkia ihmeellisiä asioita. Näytti myös siltä, että Naukulassa on nyt kaksi taidemaalaria. Sulo ja Pipsa.
Tuskin maltamme odottaa, että tulisi kevät ja voisimme siivota parvekkeen ja ryhtyä käyttämään tätäkin huonetta ahkerasti.
lauantai 9. helmikuuta 2019
Pihlalla
Kyläilemässä
Kävin viime viikonloppuna kyläilemässä Pihlalla. Varmuutta siitä, tunnistiko Pihla minut ei ole. Mutta se on kyllä erittäin varmaa, että Pihlalla on ihana koti ja Pihla itse on varsinainen kaunotar. Poseeraamaan ei millään meinannut ennättää, mutta kyllä sentään jokuinen suhteellisen tarkka kuva tuli otettua.
Ja ei, kuvat altapäin otettuna lasipöydän alta eivät onnistuneet. Ei kameralla, eikä puhelimella.
Kävin viime viikonloppuna kyläilemässä Pihlalla. Varmuutta siitä, tunnistiko Pihla minut ei ole. Mutta se on kyllä erittäin varmaa, että Pihlalla on ihana koti ja Pihla itse on varsinainen kaunotar. Poseeraamaan ei millään meinannut ennättää, mutta kyllä sentään jokuinen suhteellisen tarkka kuva tuli otettua.
En nyt oo ihan varma,mutta tää kliksuttelu tuntuu jotenkin tutulta. |
Hetkinen! Nyt mä tiiän. Tää on Naukulan Mamma. Ei kai kukaan muu nyt haluaisi mennä kenenkään kotona lasipöydän alle makaamaan kun ei kuulemma koskaan ole kokeillut. |
Ja ei, kuvat altapäin otettuna lasipöydän alta eivät onnistuneet. Ei kameralla, eikä puhelimella.
Paljon rapsutuksia ihanalle Pihlalle ja terkkuja kotiväelle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)