No just joo

Jotain Pelottavaa

Aina mul käy näin. Mist mä muka sen voisin enää tuntee jos on ollu kaks minuuttii pihal ilman mua?

Yyy, kaa, koo

Mikä täs nyt on niin vaikeeta?

Ei tajuu ei. Ei se nyt niin vaikeet oo laskee kuuttakytminuuttii. Siis tuntii. Siinä ajassa ne katkikset sulaa. Sitä nyt vaan ei tajuu, et miks sen Mamman pitää Hemppuukii huutaa paikal. Jos ei huutais, niin mul jäis enemmän?

Teinit

Vauvoista Teineihin

Wilma osallistui eilen kissakuvahaasteeseen ja ihka ensimmäisessä jutussamme, oli myös Helmi-Hempukka vauvana. Tänään opetellaan lisää näitä staattisten linkkien tekemisiä etteivät vain uudet taidot unohdu (Kiitos vielä Ella!) ja esitellään teinitytöt.

Olkaapa siis hyvät!

Wilma Ilonan kuva ehkä joululta 2002 ja Helmi Orvokin joulukuulta 2004.

Ja jos jaksais, niin vois huvikseen laskea kuinka monta kissakuvaa tässä taloudessa oikein onkaan! Ehkä ei kuitenkaan... Huimaavan suuri luku saattaisi pistää pyörryttämään. Varsinkin kun otetaan huomioon, että niitä kuvia on ihan paperisinakin iso läjä.

Kissakuvahaaste: Ensimmäinen kuva

Ensimmäinen kerta - Ensimmäinen kuva

Naukulan Mamma yrittää osallistua ensimmäistä kertaa Kissakuvahaasteeseen! Toivottavasti sääntöjä tuli noudatettua oikein ja linkki johtaa oikeaan paikkaan. Huh, huh, on tämä vaativaa :)

Tässä joka tapauksessa Wilma Ilona Naukulasta otettu ensimmäinen digikuva. Kuva kyllä otettu jo ennen ristiäisiä ;)  

Facebookissa

Naukulan Perhe

Oho. Me ollaan Facebookissakin. Mamma on luonut profiilin helmikuussa 2009, mut ei oo siitä vissiin kelleen kertonut. Ainakaan meil ei oo siellä yhtään kavereita. Vähän yksinäisiä ollaan :( (ainakin siinä foorumissa). Löytyykö muilta kamuilta profiileja? Vai onko Facebook jo menneen talven lumia?

Metsästys

vai kalastus?

Helmi Orvokin lempipuuha. Metsästys tai kalastus. Milläs nimellä sitä nyt kutsuisikaan. Joka tapauksessa saalista tulee ja niissä on ihana aromi (nimeltänsä pöly). Surkujen surku on se, että viinikaapin sokkelista ei kuitenkaan löytynyt niitä kauan sitten hukattuja huopapalloja, muuta kyllä.

Höh!

Höh!

Mä kans ja mun kuva. Oon nätti.

Vihdoinkin!

Se oon Mä - Wilma Ilona

Tajus se! Tajus se vihdoin! Mä sain oman käyttiksen ja vihdoinkin pääsen kertoo juttui. Jos vaan huvittaa! Eikä meist kissoist aina tiedä.

Täs on kuva musta. Se vois sopii vaikka johonkin pressakampanjointiin. Jos siis viittisin asettua ehdokkaaks.

Vinkki

Naukulan tonttujen pajasta

Mamma tykkää lahjojen keksimisestä ja antamisesta ystäville. Kun kädentaidot eivät "ihan kaikkeen" riitä (ei siis juuri mihinkään), on aika katsastaa valokuvatuotteiden tarjontaa. Ikisuosikki on Ifolor ja sinne oli ilmestynyt uutuutena kierrevihko ja vielä ilman sisäosan ruutuja tai viivoja. Sellainen on jo annettu ystävälle nimipäivälahjaksi, joten tässä voi jo vinkittää. Tokihan Naukulankin sai omansa

Kokoja on kaksi A4 ja A5, kansisivun päällä suojaava muovi (kuvassa ylhäällä), eikä hintakaan päätä huimaa. Tämä lahja on sekä hyödyllinen että käytännölinen. Sitä paitsi kaikki likat tykkäävät yleensä vihkoista?

Leppoisa aamupäivä

Sunnuntai

Pihatalkoot ohi! On haravoitu, leikattu, kannettu ja laitettu pihakuuseen valot. Kuten arvata saattoi, Naukulan likkoja tämä ylenpalttinen työnohjaus väsytti kovin.

Mutta ei auta ei. Pakko siirtyä sunnuntai Hesarin kimppuun.

Pihatalkoot

Taloyhtiössä

Naukulan taloyhtiössä on tänään pihatalkoot. Mamma ahertaa ja likat yleensä katsovat aherrusta keittiön ikkunalta kunnes väsähtävät ja lähtevät päikkäreille. Työnteko on raskasta, nukkuminen ei!

Miten yhdestä pahasta tavasta saa kaksi pahaa tapaa?

Vinkki Naukulasta ja haaste

Ossun ja Fuskun blogissa (http://www.ossujafusku.blogspot.com/) oli tarinaa pahoista tavoista. Naukula päätti sen johdosta avautua omista pahoista tavoistaan.

Olipa kerran Helmi Orvokki, joka huomiota herättääkseen ryhtyi raapimaan tv-ruutua (ensimmäisiä kertoja jo noin 3 vuotta sitten). Laiskimus Mamma huomasi, että jos Helmille heittää lattialle raksun, tv lakkaa kiinnostamasta. No mitäs täällä sitten nykyään iltaisin tehdään? Heitetään raksuja Helmille pitkin olohuonetta ja Helmi juoksee. Tarviiko enää raapia tv:tä? Ei, raksut lentävät ilmankin. Hauskaa? Kyllä! Mutta Helmihän sitten jossain kohdin lopettaa raksujen syönnin, ja vaan huijaa ja Mamma senkun heittää. Tietääkö kukaan kuinka ikävältä kolmionmuotoinen raksu tuntuu jalkapohjan alla? Mamma tietää.

Kuva 1 Saalistus: "Heitä tänne rappuihin hei!"

Kuva 2 Kiinniotto: "Nyt mä nappasin sen villin saalisraksun"

Kuva 3 Ruokailu: "Nää villit raksut on paljon parempii."

Kuva 4 Lisää: "Maistuis vielä"

Uskalletaanko muualla paljastaa noloja tapoja?

Sato

Maistiaiset

Naukulan sato on valmistunut! Kiinnostiko? Mitäs luulette näiden kuvien perusteella?

Ei nyt kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa... Tämän valokuvaussession jälkeen kiinnostus lopahti. Seuraavaksi kokeilen leikata tästä pieniä kimppuja ja tarjoilen sitä kädestä. Niinkuin ruohoa kesällä. Tai sitten ryhdyn viljelemään popcornia :)

Herkkuja ruokapöytään

Oliivi

Tämä on kyllä tullut jossain jo todettuakin, mutta laitetaan nyt tulemaan oikein kuvan kanssa.

Wilma Ilonan herkkuhetki. Musta kivetön oliivi maistuu hyvin, muutaman kerran ruokalistalla on myös ollut vihreä oliivi. Helmi ei näistä herkuista perusta, haistelee tovin ja sitten kääntää katseensa kaveriinsa. "Mitä tarjotaanko meille oikeesti samaa ruokaa? Ja toi söi sen?"

Välipala

Kukkia kotiin

Perjantaina oli sen verran hyvä olo tulevan viikonlopun suhteen, että matka kotiin kävi kukkakaupan kautta. Tietäähän sen sitten miten siinä kävi.

"Jos mä nyt tosta vähän maistaisin?"

"Tää on mun, MUN. Mä näin tän ekaks!"

Lauantai-iltapäivän elokuva

Miss Potter

Tälle lauantaille sopii hyvin pieni elokuvatuokio. Tallentavan DVD:n, tuon lähes taivaallisen kapineen, sisuksista löytyi Miss Potter. Sitä sitten katsomaan.

"Siilistä viis, miksei meil oo tollasii kivoi laatikoit?"

"Tuolt se pupu tuli"

"Toi likkahan on ihan likanen. Jos mä sit vähän putsaan?"

Papukaijamerkki Ellalle

It's raining cats & dogs

Ella tiesi vastauksen eiliseen kysymykseeni ja kommentoi asiasta Saaripalstalla (http://saaripalsta.blogspot.com/).

Tässä vielä selitys tässäkin foorumissa. Karmaiseva sanonta "It's raining cats and dogs" on siis saanut alkunsa niistä ajoista kun katuviemäröinnin "toinen pää" oli avoinna ja johti minne lie ojiin ja jokiin. Rankkasateen tullen kulkukoirat ja -kissat menivät suojaan viemäristöön. Kun sade oli tarpeeksi rankka, eivät sitten raukat ehtineet ajoissa pelastautua ja hukkuivat viemäreiden täyttyessä. Kun sadevesi valui viemäreistä niihin ojiin ja jokiin, tuli mukana hukkuneita kulkukoiria ja -kissoja. Nyyh :(

PS. Papukaijamerkki ei nyt ole kummoinen. Kuvaamista haittasi hiukan Korkeasaaren lintuhäkin edessä oleva pleksi. Huom! Tämä lintupari ilahtui poikasestaan niin, että hellyydenpuuskassansa ovat nyppineet pikkuisen melkein kaljuksi :) Tässäkin kuvassa hoivataan <3

It's raining

Cats and Dogs

Tietääkö joku totuuden tämän karmaisevan vanhanaikaisen englanninkielisen sanonnan takana? Oikein vastannut saa papukaijamerkin. Tai ainakin kuvan.

Odottelua

jos vaikka maisemia sitten katsois

Nyt itää! Selkeästi on noussut satoa jo ehkä noin kahden kolmen millin verran. Vielä kuitenkin pitää odotella, joten miksipä ei vaikka tuijottelisi ikkunasta ulos? Voi hyvinkin nähdä tirppoja, oravia ja ehkäpä jopa naapuruston koiria.

Mutta kaverit hei, toivoa on! Kunhan se sitten vain maistuisi.

Odottelua

ja ajankulua

Naukulan viljelmät ovat vielä täysin alkuvaiheessa, vielä ei siis idä, ei. Odotellessa on hyvä vaikka nukkua. Silloin odottavan aika ei ole niin pitkä. Mallia näyttää Helmi Orvokki.

Talvi turvattu?

Ensimmäinen yritys

Nyt on käyty Ruohonjuuressa ja ensimmäinen viljelys on laitettu alulle.

"Hei mitä me saatiin?"

"Tuli ihan kahta sorttia"

"Oiskos se valmista jo?"

"Äh. Ei vielä." 

Kysymykset

ja vastaukset kirjahyllystä

Oletko mies vai nainen?
Isän tyttö

Kuvaile itseäsi.
Olemisen sietämätön keveys

Kuinka voit?
Ristitulessa

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.
Kissaperheen elämää

Mihin haluaisit matkustaa?
Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa

Kuvaile parasta ystävääsi.
Viiniä keittiössä

Mikä on lempivärisi?
Musta

Millainen sää on nyt?
Muumilaakson marraskuu

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?
Good Morning, Midnight

Jos elämäsi olisi TV-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Joulutarinoita

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Matkalla

Millainen parisuhteesi on?
Haluan Harry Winstonin

Mitä pelkäät?
Suvi saapunut ei

Päivän mietelause?
Onni on sinun

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Älä hikeenny pikkuasioista

Miten haluaisit kuolla?
Viime henkäykseen

Mottosi?
Sitä saa miten tilaa.

Eli kysymykset tässä listassa ja vastauksen omassa kirjahyllyssä. Tämä oli kivaa :) !

Ostolakko

ja suloinen repsahdus

Tässä taannoin Mamma asetti itsensä kirjojen ostolakkoon. Sitä lakkoa kesti sitten noin viikon verran. Kun Hulluilta Päiviltä piti käydä ostamassa Sofi Oksasen Puhdustus ruotsiksi (lahja Ystävälle), tarttui ostoskassiin myös:

• Coco Chanelin elämänkerta
• Muriel Barberyn Siilin Eleganssi
• Arni Thrarinssonin Ylitse muiden (jostain syystä islantilaiset dekkarit ovat nyt nam!)
• Nina Garcian The little black book of style
• Ingmar Bergmanin Fanny och Alexander (manuskript på svenska)
• The best of Mutts (suositellaan kaikille kissa- tai koiratalouksille)

Juu :) , mutta ei hätää luetaan täällä vielä Hesariakin. Tänä aamuna tosin sen avaaminen hieman kesti muun puuhailun takia. Onneksi kuitenkin sanomalehtipoliisipartio ilmoitti, että nyt olisi aika avata päivän lehti!

"Mammaa, me ollaan täällä jo. Alapas nyt lukee sitä lehtee!"

Vihreää

Ruokavalio

Kyllä syksy ja talvi tuo taas omat ongelmansa Naukulaan. Millään ei enää tunnu löytyvän Naukulan nurkilta sitä oikeaa heinää. Sitä sellaista toiselta puolelta karkeaa. Sitä jota likat niin haluavat syödä. Jotain pitäisi kyllä nyt keksiä, sillä tavallinen kissanruoho ei kelpaa. Eikä tämä kaktuskaan nyt ihan syötäväksi olisi tarkoitettu. Vinkkejä, anyone?

Toimi tänään!

Jokainen päivä on eläintenpäivä!

Käy allekirjoittamassa addressi http://www.maailmanelaintenpaiva.fi/ !

Kestosuosikki

ja melkoinen monitoimikone

On se ruma. Ja siitä irtoaa inhottavasti pientä, pientä pahvisilppua. Mutta! Siihen voi terottaa kyntensä, sen päällä voi istuskella, sen pallolla voi leikkiä ja onhan siinä vielä se härpäkekin. Sen takia sen paikka on keskellä olohuoneen lattiaa. Vaikka on se kyllä ruma.

Pitkät piuhat

ja keinot

Mammalla on likkojen mielestä välillä kovin pitkät piuhat. Jos kärsivällistä odottamista ei palkita, täytyy ottaa käyttöön järeämmät keinot.

(Ja mitä sitten tapahtui? En pysty lataamaan kuvia, ja nyt sitten tutkitaankin evästeitä ja keksejä ja sun muuta....Voih. Malttakaahan viikko, eiköhän tämä tästä sitten.....Huoh. Nyt onnistui.)

Leppoisa aamupäivä

Lauantai

Lauantaiaamupäivä on kivaa aikaa. Voidaan syödä rauhassa aamiaista, lukea Hesaria, kuunnella musiikkia ja kaikin tavoin vain nautiskella. Hesarinkin lukemiseen menee useita tunteja. Ei niin, että Mamma olisi hidas lukemaan tai mitään sellaista. Kissatalouksissa kyllä tiedetään mistä on kyse.

Wilma Ilona

Naamakuva

Jotain vikaa

Paketin palautus

Naukulan Mamma: "Päivää! Naukulasta soitetaan."
Kirjakerho: "Päivää, Päivää Naukulaan. Kuinka voin auttaa?"
Naukulan Mamma: "Noku viikolla tuli teiltä se paketillinen kirjoja ja siinä olis vähän vikaa."
Kirjakerho: "Oliko laatikossa vääriä kirjoja, vai puuttuiko sieltä kirjoja?"
Naukulan Mamma: "No ei, mut kun siinä laatikossa oli itsessään joku vika. Et voiks sen vaihtaa?"
Kirjakerho: "Anteeksi, nyt en ehkä ihan ymmärtänyt. Saitte tilatut kirjat, mutta haluaisitte vaihtaa sen pahvilaatikon?"
Naukulan Mamma: "No niin, jos ei olis liikaa vaivaa. Kattokaas kun tää on ainoo pahvilaatikko koskaan, jota kohtaan Naukulan likat ei oo tuntenut mitään kiinnostusta. Eiks tää niiku sit oo vähän virheellinen lähetys?"

No oikeesti, EN soittanut. Vaikka tarina joiltakin osin onkin tosi.