Hertan peti

Vahingossa järjestetty

Täällä on käynyt onnekas vahinko. Joskus pimeänä talvena tulin heittäneeksi yhden kissanpesän toisen päälle ja sen jälkeen se onkin ollut ihan maailman paras paikka. Hertta on ominut sen itselleen, mutta Sulokin on siitä kovin kiinnostunut. 

Harmi vaan Sulon kannalta, että paikka on yleensä varattuna. 

Mukavaa vappua kaikille!

Hyvä löytö

Kirppikseltä

Kirppiksillä ja kierrätyskeskuksissa on mukava kierrellä ja aina välillä sieltä sattuu löytymään jotain käyttökelpoisia asioitakin. Kuten nyt tämä Lapuan Kankureitten viltti. Tällaiset asiat kiertävät täällä aina pakastimen kautta ja tämäkin taisi viettää siellä ensin vajaan viikon, jotta kotiin ei tulisi epämiellyttäviä vieraita. 

Viltti on ollut kovin suosittu. Se on saanut jopa Sulon sohvalle! Myös Hertta on siihen kovin ihastunut. 

Lakananvaihto-operaatio

Hiki tuli! 

Kissatalouksien suurta hupia voi olla hyvinkin arkiset asiat, kuten nyt esimerkiksi lakananvaihto. Täälläkin se on todistettu jo monen monta kertaa. Pakko on kuitenkin jakaa muutama kuva viimeiseltä lakananvaihtokerralta. Sen verran oli nimittäin vaikeusastetta, että vaihtajalle tuli hiki. 

Ja vaikkei Noomi kuviin päässytkään, mukana toki myös hän. 

Ja näillä kuvaan päässeillä oli tämän kertaisessa lakananvaihto-operaatiossa sellainen "ei väistytä" -taktiikka. 

Leppoisaa lauantaita kaikille! 

Paljon onnea, Puolukka!

Sulon Puolu-täti 15 v. 

Osa Naukulan ystävistä varmasti muistaa Sulon Puolu-tädin. Puolu-täti asustelee Sulon syntymäkodissa yhdessä Sulon emon Mesimarjan eli Mesin ja Sulon siskon Sipin kanssa. Tänään on merkittävä päivä, sillä Puolu-täti täyttää kunnioitettavat 15 vuotta! 

Syntymäpäivän kunniaksi lähetämme Puolulle kunnon syntymäpäivämöyhät ja paljon rapsutuksia. 

Tässä vielä kuvia arkistojen kätköstä! 

Pikku-Sulo ja Puolu-täti nokosilla Sulon syntymäkodissa 24.4.2014

Puolu-täti oli käynyt piilottamassa herkkukeksinsä petiin,
 josta Sulon veli Kapsu sen haki. 
Kuva 24.4.2014. 

Päivänä, jolloin Sulo muutti Naukulaan. 
3.5.2014. 

Puolu-täti kesäkampauksessaan
ihastelemassa Naukulan 
kissatarhaa. 
Heinäkuussa 2019. 

Puolu-täti kesällä 2022

Puolukka on kissakuiskaaja, joka tietää miten kissojen kanssa olla. Kenen kanssa olla hissukseen ja kenen kanssa möyhätä. 

Paljon, paljon onnea iki-ihanalle Puolu-tädille toivoo koko Naukulan väki. 

Vitsiniekkojen huijaus

Viikonloppuna

Naukulan joka päiväinen herkkutikkuhetki ajoittuu joko siihen kun lopetan etätyöt tai siihen kun tulen kotiin toimistolta tai muista riennoistani. Yleensä ajankohta on noin kello 17 - 19 välissä. 

Sunnuntaina Viralliset Valvojat, Sulo ja Noki-Noora asettuivat herkkutikkuasemiin jo noin kello 13. Mitä ilmeisemmin heillä oli vakaana aikomuksena opettaa minua siihen, että he määräävät herkkutikkujakelun ajankohdan. 

Rouva hyvä, nyt olisi sopiva aika.

Valmiina ollaan! 

Täällä myös! 

Ja kyllä, Sulo nauttii herkkutikkunsa kylpyhuoneen rauhassa. Ihan vain siksi, että siellä saa rauhassa nautiskella makupalaa. Tällä kerralla pidin pintani ja aloitin tarjoilun vasta kello 16.30. 

Elämisen suloinen vaikeus

Tietokonehommissa

Ajoittain työpöytä on kovin varattu, karvainen ja ranteet lämmitetty. Ilmeisesti tämä kevään viivästyminen on saanut talouden vilukissan hakeutumaan lämpölähteen eli minun luo tavallistakin enemmän. Olen jopa harkinnut sellaista vauvoille tarkoitettua kantoliinaa ja näin vastaavan jossain eläintarvikeliikkeen mainoksessakin. Toistaiseksi en kuitenkaan ole moista hankkinut. Joku raja sentään. 

Kuvia viime päiviltä, olkaa hyvät. 

Tämän päiväisen häiriköinnin ehkä ymmärrän, kun lähetin kuvia Katinhännän eurooppalaispennuista kasvattajalle. 

Onhan meidän vilukissa myös vähän mustasukkainen. 

Nyt kun on kissankuvat lähetetty eteenpäin myös pieni punainen häirikkö on siirtynyt päiväunilleen ihan muualle. 

Parvekkeella paistaa aurinko

Kylmää vaan

Pieni kissa ei voi aina ymmärtää. Vaikka aurinko paistaa jo (satunnaisesti) kevään lailla, sviitin parvekkeella on silti kylmä. Ihan jäätävä. 

Näen kevään. 

Mutta se on silti talvi. 
Rouva hyvä, voisitteko selittää?

Selitä siinä sitten. 

Mistä etsiä sisätiloihin kadonnutta kissaa?

Namu kateissa

Epäilen, että usea, jos ei peräti jokainen, kissatalous on välillä kadottanut kissan sisätiloihin. Vaikka kutsuisi, ei kissa tule ja vaikka kuinka etsisi joka paikasta, kissaa ei vaan löydy. Välillä saattaa iskeä pieni paniikkikin, vaikka ulko-ovi ei ole ollut auki eikä pitäisi olla mitenkään mahdollista kadottaa kissaa noin vain, simsalabim, sisätiloihin. 

Viimeisimpänä minä kadotin Namun. Sen ei luulisi olevan mahdollista, kun Namu kuitenkin on iso punainen kissa ja yleensä vielä vastaa kun häntä nimellä kutsun. Niin kuitenkin kävi, Namu oli hetken kateissa kunnes sitten löytyi. Ihan väärästä paikasta, Sulon kuljetusboksista ja yöpaikasta. 

Mitä nyt? Kai tätä nyt saa joku muukin kokeilla?
En ole aikaisempina kahdeksana vuotena vielä ehtinyt. 

Kuljetusboksi on saunan lauteilla ja saunastakin kävin etsimässä Namua muutaman kerran. Katsoin tarkasti ylälauteiden päällä olevat pesät ja yhden Namun lempipaikoista, alimmaisen lauteen alta. Eipä vaan löytynyt tutuista paikoista, eikä viitsinyt sitten vastata edes kutsuihini. Väitän, ettei ole tuolla käynyt koko kuljetusboksin täällä olo aikana, mutta tämän katoamistempun jälkeen on löytynyt sieltä jo toistamiseen. Vaihtelu virkistää, kai. 

Tuumaustauko

Pesulla

Joskus voi käydä niin, että kesken pesuhetken täytyy pitää tuumaustauko.

Voisiko paparazzi häipyä, 
niin voisin viimeistellä pesun. 

Tänään täällä ei olekaan tuumailtu kuin sitä, että koska se kevät oikein lämpenee. Viheliäisen kylmää on ja sateistakin. 

Uskomatonta mutta totta

Ulkotarhassa

Etätyöpäivinä olen pitänyt ulkotarhaan vievää ikkunaa auki hieman pidempään kuin normaalisti ja tuulettanut talven pölyjä pois. Useimmiten Hertta viipyy tarhassa pisimpään, myös Namu ja Sulo viihtyvät siellä. Kun tänään olin menossa sulkemaan ikkunaa huomasin siellä yllätyksekseni Noomin! Siis meidän vilukissa Noomin. 

Onneksi vieressä oli kamera. Eihän tätä kukaan muuten uskoisi. 

Ei tilattu

Kevään tuloa Naukulassa

Täällä on ehditty riemuita aurinkoisesta ja lämpimästä keväästä, mukavasta pääsiäisestä ja erilaisista tapahtumista. Mainittakoon nyt esimerkiksi, että auton tuulilasiin lensi kivi tai nasta ja se meni vaihtoon, sitten eräänä iltana päätettiin Pinkkitassujen kanssa ryhtyä katsomaan televisiota ja kas, se pysyi auki noin 30 sekuntia eikä sittemmin ole käynnistynyt. Uusi telkkari pitäisi hankkia. Autoon on vaihdatettu kesärenkaat ja niillä sitten luistelin kotiin huollosta. Onneksi matkaa oli vain reilu kaksi kilometriä. Onnettomuuksia ei tällä matkalla sattunut ja nyt sitten vain odotetaan sään lämpenemistä ja lumen sulamista. 

Namu nautti auringosta ja lämmöstä. 
Silloin kun sitä vielä oli. 

Hertta toivoi vähän vauhtia kevätsiivouksiin. 

Sulo löysi kesäistuimensa ja karhu sai vettä. 

Noki-Noora tuuletteli turkkiaan lasitetulla parvekkeella. 

Noomikin on käynyt ulkoilemassa, vaikka hellettä siellä ei nyt kuitenkaan ole vielä ollut. Mutta sitten, sitten tuli se takatalvi keskelle kauneinta kevättä. 

Siis mitä?

Voitko selittää?
Minne meni se kevät?

Kuva otettu hetki sen jälkeen kun
kesärenkaat oli vaihdettu autoon 5.4.2024. 

Pinkkitassujono.

Ollaan sitten vaan puuhasteltu ja kuunneltu kimpassa äänikirjoja ja sen sellaista. Aikamoinen kevät. 

Leppoisaa sunnuntaita!