Auttavat tassut

ja saunova poika

Kiireisen viikon ja viikonlopun jälkeen sunnuntai-ilta alkoi tällä mammalla leppoisasti sohvalla leväten. Sitten nousi syke ja sitten Naukulan leijonat havaitsivat aputassuja tarvittavan ja ryhtyivät partioimaan television edessä vuorotellen. 

Sitten nousi syke niin paljon, 

että koko kolmas erä meni huiskaa heilutellen lattialla 

ja sitten saunoikin jo poika. 

Ihanaa, leijonat, ihanaa! 

Ei nyt hötkyillä

uusien asioiden kanssa

Sulo on harkitsevainen poika. Uusien asioiden kanssa ei hötkyillä. Uusi ulkoilutarha on kyllä erinomaisen hyvä, mutta sinne on edelleen parasta mennä ikkunasta. Niin, ja se on epäilyttävää jos oma ihminen on siellä samanaikaisesti. 

Sulo on nimittäin oppinut, että ulko-oven lukon kääntäminen on johtanut vanhan tarhan aikaan siihen, että kissa saatetaan nostaa sisälle. Silloin varsinkin, jos kissalla on ollut valikoiva kuulo. 

Namu puolestaan on oppinut oven käytön heti ja hänen mielestänsä uudessa tarhassa sopii olla myös ihmisen. 

Uusi menopeli

Triolasta

Triola ja Herra Nilsson eivät enää tarvinneet vaunujaan, joten kun tilaisuus tuli,  vaunut matkasivat Naukulaan. Ajattelin, että Namu tykkäisi niistä ja että ulkoilisimme yhdessä Namun kanssa.

Näittekö kuvissa Namua? No, en minäkään nähnyt. Sellaisen kylläkin olen nähnyt, että Hertta ja Sulo ovat viettäneet siellä leppoisia aikoja keskenään, Sulo Herttaa pesien. Mutta Namu, niin Namu ei vielä ole menopelissä käynyt kuin sinne nostettuna. Ehkä vielä joskus. Niin, eikä näillä ole kyllä vielä ulkoillut kukaan Naukulan kissoista, sisällä vaan ollaan ajeltu. Ehkä sitten ulkonakin vielä joskus. 

Uusia harrastuksia

Hertalla

Ennen Herttaa täällä ei ollut talouspaperista kiinnostunutta kissaa. Hertta muutti tämän, vaikka kiinnostus on huomattavan ajoittaista ja talouspaperirulla edelleen keittiön pöydällä. 

Ei täällä ennen ollut myöskään kissaa, joka tulee tupeeraamaan minua aamulla. Tai kissaa joka menee kissankorin alapuolelle rämpyttääkseen siellä olevaa tukirautaa. Hampaillaan mitä ilmeisemmin. 

Nyt on. Hertta on monitoimikissa. Ei tee tee vain yhtä asiaa, kuten rämpytä tai nakerra tai sen sellaista. 

Pekalla

Pinkkitassun Pekka (EUR d 22)

Minä kävin viime viikonloppuna täältä katsottuna toisella puolen jokea, kylässä moikkaamassa Noomin poikaa Pekkaa. Ja mikä komea kolli Pekasta olikaan tullut! Ei ihme, että Pekan ihminen hämmästeli Hertan pientä kokoa taannoisessa Scandinavian Winner -kissanäyttelyssä.  Pekka on kookas pentu nuori kolli. Täyttä lihasta. Ja kuten kuvaan sopii, mukana joka hommassa. 

Pekalla on komea turkki ja upea kontrasti. Kyllä voi olla Noomi-äippä ja Santeri-iskä ylpeitä hienosta nuoresta miehestään. 

Tule apuun, Hertta

Pian pian

Kukaan ei varmasti halua saada naapurikyttääjän mainetta? No niin, ei Namukaan. 

Tule apuun, Hertta!

Tatadadaa, täällä ollaan!

Kaikkien mummujen sankari, Hertta sirkuskissa. 

Pystyitkö hämäämään kaikkia, Hertta, pystyitkö?

Tunnen kesän tuoksun nenässäni, 

ja ehkä pienen tuoksahduksen naapurin saksanpaimenkoiraa.

Eipä tarvitse miettiä koska ulkoillaan samaan aikaan kun naapurin hoitokoira. 

Kaikella on paikkansa

ja aikansa

Metri on iso matka, puolikin metriä saattaa ratkaista suosion. Jos kissanpeti ei kelpaa, voi sen siirtää vaikka keinutuolin takaa sen eteen ja jos se sitten kelpaa liian monelle, voi sen itse siirtää muualle. 

- Namu Naukula - 

Noomi

Sulo

Hertta

Namu

Noomi, Sulo ja Hertta tykästyivät pesään kun se on keinutuolin edessä väärinpäin. Namu ei pitänyt siitä, että muut käyttivät pesää ja siirsi sen muualle. Sen jälkeen siinä ei ole nähty kuin Namua. Minä puolestani en ole siirtänyt sitä kuvaa vielä koneelle. 

Tänään on myös tärkeä merkkipäivä. Naukulan mummu viettää 80-vuotis syntymäpäiviään. Vastaanottoa ei ole, sillä Naukulan mummu on edelleen taannoisen onnettomuutensa jäljiltä sairaalassa (kuntoutusosastolla). 

Onnea Naukulan Mummulle! 

Vieraita

Silkkiturkin pentuja 

Ties mikä bloggauslaiskuus minuun on iskenyt, päivitykset laahaavat perässä. Vaan mikäpä kiire tässä. 

Kävin taannoin (toukokuun puolella kylläkin) kylässä sijoituskodissa, jossa majailee Silkkiturkin Tiitiäinen (EUR d 22 eli EUR = eurooppalainen D = punainen 22 = tabbykuvio) eli Tilda. Tilda oli mennyt naimisiin ja saanut neljä ihastuttavaa pentua. 

Tässä kohdin kuvittelin itsestäni liikoja ja näin sieluni silmin neljä kaunista kissanpentua kauniisti kameraa katsomassa. 

Täytyy sanoa, että kissakodeista on välillä vaikea lähteä pois. 

Välillä syy on jossain muussa kuin minussa. 

Laukku kuvassa on minun. 

Kiitos, että sain tulla katsomaan Tiitiäisen pentuja! 

Jaksaa, jaksaa

Namun laihdutuskuuri

Olen ajatellut, että tässä joku päivä ajelisin Namun kanssa eläinlääkäriaseman puntarille, jotta saisimme tarkan luvun painosta rekisterihin. 

Ei hitsi. Mitä mä oikein niistä ajatuksista luin?! 

Nyt on pakko tsempata näitten vatsalihasten kanssa. 

Jaksaa jaksaa

Vielä vaan jaksaa jaksaa

Niin, oliks sul jotain? 

Trimmaa kuule nyt vaan omatkin vatsalihakses. 

Koskakohan sitä ehtisi käymään. Mielestäni näyttäisi kyllä siltä, että jotain tulosta on saatu aikaan. 

Päätöksiä, päätöksiä

Valinnanvaikeus

Mitäköhän sitä oikein tekis?

Pitäisköhän mennä käymään veskissä?

Tai mennä saunaan ottamaan tirsat tai 

katsomaan tirppatilanne saunan ikkunasta?

Mitäköhän sitä oikein tekis?

Miehet...

Tovella

Pinkkitassun Psipsina (EUR f 22)

Kävin vappuna vierailulla Tovella, siis Noomin pennulla Pinkkitassun Psipsinalla. Lähestyin kyläpaikkaa hieman hassusta suunnasta ja ensin paikallistin Toven korvat! Huudellessani Tovea, korva hieman kallistui äänen suuntaan. Olin löytänyt perille. 

Tovesta on kehkeytynyt ihana neitokainen. Hän ulkoilee valjaissa ja tarkkailee pihapiirin tapahtumia kuningattaren elkein. Tove tullaan näkemään myös kesäkuun kissanäyttelyssä Vermossa. 

Vaikka minulla ei varsinaisesti ole osaa eikä arpaa siinä, että Pinkkitassun P-pentue on niin ihana, niin silti tunnen ylpeyttä kaikista näistä pennuista, ihan samalla tavalla kuin Namun pentueesta, Pinkkitassun N-pentueesta. 

Kiitos, että pääsin tapaamaan Tovea!