Uusia ulottuvuuksia

Pölyt pyyhkimättä

Kun lipasto siirtyi ikkunan eteen näki Noomi tilaisuutensa tulleen. Muutaman laskelmoivan katseen jälkeen hän hyppäsi kevyesti ison vaatekaapin päälle. Ilmeisesti siivoustarkastusta tekemään. 

Tarkastuksen tulos oli selvä. Pölyä löytyi, eikä sitten auttanut muu kun ryhtyä siivoamaan. 

PS: Minä ja kissat vietetään täällä muutaman päivän lomaa. Onpa virkistävää, että ehtii blogistaniaankin. 

Toinen muutos

 ja uusi näkökulma

Makuuhuoneessakin on tapahtunut pieni muutos. Lipasto siirtyi seinustalta ikkunan alle. Jälleen kerran työ aloitettiin tyhjentämällä lipasto, jotta se olisi helpompi nostaa uudelle paikalleen. Sitten laitoin lipaston laatikot takaisin paikoilleen. Pientä viivettä oli. 

Sulo esittelee lipaston ja ihmettelee sen päälle 
kertyneitä tavaroita. 

Noomi käytti tilaisuutta hyväkseen ja
totesi kolon sopivaksi. 

Tuu nyt pois sieltä, lapsi hyvä, toteaa Namu. 

Lipaston uusi paikka on kelpuutettu erittäin hyvin ja siinä on säännöllisesti istumassa kissa jos toinenkin. Ilmeisesti pieni näkökulman muutos on mieleinen. Onpa joskus käynyt niinkin, että sen sijaan, että Namu herättelisi minua aamiaisen tekoon, hän on istunut lipaston päällä katsomassa aamun valkenemista. Hyvä muutos. 

Yhdessä

Mieleistä tekemistä 

Toiset välttelevät muutosta, toisten mielestä se on parasta ikinä. Eikä sen muutoksen aina tarvitse niin suurikaan olla. Voi vaikka vain vaihdella kaapin paikkaa ja tehdä tilaa uudelle. Tietenkin se väistyvä kaappi pitää ensin tyhjentää. Oli kuitenkin vaikea saada sitä ihan tyhjäksi, jos tiedätte mitä tarkoitan. Kuvat valaisevat asiaa. 

Uusi kaappi on ystäväni 90-luvulla tuunaama ja sopii tuohon kuin tehtynä. Lisäksi se syö todella paljon tavaraa ja täällä sinne on sijoitettuna kaikenlaisia maalaustarvikkeita. 

Kiitos kaapista, S <3 

Mielenkiintoista

 Sanoivat kissat muutoksesta

Naukulassa sisustetaan ja muutetaan huonejärjestystä. Eipä sitten ihme, että tämän mamman tie vei Ikeaan. Tärkein ostos sijoitettiin paikalleen heti.  Tyhjensin hyllyn ja kasasin kissoille kuution, Hertta oli kuutiossa heti. Jo silloin kun se oli lattialla vasta matkalla hyllyyn. Nostin Hertan varovasti kuution kanssa paikalleen. Punatabbyt, Namu ja Noomi olivat jutuissa mukana heti, Sulo totuttuun tapaansa tuumaili ensin hetken, mutta jo tunnin pari mietittyään tuli tutustumaan kuutioon. 

Asioiden kanssa ei pidä hötkyillä, niin kuin tämän huushollin naiset, tuumaa Sulo. 

Vuosi loppuu

ja lauma pienenee

Vuodet vierivät hurjaa vauhtia. Taas on yksi kohta taputeltu. Tänään tulee vieraita, huomenna on pentujen rokotukset ja uudenvuodenpäivänä pennut lentävät pesästä. Tai siirtyvät sinne asianmukaisesti kuljetusbokseissaan. 

Tämä ei ole asianmukainen kuljetusboksi. 

Uusissa perheissä on tehty valmisteluja ja niissä on varmasti kutkuttavan jännittävä tunnelma. Ehkä aika heillä kuluu hitaammin kuin täällä Naukulassa. Minun oloni on haikea ja helpottunut. Haikea kun tiemme eroavat, vaikka varmasti saankin pentujen kuulumisia uusista kodeistaan. Helpottunut kun kaikki on mennyt hyvin. Helpottunut myös siitä, ettei minun ehkä enää tarvitse sulkeutua pikkuvessaan saadakseni kissoille ruokaa lautasille. Helpottunut siitä, että kissanhiekkaa ei ehkä ole lattioilla niin paljoa neljän kuin yhdeksän kissan taloudessa. Hiekkisten siivoamiseen ei mene niin paljoa aikaa ja ehkä sitä pystyy myös yhdestä siivottavasta vessasta luopumaan. Nyt niitä on ollut täällä parhaimmillaan tai pahimmillaan yhdeksän. Viime aikoina tosin vain kuusi. Mukavaa on myös päästä eroon viidestä ylimääräisestä kuljetusboksista, joista neljä on ollut olohuoneessa, yksi makuuhuoneessa. Omatkin neljä ovat koko ajan esillä, koska ne ovat Sulosta mitä parhaimpia makuupaikkoja. 

Haikea, helpottunut, mutta myös iloinen. Iloinen olen siitä, kuinka ihanat kissat uudet perheet tulevat saamaan. Pennut on täällä rakkaudella kasvatettu ja sosiaalistettu. Niitä on hellitty ja hemmoteltu, myös lukuisten vieraiden taholta. Vieraita tänne en ole juuri kutsunut, vieraat ovat itse ilmaisseet toiveestaan päästä kyläilemään ja minä olen aikatauluttanut ja aikatauluttanut ja aikatauluttanut. Parhaimpina päivinä täällä on ollut vieraita kolmessa eri vuorossa. Päiviä jolloin olemme olleet vain oman (suur)perheen kesken on ollut vähän. En edes uskalla laskea kuinka paljon vieraita täällä on viimeisten 15 viikon ajan käynyt. 

Haikea, iloinen ja helpottunut on oloni. Nähtäväksi jää, miten asiaan suhtautuvat Sulo, Namu ja Noomi. Niin ja Pipsa Naukula. 

Hyvää joulua

ja muutoksen tuulia

Eilisen postauksen jälkeen se sitten tapahtui, Namu ei enää hyväksynyt työhuonetta pentuhuoneena. Mieltä osotettiin varsin voimallisesti ja kirjat vaan sinkoilivat oven läheisyydessä olevasta pienestä kirjahyllystä. Niinpä minä sitten kuuliaisena palvelijana ryhdyin muuttamaan pentuhuonetta takaisin makuuhuoneeseeni. Se sopi Namulle ja niin minä nukuin yhdessä kuuden kissan kanssa Sulon pitäessä huolta muusta huushollista. 

Kotona ollessani pennuilla on nyt käytössään sekä työ- että makuuhuone. Kun olen poissa kotoa, Namu naperoineen on suljetussa huoneessa. 

Päivää, saako tulla?

Siis mitä?! En ole pappa. 

Ota heti sanas takasin!

Kuuletkos ipana?

Ja toinen ipana, samat sanat sulle!

Pappa hei älä nyt oo tosikko,
tuu takasin nyt leikkimään!

Jaa-has, vetiköhän Sulo nyt herneet nenään kun tolla lailla lähti saunalle pinkomaan?
Älä nyt juokse perässä, hei, anna nyt Sulo olla.

Hyvää, maukasta, nautinnollista ja leikkisää joulua kaikille! 

Muutto!

Ja siihen johtaneet syyt

Pinkkitassun N-pentue (5 x EUR d 22) on muuttanut yhdessä emonsa Pinkkitassun Hagarin (EUR d 22), kutsumanimeltään Namu Naukula, kanssa. Muuttoon johtaneet syyt olivat ilmeiset. Tunnistamaton Pinkkitassun N-pentu roikkui lisärakennuksen ja pentupesän välisellä seinustalla uhkarohkein elkein, muut rellestivät ja ihailivat trapetsitateilevaa pentua. Lieneekö villityksen saanut aikaan emo, Namu Naukula? Ainakin hänen todettiin riehaantuvan täysin kun pesään tuli pieniä pastellisävyisiä hiiriä. 

Koska pentupesä sijaitsi varsin epäsuotuisalla maaperällä, oli muutto ainoa mahdollisuus, toteaa Mamma Naukula. Josko myös harkittu sellainen, hän lisää. Kun pentuset pääsevät pesästä, ei niitä näkisi kun majailisivat kuitenkin sängyn tai vaatekaapin alla. 

Muutto otti koville. Rohkeat pennut tepastelivat hiukan lattialla ja katsoivat uutta avaraa maailmaa. 

Emo ei ole vielä täysin vakuuttunut muuton tarpeellisuudesta. Merkiksi tästä hän kantoi yhden pentusistaan takaisin entisille asuinsijoille, vaikkakin sinne sängyn alle. Sittemmin koko pesue on jälleen yhdessä (noin minuutin eron jälkeen), eikä uusia aikeita paluumuutosta ole nähtävillä. 

Herra Sulo Naukula on muutosta iloissaan. Tarkoittaako tämä nyt vihdoin sitä, että painiharjoitukset voi aloittaa? 

Sarjakuva

Valokuvin

Siis mitä asiaa sulla nyt on?
Mikä muka on tärkeämpää kuin lintujen bongailu? 

Oho. Nyt täytyy kyllä istahtaa alas.
Sanos vielä uudestaan? 

Niin, Sulo, sun serkkulikka Namu muuttaa meille tänne Naukulaan loppuviikosta. 

Kaikenlaista

ja matala katto - osa 2 

Sulo totesi jo kesäkuussa ulkotarhansa katon turhan matalaksi. Naapureiden tarkkailu osoittautui lähes mahdottomaksi. 

Tähän aikaan vuodesta tarkkailu on huomattavasti helpompaa. Jostain syystä tarha vaikuttaa kutistuneen. 

25.6.2014

Eilen pohdiskelin ääneen, että muistini mukaan Sulo oli jo aika iso kissa (oli 14 viikkoinen) kun muutti luokseni Naukulaan toukokuun kolmantena päivänä viime vuonna. Ei se ehkä niin nyt ollutkaan. 

Pinkkitassun Hagar eli Namu.
Kuva 8.2.2015.

Kyllä Namu silti pienemmältä vaikuttaa, vaikka iso ja potra tyttö onkin. Myös Namu muuttaa Naukulaan 14 viikon ikäisenä. Se on oikein hyvä ikä. 

Silmät

vaihtavat väriään

 Minun välineillä ja taidoillani on kovin vaikeaa kuvata kissan silmiä. Valon kanssa on myös vaikeaa. Ehkä näistä kuvista kuitenkin näkee, että Sulon silmien väri on hiljalleen muuttumassa?

Huhtikuun 24. päivänä Mesilässä, syntymäkodissa: 

 

Syyskuun 9. päivänä Naukulassa: 

Muutos on ollut käynnissä jo hetken, saa nähdä koska silmien väri on valmis. 

Vesipiste

olohuoneen pöydällä 

Tässä taannoin muutin olohuoneen pöydän suuntaa. Sitten kotiutui keinutuoli ja Helmin reitit menivät lopullisesti sekaisin. Keinutuoli ei ole Helmistä mukava. Sen kautta pöydälle on hypätty vain kerran, eikä sitä käytetä alastuloon. Onneksi pöydälle on toinenkin reitti ja Helmi pääsee nauttimaan myös tämän vesipisteen tarjonnasta. Lisäksi pöydältä näkee nyt paremmin ulkotarhan tapahtumia. Se on hyvä se. 

"Minä juon nyt vettä." 

Nyt ryhdyn kaivelemaan kuva-arkistojani, saa nähdä vieläkö sieltä jotain julkaistavaa löytyisi. 

Pöytä

muutos

Mitenkäs se sanonta nyt menikään? Kun kissa on poissa, hyppivät hiiret pöydillä? Tai kun kissa nukkuu päiväuniaan, siirtävät kissamammat pöytää? Kauaa ei kyllä tarvinnut yksin puuhastella, Helmi tuli hätiin. 

Päiväunien aikaan näytti tältä. 

"Täältä tullaan!"

"Tää on mamma aika hyvä! Pidetään tää näin."

Nyt on pöytä käännetty toiseen suuntaan, olohuoneeseen tuli lisätilaa ja Helmi näkee pöydältä paremmin ulos. Tuon ikkunan takana on ulkotarha ja sitä on vähän tarkkailtava. Sanoisin tätä muutosta win-win tilanteeksi.