Näyte

Tassutyöskentelystä

Joskus toisiin asioihin tarttuminen on vaikeaa, oli se sitten pienen animaation tekemistä tai raksuun tarttumista. Nyt molemmat hommat ovat kuitenkin tassussa. 

Näppärää, eikö?

Klassinen ehdollistuminen

Naukulan kissa (ei siis Pavlovin koira) 

Useat ovat kuulleet Pavlovin koirasta, jotkut myös Naukulan kissasta. Naukulan kissan klassisesta ehdollistumisesta lienee kuullut harvempi. 

Otetaan esimerkki: 

1. Mamma menee keittiöön kuvatakseen joulukuussa saamaansa amaryllistä paremmassa valossa. Kameran laukaisin sanoo NAKS. 

2. Vaihdetaan hieman kukan asentoa, NAKS. Kannattaa huomioida mitä taustalla jo näkyy. Jotain punertavaa? Olisiko? 

"Oota nyt!"

3. Jatketaan kukan kuvaamista. NAKS. 

"Tullaan, tullaan." 

4. Kuvataan kukka ja kissa. NAKS.

"Onks tää hyvä?"

Kukapa sitä nyt pelkkää kukkaa kuvaisikaan? Kyllä kissa kuvan kuin kuvan kaunistaa. Liekö lukenut psykiatriaa kuvan kissa? 

"No tää siis selvittää paljon. Mielenkiintoista." 

Vain torkku puuttuu

karvavekkarista

Minun elämäni on niin helppoa. Ainoa asia mikä tuntuu puuttuvan on torkkukytkin karvavekkarista. Toisaalta, eipähän tarvitse laskea koska on sopiva hetki antaa insuliinipistos tai aamiainen kun Helmi hoitaa tämän laskutoimituksen itse ja herättää henkilökunnan toimimaan. 

Tänä aamuna herätys tuli viideltä. Katsoin kelloa ja kerroin Helmille, ettei vielä ole aamiaisen aika. Kerroin, että raksuja varmasti löytyy vielä kiposta. Kysyin voisimmeko nukkua vielä vaikka tunnin tai pari. Ei auttanut. Minua heräteltiin tomerasti hurjalla hurinalla, tassutuksella ja joutuipa Helmi vähän, tosi hellästi, kynsiäänkin käyttämään. Minuutteja kului 23 ja sitten lähdin täyttämään tätä yhtä päivän tärkeimmistä tehtävistäni. 

Joskus kyllä toivoisin, että herätys tapahtuisi vaikka vasta seitsemältä. 

Arvottu on!

Ja voittaja on..... (jännitys tiivistyy)

Ilmeisesti Helmiä on jännittänyt tämän päiväinen arvonta. Ensimmäinen herätys tuli vähän ennen kuutta, seuraava heti seitsemältä. Ruoka ja insuliinipiikki oli toki tottelevaisesti annettu jo ensimmäisen herätyksen aikaan. Kello seitsemän herätys oli siitä huolimatta sinnikäs ja siihen liittyi myös tassulla taputtelu käsivarteen, käteen, päähän, kasvoihin. Huolimatta tästä, arvoimme vasta klo 12 kuten eilen ilmoitettu. 

"Mitäs mitäs?"

"Mamma ei näitä voi syödä!"

"Ei näit voi syödä täst lattialtakaan" 

Helmi asettuu arvontalipukkeiden viereen nukkumaan, 

eikä tee elettäkään valitakseen voittajaa. 

Otetaan käyttöön varasuunnitelma True Random Number Generator.  True Number Generator valitsi voittajaksi numeron 18 ja sehän on.....

Myrsky ja Minna! 

Onnea voittajille! 

Mikäli arpaonni ei kohdannut sinua ja haluat kokeilla tätä kissanhiekkaa, voit osallistua uuteen arvontaan Kissankujeita blogissa! 

Siellä on testattu hiekkaa kahden ihanan kissan toimesta oikein kattavasti. 

Arvonnan löydät täältä (klik).

Arvonta

Käyvätkö teidänkin kuninkaalliset vessassa? 

Vastaanottaessani Premium PrimaCat -tuotepaketin minulle annettiin mahdollisuus arpoa lukijoiden kesken 8 kiloinen pakkaus Premium PrimaCat Ultra Compact Lavender -kissanhiekkaa.

Yrityksen edustaja kertoo tuotteesta näin: "Kyseessä on paakkuuntuva ja superimukykyinen kissanhiekka, joka on valmistettu 100% bentoniitista raikkaalla laventelintuoksulla lisättynä. Bentoniitti on aurinkokuivattua, siivilöityä ja lisäaineetonta luonnonsavea. Raekoko on noin 0,5 - 2mm. Käytetty hiekka ja paakut hävitetään sekajätteeseen, ei WC-pönttöön. Premium PrimaCat Ultra Compact Lavender on superpremium laatua: 100% luonnollinen, 99,9% pölyämätön!"

Muihin yrityksen tuotteisiin pääsee tutustumaan täältä (klik). 

Pääset mukaan arvontaan jättämällä kommentin tähän postaukseen. Jokainen kommentoija saa yhden arvan. Arvonta suoritetaan huomenna klo 12. Voittaja voi ilmoittaa yhteystietonsa Naukulan sähköpostiosoitteeseen (löytyy oikeasta sivupalkista). Minä ilmoitan voittajan tiedot Primium PrimaCatille, joka laittaa postipaketin tulemaan. Helppoa! 

Kannattaa osallistua! 

"Onneks meiän mamma ei laittanu tähän vessakuvaa. 

Mua ois hävettäny."

Onnea arvontaan. 

Herkkuja

Tämä postaus sisältää tuotesijoittelua. 

ruokapöytään

Vähän ennen joulua Helmiä lähestyttiin sähköpostitse. Helmiltä kysyttiin haluaisiko hän lähetyksen kissanhiekkaa. Vastasimme siihen kyllä, sillä Helmikin - vaikka kuningatar on - käy vessassa. Hiekka tuli perille, ja se odottaa vuoroaan. 

Paketissa oli myös kaksi namipussia. Suhtauduin näihin hieman epäillen, sillä herkut eivät yleensä Helmille kelpaa. Ja kuinkas sitten kävikään? Helmi kertoo.

"Mielenkiintoista!"

"Mitä sä siinä vielä kuvaat?" 

"Mä ottaisin näitä, kiitos! 

Yllätys oli suuri kun Helmi näitä söi. On nyt syönyt useana päivänä, ihan pakkauksen ohjeiden mukaan. Kyseessä siis lahjoituksena saatu Premium PrimaCat Fresh meat snacks. Tämän testin mukaan Helmi voi näitä suositella. Enpä olisi uskonut. 

Kaunis kiitos tuotteiden lahjottajalle, Prima Pet Premiumille.

Yllätitte tämän mamman, joka luuli kissansa tuntevansa, täysin.  

Valpas

vahti

Se on aina niin mukava tulla kotiin. Näyttää siltä, että minua on jo odoteltukin kun koko perhe on ikkunalla vastassa. 

Mainittakoon kuitenkin, että kameran kaivaminen laukusta kesti sen verran, että tervetulokomitean vanhempi jäsen heräsi ja onnistui saamaan kasvoillensa ilmeen ettei olisi koskaan nukkunutkaan. 

Ihan hereillä

keittiön pöydällä

Mikä ihme siinä oikein on? Helmi herättää aamiaiselle ja sen jälkeen painun takaisin pehkuihin. Sitten Helmi herättää taas. Tällä kerralla ilmeisesti siksi, että pääsisi itse nokosille. Kun minä olen hereillä ja touhukas, Helmi ryhtyy nukkumaan. Keittiön pöytä on siihen oikein hyvä. 

"Krooh, puuh, krooh..."

"Mitä? Siis ihan hereillä oon. Valpas ja kaikkee." 

Nyt on lähdettävä ulos reippailemaan. Sekin sopii Helmin päivärytmiin oikein hyvin. 

Helmiä

ja Helmiä

Jos ei ole mitään tekemistä, voi ainakin leikkiä. Tytöt leikkivät mielellänsä mamman koruilla. Eikö? 

"Eiks toi nyt muuta keksi?" 

Helmi tietenkin helmillä. 

Mini-Helmin paluu

vahtitehtäviin

Mini-Helmi on palannut joulutaukonsa jälkeen vahtiin. Iso Helmikin tuntuu kovasti pöydällä taas viihtyvän. Siihen paistaa aamuaurinko jos on paistaakseen. Siinä ne sitten ovat kuin kaksi marjaa. 

Ei kuitenkaan tarvinne kysyä viihtyykö isompi pöydällä aurinkoisella vai pilvisellä säällä. 

Helmille kans!

Tuubi

Helmi näki kuvan Snabelbackan Pekusta ja halusi myös tuubin. Onneksi minulla oli juuri työnalla uusi, jonka neulomisen alkuvaiheessa tapahtui jotain kummallista ja siihen tuli "käännös", lisäksi se oli liian lyhyt. Ei muuta kuin päättely ja Helmi sai omansa. 

"Voi kääntää päätä vasemmalle."

"Oikeelle kans."

"Mut sopiiks tää väri mulle?"

Muistakaa pysyä lämpimänä näillä pakkasilla! 

Lisäksi Naukulaan tuli tunnustus Myrskyltä ja Minnalta.

 Kiitämme siitä kovasti ja lähetämme siihen suuntaan lämpimiä terveisiä. 

Lähetämme tunnustuksen eteenpäin Meerille, Tatsutan Tassuttelijoille! Meerin kanssa pääsemme katsomaan Korat-kissojen arkea, nyt myös uutisia pennuista. 

Pieni

ja nälkäinen

Täällä ovat prioriteetit kohdillaan ja Helmin aamiainen tarjoillaan aina ensin. Se ei silti tarkoita, että minä voisin nauttia aamiaiseni yksin. Kun on minun aamiaiseni aika, saan takuuvarmasti seuraa. Silmät ovat suuret, viikset ojennuksessa ja kehräys on kova. 

"Kinkkua?" 

Yritä siinä sitten syödä yksin. Aamiaisleipäni päältä ei välttämättä löydy Helmille sopivaa herkkua, joten olen nyt ryhtynyt ottamaan muutaman kissanraksun mukaani aamiaiselle. Ne menevät sitten parempiin suihin ja ai kuinka hyvälle ne maistuvatkaan. Minä tosin en ole maistanut. 

Sisäkissa

ja pakkaset

Pakkaset ovat täällä. Ilmeisesti Helmi on varautunut niihin. Ulkotarhaan ei ole pyydetty enää viikkoihin, parvekkeen oveakin pyydetään auki enää satunnaisesti. Eilen myös. Kun avasin oven, rytistyi Helmin naama. Hetken siinä rytisteltyään, ryhtyi pudistelemaan päätään rivakasti. Ei ole kissanilma tämä pakkanen, ei ainakaan tämän kissan. 

Ehkä ikä on tehnyt tehtävänsä. Kuvat ovat marraskuun 24. päivänä 2008 otettuja, silloin vielä ulkoiltiin eikä haitannut lumi eikä pakkanen.  

Erikoisimmat lemmikkitarvikkeet?

Iltiksen mukaan

Olemme hämmästyneitä. Tänään uutisoidussa artikkelissa mainitaan Naukulasta löytyvä mökki. Vähänpä toimittaja tietää. Siellä toimituksessa on tätä hyötyesitettä tituleerattu prinsessan linnaksi. Siis mitä? Hädin tuskin kelpaa kuningattaren kesämökiksi. 

Kuvat vanhoja vuoden 2012 syyskuulta ja viime kesältä. 

Sijalle kuusi päässyt kissojen hieronta-asemakin on täällä käväissyt, mutta jatkoi matkaansa kun ei kelvannut lainkaan. 

Minä sydän kissa

Haaste! 

Me ajattelimme nyt laittaa pystyyn blogihaasteen. Lähtisikö joku mukaan? 

Vähän aikaa sitten fb:ssä kiersi kuva, missä kauniit kissan kasvot näkyivät kirjasta tehdyn sydämen läpi. Kuva oli kaunis ja meidän oli yritettävä samaa. Vaihtelevalla menestyksellä. Tämän postauksen kuva on parasta mihin täällä pystyttiin, ei ollut helppoa. 

"Mitä se nyt taas?"

Kiinnostaisi nähdä miten muualla tässä haasteessa onnistutaan. Haluamme haastaa mukaan kaikki kissat ja koirat, kanit ja muut rakkaat lemmikit. Kerrothan jos osallistut!

Tätit poseeraa

Älkää pelästykö

Täällä ollaan muutamia päiviä yritetty ottaa meistäkin omakuva eli nk selfie. Menestys on ollut huono, mutta se ei ole meitä lannistanut. Tänään jatkettiin harjoituksia. 

"Mamma mä EN oo sylikissa." 

"Täähän nyt on ihan pöyristyttävää!

Mun vattakin näkyy."

"Mamma, nyt sä sen keksit!

Mä oon näppärä ja sä taka-alalla. 

Just niinku pitääkin" 

Ehkä palaamme tähän kun päivä on valoisampi ja kiloja vähemmän. Tai sitten emme. 

Tassutyöskentelyä

aktivointilelun kanssa

Vaikka Helmi ei ruokalaatikkoansa avaa, tassutyöskentely sujuu muuten mallikkaasti. Parasta hupia on erityisesti koirille tarkoitettu aktivointilelu, jonka aikanaa ostin Stockmannilta. Kuvittelin lelun olevan elämäni turhin sijoitus, mutta eipä ollutkaan. Jo sen esille nostaminen saa aikaan syvää kehräystä. Pelinappulatkin taitavat maistua sieltä erityisen hyviltä, vaikka ovatkin niitä samoja diabetesraksuja kuin muulloinkin syödään. 

"Näin tää on avannut tän ja tavottelee saalista."

"Saalis lennähtää suuhun. On se villi."

"Sitten toisella tassulla."

Sitten voisin vielä mainita, että Helmin raksupusseja säilytetään keittiössä sijaitsevan ruokapisteen takana olevassa hyllyssä. Alahyllyllä. Siinä ne pussit ovat, eikä niihin ole koskaan kajottu. Ei tarvitse. Henkilökunta hoitaa. Vaikka yöllä. Jos yöpala on loppu, tullaan minut herättämään vaikka keskellä yötä yläkerran makuuhuoneesta. Palvelun pitää pelata. Olenko tassunalla? (Ei tarvitse vastata, tiedetää...)

Talon tärkein

laatikko

Keittiössä on kymmenen laatikkoa, mutta vain yhden avaaminen tuo Helmin keittiöön. Voimme siis päätellä sen yhden olevan talon tärkeimmän. Laatikossa säilytetään Helmin märkäruokaa ja muita tarvikkeita. 

"Sä avasit sen. Avasit! Mul tuli heti nälkä." 

Helmin mielestä laatikkoa avataan välillä myös aivan turhaan. Silloinkin kun ei ole ruoka-aika. Selitä siinä sitten, että laatikkoa täytyy välillä myös täyttää. 

Naamailuhaaste

Myrskyltä ja Tuiskulta

Naukula osallistuu Myrskyn ja Tuiskun naamailuhaasteeseen. 

Se onkin haaste, sillä Helmistä on niin kovin vähän hassuja kasvokuvia. Olen surffaillut kuvavarastossamme jo vaikka kuinka, eikä auta kuin turvautua muutamaan vähän vanhempaan. Nämä vanhemmat kuvat on täällä kyllä jo nähty, mutta hyvän asian puolesta laitamme nämä uudelleen nähtäville. 

Kannattaa katsoa myös Helmin silmiä, niiden väri on vuosien varrella muuttunut kovin.

Hassut lapsuuskuvat:

Hassuinta mitä löydettiin viime kesältä: 

Tämä tuli nyt ihan bonuksena kun on niin söpö:

Mukava haaste! Kiitos Myrsky ja Tuisku. 

Vuorovaikutushaaste

Kahden naisen loukusta

Saimme haasteen Blackieltä, kissalta jolla on korvakarvat a-i-n-a kauniisti kiharrettuina. No, ehkä Blackien emännälläkin on osuutensa asiaan, siis haasteeseen. Korvakarvansa Blackie hoitaa varmasti itse. Haaste on alunperin lähtenyt täältä. 

Vastaamme kysymyksiin: 

1. Miksi bloggaat? 

Aluksi bloggasin koska halusin oppia jotain uutta, käyttää valokuvia, jotka muuten jäisivät koneen uumeniin ja nettialbumiin, halusin myös kirjoittaa jotain, etten ihan unohda sitä taitoa. 

Vaikka perussyyt ovat pysyneet samoina, on blogistaniasta tullut rakas yhteisö. Täällä tapaa ystäviä, voi lukea kuulumisia ja höpötellä hauskoja. Olen tähän pahasti koukussa. Lisäksi tämä kehittää mielikuvitusta ja luovuutta ja se on hyvä se. 

2. Kerro tavoitteet tämän haasteen suhteen

Tämän haasteen suhteen meillä ei ole tavoitteita. Vastaamme, koska olemme niin kilttejä. Itse Naukulan blogin suhteen on sellainen tavoite, että se toisi iloa ja piristystä lukijoilleen. 

3. Oma kysymys: haluaisitteko tänne niitä toimintonappuloita (luin, tykkäsin, en tykännyt yms)? 

Olen miettinyt laittaisinko vai en. Onko teillä mielipidettä? Ehkä laitan kokeeksi kuitenkin (jos vain löydän mistä ne laitetaan, kysyn apua, jos en). 

"Ai korvakarvat? Mul on aika vähän." 

Emme laita haastetta eteenpäin ja sen saa napata täältä ken haluaa. 

Helmi tykkää

lelusta

Helmi ei pahemmin leiki. Tykkää kyllä katsoa kun minä heiluttelen huiskaa tai heittelen kissanleluja ja kehrääkin minua katsellessaan kovin. Nyt on kuitenkin tapahtunut pieni muutos. Helmi sai joulukuussa lahjaksi Soikku-tädiltä tällaisen valerianarotan ja se on mieluisa. 

"Tän kans mä leikin. Mut vähän vaan." 

Ei täällä edelleenkään riehaannuta, mutta rotan luo hakeudutaan usein ja yöllä rotta tuntuu vaihtavan vähän paikkaakin. Hyvä rotta! 

Syntymäpäivä

Huomenna

Huomenna on Naukulan blogin syntymäpäivä. 

Blogi sai alkunsa 6.1.2009. Kuka olisi arvannut, että postauksia olisi tämä mukaan lukien tehty 1522? Kuka olisi arvannut, että tätä kautta on tullut uusia ystäviä ja blogiystäviä? Kukapa olisi uskonut, että viisi vuotta myöhemmin rekisteröityneitä lukijoita on 126? Kuka olisi uskonnut, että kaikkiaan kommentteja on 17.317 (mukaan lukien omat vastaukseni)?

"Oho. Aika isoja numeroita.

Mut kyl mä tiesin, kissat tietää.

Kaiken." 

En minä ainakaan. 

Kiitos, 

että jaksatte lukea Naukulan kerhon tapahtumia, 

jaksatte kommentoida, 

ehkä joskus hymyillä meidän touhuillemme!

Kiitos, että olette siellä ruudun toisella puolen.  

PS: Jos hiljennymme hetkeksi, on se merkki siitä, että tietokoneemme on sanonut sopimuksensa irti. Merkkejä on ilmassa. 

Kuninkaallista postia

Royal Mail

Saimme eilen Naukulaan kuninkaallista postia. Tuntui siltä, että sekä kirjekuori että lahjapaperi olivat täynnä tärkeitä viestejä. Sen verran paljon niitä nuuhkittiin. 

Paketin sisältä paljastui Pikku Punapippuri -kalenteri. Kaunis kiitos Pikku Punapippuri, King Kitty Cat of Finland (north). 

Olemme erittäin otettuja ja ylpeitä saamastamme kalenterista.  

Naukula proudly presents:

Queen Kitty Cat of Finland (South). 

Suuri kunnia ja maine on kohdannut Naukulaa. Pohjois-Suomen kissakuningas, Pikku Punapippuri, King Kitty Cat of Finland (North), on kruunannut Helmi Orvokki Naukulan Etelä-Suomen kissakuningattareksi. 

King Kitty Cat of Finland (North), at the age of five. 

Picture from his blog: www.pikkupunapippuri.com as agreed with his staff. 

Olemme äärimmäisen otettuja kyseisestä kunniasta. Onneksi meillä on ollut tiara valmiina, ehkä nyt pitäisi hankkia myös kunnon kruunu. 

Taustatietoa: Tämä kunniatehtävä vapautui, kun Etelä-Suomen edellinen hallitsija Juuso, siirtyi sateenkaarisillalle vuoden 2012 lopussa. 

Great honor has come to Naukula. King Kitty Cat of Finland (North), Pikku Punapippuri, has nominated Helmi Orvokki Naukula to Queen Kitty Cat of Finland (South).

We are very pleased for this great honor and luckily we had tiara in place already. Now we believe, we should get a proper crown as well. 

Background information: This position became free, when Juuso moved to the rainbow bridge at the end of year 2012. 

Kiitos - Thank You Pikku Punapippuri, King Kitty Cat of Finland.