Reissunainen

kotiutui

Helmi on ollut viiden tähden mummolalomalla. Siellä on ollut paljon hyviä rapsuttelijoita ja palvelu on pelannut moitteettomasti. 

Iltauutiset katsottiin sohvalta, siinä myös nukuttiin yöunia. Ruokailu tapahtui keittiön pöydällä. Kun hain Helmin kotiin, ensimmäisten rapsutusten jälkeen Helmi piiloutui totuttuun tapaansa. Koppamatkailu ei ole kivaa, mutta kotiinpaluu aiheutti hurjaa kehräystä. 

Kiitos mummolan hoitohenkilökunnalle hyvästä lomasta! 

Kun meitä oli kolme

Onni, Wilma ja Helmi

Mietinpä vaan missä minä silloin nukuin kun meitä oli kolme? 

Helmi on näköjään oman puolensa sängystä valinnut jo tuolloin. 

Tutkimusmatkailija

aarniometsässä

Juu-u. Ei sitten kauaa kestänyt tuokaan kasvi Helmin käsittelyssä. Runkoon oli äärimmäisen hyvä terottaa kynnet. Otti sitten siitä mokoma kasvi nokkiinsa. Viherpeukalo on Helmi ollut jo pienestä pitäen. 

Lattiaa koristi jo silloin tuo ihastuttavaakin ihastuttavampi koristus. Tuo missä voi pyörittää palloa ja terottaa kyntensä. 

Määrätietoisin askelin

kohti uusia tehtäviä

Helmi on ollut pienestä pitäen aika määrätietoinen tapaus. Eikö näytäkin askellus määrätietoiselta? Tärkeä tehtävä tiedossa. 

Kun verho on revitty alas ja ensimmäiseen ikealaiseen on hoidettu kynsiä antaumuksellisesti, voikin hyvin jo levähtää. Punaisen maton ja verhon päällä. 

Olin jo unohtanut tuon verhojen alasrepimisen tyystin. Niin se aika vain kultaa muistot.

Kuvat ovat luultavasti vuodelta 2002 tai 2003, tai niillä nurkin. 

Vesipiste

olohuoneen pöydällä 

Tässä taannoin muutin olohuoneen pöydän suuntaa. Sitten kotiutui keinutuoli ja Helmin reitit menivät lopullisesti sekaisin. Keinutuoli ei ole Helmistä mukava. Sen kautta pöydälle on hypätty vain kerran, eikä sitä käytetä alastuloon. Onneksi pöydälle on toinenkin reitti ja Helmi pääsee nauttimaan myös tämän vesipisteen tarjonnasta. Lisäksi pöydältä näkee nyt paremmin ulkotarhan tapahtumia. Se on hyvä se. 

"Minä juon nyt vettä." 

Nyt ryhdyn kaivelemaan kuva-arkistojani, saa nähdä vieläkö sieltä jotain julkaistavaa löytyisi. 

Sirkuksessa

taiteilua

Oletteko valmiit? Tapaamaan tasapainotaiturin Naukulan sirkuksessa. Himmentäkää valot, olkaa hiirenhiljaa. Tässä se tulee! 

"Tadaa" Osaatteko te?" 

Siinä se. Nyt tasapainotaituri on aamupäiväunillansa nautittuaan maittavan tonnikala-aterian. Myöhässä, lisäisi tähän Helmi. 

Tuliaisia

kissanäyttelystä

Kiltit kissat saavat aina tuliaisia, niin myös Helmi. Koska jo menomatkalla Salon kissanäyttelyyn löytyi aivan täydellinen tuliainen, ei kissanäyttelystä enää tarttunut mitään matkaan. 

"Toitko tuliaisia?"

"Ai onks nää mulle?" 

"Niin mamma..."

"Nää on kyllä tosi kivat. Tykkään kovasti." 

"Huoh."

Jotenkin jäi tuosta täydellisestä lahjasta kuitenkin sellainen tunne, että ei mennyt ihan nappiin. Olisikohan ruokalahja otettu mielummin vastaan?

Tuuletetaan

taas

Lauantai on tuuletuspäivä. Helmi osaa ottaa siitä kaiken ilon irti. 

"Tuliko se kevät nyt, tuliko?" 

Minun on tarkoitus lähteä tänään kissanäyttelyyn Saloon. Helmi on antanut luvan. 

Kolme

apinaa

Tiedättekö tarinan kolmesta apinasta? Niistä joista yksi ei kuullut pahaa, toinen ei nähnyt pahaa ja kolmas ei puhunut pahaa? Vanha tarina ja tässä siitä Naukulan versio kuvin.

"Mä en kuule mitä mamma höpöttää."

"En mä täällä mitään apinoita ole nähnyt"

"Ei puhuta tästä sitten tän enempää." 

Meillä on asiat ihan mallillansa. Aamuherätykset toimivat ja viittä yksikköä insuliinia on nyt annettu muutaman kerran. Hyvin sujuu. 

Läikkä

korvassa

Eilisellä eläinlääkärireissulla täti katsoi myös Helmin korvaa. Korvalehteen on ilmestynyt pieni tumma läikkä. Se ei ole koholla, eikä se tunnu Helmiä vaivaavan. Siitä otettiin kuitenkin näyte ja näytteestä löytyi hiivaa. Erikoista! Voidetta on nyt laitettu kolmesti, eikä Helmi pyri ottamaan sitä pois. 

Läikän voi nähdä kuvissa, oikeassa korvassa. 

"Ai, te haluutte nähdä mun korvan?" 

"No kattokaa nyt sit, siinä se on." 

Kaikenlaista sitä voikin tulla. Läikkää katsotaan varmasti huhtikuussa uudelleen, samalla kuin purukalusto hoidetaan kuntoon. Helmi on unohtanut ja antanut anteeksi eilisen reissun. Saas nähdä kuinka helposti tämän aamuinen imurointi annetaan anteeksi! 


EDIT: Täti soitti. Fruktosamiini oli yli 600 eli nyt nostetaan Lantus-insuliiniä 5 yksikköön aamuin illoin. 

Kontrollissa

ja tuloksia

Eläinlääkärireissu on nyt tehty ja kotiintulo aiheutti kovaa kehräystä. 

Painoa on tullut edelliskerrasta lisää, nyt paino oli 5,8 kg. Edellisellä kerrallahan paino oli tippunut 5,3 kiloon. Keuhko- ja sydänäänet normaalit, imusolmukkeet myös. Hammaskiveä ja ientulehdus, ne hoidetaan 3. huhtikuuta. Silloin otetaan myös pissanäyte. Vasempaan korvalehteen on Helmille tullut luomi, tai pigmentoitunut alue, siitä löytyi hiivaa ja sitä lähdemme hoitamaan kahdesti päivässä Canofite voiteella. 

Verinäytteissä toinen munuaisarvo (urea), proteiinit ja toinen maksa-arvo jonkin verran koholla. Verensokeri voimakkaasti koholla (34). Fruktosamiini oli pikatestissä kuitenkin matala (n. 200), ja siitä lähetettiin näyte myös eteenpäin. Soittoaika on huomenna tai torstaina, riippuen koska tulos tulee. Ennen sitä insuliinia annetaan 4 yksikköä aamuin illoin (noin 12 tunnin välein) kuten aikaisemminkin. Tuloksen tultua katsomme mihin suuntaan sitä vaihdetaan. 

"Ai mitä? Minuako tarkoitatte? Ai haluatte, että mä tuun ulos täältä?

Ootteko nyt ihan varmoja?"

"Poseeraa tässä nyt sit vielä!"

"Nää on kyl jotain vampyyrejä, ku aina haluaa mun verta." 

"Ei tuppoa, ei tuppoa. MÄ EN HALUU TUPPOA!"

"Eipä tässä mitään kummempaa, kohta lähetään taas kotiin. Mä tiiän." 

Lisäksi Helmille annettiin B-vitamiiniruiske ja niitä ryhdyn antamaan vakituisesti n. 6 viikon välein. Kaikenlaistahan näistä kokeista paljastui, mutta en oikein osaa olla huolissani kun Helmi tuntuu kuitenkin voivan nyt paljon paremmin kuin syksyllä. 

Lähetämme kovasti kiitoksia eläinlääkäritädille ja muulle henkilökunnalle! 

Huomenna

kontrolliin

Huomenna on jälleen aika mennä diabeteskontrolliin. Helmin kunto vaikuttaa hyvältä, turkin kunto paranee pikkuhiljaa ja ruoka maistuu ja niin maistuu myös vesi. 

"Mitä? Siis minne me mennään?" 

Vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa, kyllä sitä aina pieni jännitys on. Molemmilla. 

Remontti

ohi

Viimeiset päivät on Naukulan pikkuvessassa ollut remontti. Remppa-mamma ja remppa-Helmi hoitivat homman kotiin. 

"Mä valitsin ruuvit." 

Sotku oli välillä aikamoinen, niin kova, että Helmikin kävi välillä jo koputtelemassa imurikaappia. Järjestyksen kissa. 

11+11+11

Vähän oikaisten 

Naukula sai haasteen Kynsilaukkaajilta. Kiitos! 

Haasteen säännöt ovat:

1.Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2.Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.

3.Haastajan pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4.Sitten sinun tulee valita ne 11 bloggaajaa,joilla on alle 200 lukijaa.

5.Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

6.Ei takaisin haastamista. 

Tämän haasteen tarkoituksena on auttaa blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. 
Koska olemme tähän haasteeseen vastanneet jo aikaisemminkin, oikaisemme nyt vähän. Hyppäämme suoraan kohtaan 2 ja Helmi vastaa Onni-tytön meille lähettämiin kysymyksiin. 

1. Oletko tyytyväinen henkilökuntasi palveluun? Joskus. Parannettavaa löytyy aina. Tänään ei esimerkiksi ensimmäinen herätys toiminut, eikä ulos ole vielä päästy kuin kerran. 
2. Mikä sinua ihastuttaa ihmisissä? Entä vihastuttaa? Mamma kehrää hienosti nukkuessaan, se ihastuttaa. Kamalan moni asia ei vihastuta, ehkä eniten kuitenkin se kun mua ei totella. 
3. Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut? En kommentoi. 
4. Mieluisin nukkumapaikkasi? Keväällä ja kesällä parveke, keittiön pöytä, olohuoneen pöytä ja vaikka mikä. Tykkään vaihtelusta. 
5. Oletko tarkka kissanhiekan siisteydestä vai asioitko peräti ulkona? Ulkona? Voiko ulkonakin asioida. 
6. Mikä on päivän paras hetki? Ruokailuhetket ja välipalahetket ja rapsutushetket ja mamman tottelevaisuushetket. 
7. Syötkö mieluummin lihaa vai kalaa? Antaako henkilökuntasi sinulle vapaaehtoisesti kinkkua leivältään vai pitääkö sinun siepata se itse? Tykkään ruuasta. Märkäruuasta ja raksuista. Joskus olen saanut kinkkua, joskus joutunut nappaamaan sen itse. 
8. Viihdytkö paremmin sisällä vai ulkona? Sisällä. Ja parvekkeella. 
9. Oletko luonteeltasi säyseä vai temperamenttinen? Olen säyseä. Kissamaisen säyseä, ja mamma aina sanoo kiltiksi. 
10. Mitä teet, kun henkilökuntasi ei ole kotona? Salaisuus. En kerro. 
11. Vastasitko kaikkiin kysymyksiin rehellisesti? Joo-o. 

Helmi kysyy: 

1. Kuka on pomo?
2. Kuka on kaunein? 
3. Ketä täytyy totella? 
4. Kuka ei voi saada liikaa ihailua? 
5. Kuka päättää ruokakupin paikan?
6. Miksi kissa on niin ylivoimaisen älykäs ihmisiin verrattuna?
7. Miksi ihmiset ovat niin kömpelöitä?
8. Miksi mamma tottelee joskus ja joskus ei?
9. Miksi ihmisten korvat ei oikein liiku?
10. Miksi ihmiset kehräävät vain unissaan?
11. Miksi mun täytyy hoitaa aina kaikki itse?
12. Koska kissat villiintyvät?
13. Mikä on paras lelu?

Helmi lähettää kysymykset Pikku Punapippurille ja muulle perheelle. Koska Pohjois-Suomen kissakuninkaan taloudessa on paljon jäseniä, halusi Helmi keksiä muutaman ylimääräisen kysymyksen. Jotta kaikille riittää vastattavaa. 

Vähän mietittävää

pienellä kissalla

Kun keinutuoli oli kotiutettu Naukulaan, täytyi Helmin mietiskellä reittejään. Edellisviikolla oli pöydän suunta muuttunut ja nyt nojatulin tilalle tuli keinutuoli. 

Ensin Helmi harkitsi hyppäämistä suoraan pöydälle, sitten kierteli keinutuolia ja tarkasteli sitä joka puolelta. Edestä siihen oli paras mennä ja kyllä sen kautta pöydälle pääsi, vaikka vähän keinahtikin ponnistettaessa. 

Muuten keinutuoli on jätetty minulle, kuten muutkin tuolit ja sohva. Helmin valtakuntaa ovat pöydät ja lattia. Sellainen jako meillä. 

Reissunainen

matkallansa

Kevät on nyt virallisesti avattu. Vaikka tulisi pakkasta ja taivaalta räntää tai pieniä miehiä, kevät on silti nyt avattu. 

Ensimmäinen ulkoilu oli sunnuntaina, kuten Myrsky ja Minna yhdessä kommentissaan ennustivat. Maanantain retki kuvin, olkaa hyvät! 

"Tulkaa mukaan! 

Mä näytän teille jotain kivaa."

"Arvaatteko jo minne mennään?" 

"Kohde näkyvissä!"

"Tää on mun ruohotuppo." 

"Maistetaans jo vähän." 

"Ja sitten kotiin ku mamma sano nonih. 

Sitte me aina mennään." 

"Tuutkos jo sieltä?" 

Vaikka välillä vähän voi muistia epäilläkin, ruohotuppo ei ainakaan ole unohtunut. 

Blogihaaste

Just Kittying -blogista

Kiitos haasteesta! 

Tämän haasteen säännöt ovat seuraavat: 

♥ Kerro, keneltä sait haasteen
♥ Ensimmäinen kuva on tärkeä kuva tai pieni kollaasi blogistasi

♥ Haasta ne, jotka mainitset haasteessa

Yleistä: 

Koska perustit blogisi: Naukula sai alkunsa tammikuun 6. päivänä 2009. 

Mistä blogin nimi tulee: Kun matkasin veljeni kyydissä kissojen kanssa, kuului kuljetuskopista aina aikamoista naukumista, lähinnä Wilman toimesta. Tokaisin sitten kerran, että täältä tämä Naukulan kerho taas tulee. 

Mikä on nimimerkkisi tarina: Naukula tulee blogin nimestä ja siihen sitten vain lisäsin perään mamman. Äidinäitini muistoksi. Hän oli kaikille mamma. 

Arkisto: 

Näytä joku vanhoista bannereistasi: Minä en ole bannereita harrastanut, joten sellaisia ei ole. 

Viimeisin kommentti, joka sai sinut hymyilemään: Kaikki kommentit saavat minut yleensä hymyilemään. Pieni tervehdys kommentin muodossa saa hyvälle tuulelle. 

Muutama kuva sinusta eri vuosilta: Vanhempia kuvia näkee Muistikirja-blogistani, osallistuin siellä kahdesti valokuvahaasteeseen. 

Minä, eilen. 

Postaus, josta olet erityisen ylpeä: No huh! Postauksia on vuosien varrelta sen verran runsaasti, etten kyllä niitä muista läheskään kaikkia. Esimerkiksi peilailukuva toukokuulta 2012 on kiva, mutta en siitä nyt varsinaisesti ylpeä ole. Helmi vaan tuntuu kovasti nauttivan peilailusta ja on ehkä ylpeä omasta ulkomuodostaan. 

Postaus, joka oli kuukauden suosituin: Se löytyy nykyään aina oikealta sivupalkista. Nyt suosituin on vierailuni Mesin ja Puolun luo. 

Postaus, jonka haluat kaikkien näkevän: Enpä nyt tätäkään oikein osaa valita, kun en muista kaikkia, enkä niitä jaksa lähteä käymään läpi. Ehkä tämä uuden vuoden postaus ja sen ohjeet toimivat edelleen. 

Sekalaista: 

Oletko tehnyt teemaviikkoa? En. 

Onko sinulla yhteistyökumppaneita? Ei. 

Oletko ikinä ollut blogitapahtumassa: En vielä. Nyt olen itse järjestämässä retkeä Korkeasaareen.  Lähdetkö mukaan? (EDIT: Bloggareita olen kyllä aikaisemminkin tavannut kotoani, kissanäyttelyissä ja toisten bloggareiden kotona)

Tilastot: 

Kävijämäärät ja rekisteröityneet lukijat löytyvät myös oikeasta sivupalkista ja Facebookissa meistä tykkää 83. 

Lukuluettelo: 

Blogi, jonka postauksia odotat eniten: Odotan kaikkien postauksia! Ei voi mainita vain yhtä. 

Blogi, joka on luettelon ensimmäinen tai viimeinen: Listaus päivittyy postaus ajankohtien mukaan, eli elää omaa elämäänsä. 

Blogi, johon liityit lukijaksi viimeiseksi: En muista, epäilen vahvasti, että oli kissablogi. 

Kuvia: 

Näytä kolme tärkeää kuvaa blogistasi. 

Siinä olikin sitten haastetta kerrakseen! Kiitos, Me Like ja sinä, joka jaksoit lukea tämän loppuun! 

Veljeni

Kissakuiskaaja

Naukulassa kävi vieraita. Vanhempani sekä veljeni. Veljeni on kissakuiskaaja tai pikemminkin voisi sanoa eläinkuiskaaja. Kaikki eläimet ovat aina pitäneet veljestäni, myös se lokki, joka kotipihalla käy hakemassa makkaranpalan kädestä. Veljeni on opettanut sekä Wilman, että Helmin taputtamaan sohvapöydällä olevaa raksupurkkia saadakseen sieltä raksun. Nyt raksuja tarjoiltiin kädestä. 

"Anna jo se raksu!"

"Voitko olla häiritsemättä, mamma. 

Me juodaan nyt kahvia." 

Kuka on teillä suosikkivieras?

Rasioita

Helmin tarvikkeille

Jos minä olen mainostanut erilaisia rasioita Muistikirjassani, niin tasapuolisuuden vuoksi on pakko kertoa Helminkin rasioista. 

Helmi käyttää insuliinipistoksiinsa kaksi 8 ml neulaa päivittäin ja ne palautetaan aina joko apteekkiin tai eläinlääkäriasemalle. Ne täytyy siis säilyttää jossain. Vasta viime aikoina olen ryhtynyt miettimään mitä neulojen suojuksille voisi tehdä. Ehkä joku minimaailmaihminen keksisi niistä jotain? Neulansuojuksetkin pitää siis säilöä. 

"Mä en tajuu, vähän niinku karkin tuoksu." 

"Mut tääl sisäl on näit mun lääkejuttui vaan." 

Käytetyt neulat ja insuliinikynät säilytetään Pauligin vanhassa kahvipurkissa. Käytössä oleva kynä sekä neulasuojuspurkki ovat asiaankuuluvasti hopeatarjottimella. Muut insuliinikynät säilytetään jääkaapissa. 

Tänään hain lisää insuliinikyniä ja neuloja, kynät kestävät viisi kuukautta ja neulat 50 päivää. Yhteishintaa ostoksille tuli 98 euroa.