Kiva

mut mitäs sitten tehtäis?

Naukulan Mamma ei oikein ole tiennyt mitä sitä tänään tekisi. Matka vei kaupungille ostoksille, ja yllätys yllätys, saalis jäi pieneksi, mutta sitäkin mielenkiintoisemmaksi. Vai mitäs sanotte?

Sitten ei enää tarvitakaan muuta kun Naukulan likat paikalle aktivoitumaan!

Jotain uutta, se on siis meille!

Okei, mä osaan tän jo. Mitäs sitten tehtäis?

30 eur, 30 sek.... tokaisee siihen Mamma.

Meissä jokaisessa asuu...

...pieni lehmä

Naukulan kesäherkkuihin kuuluvat heinät. Niiden perään Helmi huutaa enemmän kuin katkarapujen ja inhottavan automatkailun aikana. Ai, mistäkö tiedän? No, siitä että saan liikkua vain pienellä pienellä alueella postimerkin kokoisessa pihassa. Jos harhaudun liian pitkälle, alkaa tulla huutoa. HEINÄÄÄ MULLE JA PIAN!!!!! HEINÄÄ!!!

Neiti Harmaa (taiteilija)

Voisiko sen paremmin kertoa?

Jaa, mistäkö Mamma tietää taiteilijan kun teos löytyi töistäpaluun jälkeen? No, XL-vessan kohdasta tietenkin. Omat pissipaikat ovat selkeitä.

Samalla lähtevät terveiset Herra Harmaalle, jonka teoksia on hämmästelty ja ihailtu jo pidemmän aikaa! Tää oli meidän eka, näin selkee. Ollaan täällä vähän ylpeinä. Paitsi Helmi, joka sanoo "höh" ja ihmettelee mitäs hienoa tossa nyt on ja jatkaa ruikkimista lootan reunoille. Onneksi viimeaikoina kuitenkin sisäpuolelle, siitä kiitos Mamman siivoustahdin.

Matkailu avartaa

Dokumentit kuntoon

Tässä kuussa loppuu taas kaikki (=kissanruoka, kasvovesi, shampoo + hoitoaine, lääkkeet yms), eikä rahanmenoa voi estää. Tärkein hankittu tänään (=kissanruoka) ja kylkiäisenä kasvovesi. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että matkakortti umpeutuu huomenna ja passi 31.5! Tarkoittaako se sitä, ettei täältä kotinurkilta pääse edes töihin? Osaisikohan matkailunedistämiskeskus auttaa tässä vaivassa? Vai pitäisikö vain kiltisti käydä ärrällä ja poliisilla?

Naukulan likat kannattavat matkakortin hankkimista. Muuten päikkärit yleensä jäävät vähän vajaiksi, kun pitää seurata kaikenmaailman turhanpäiväisiä touhuja.

"Mul menee kyl herne nenään, jos toi jää luuhaamaan tänne kun mä haluisin nukkuu"

Kirjoista

Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia

Lukeminen kulkee jaksoissa. Välillä luetaan hömppää, mielellään englanniksi. Hömppä tuntuu silloin kehittävämmältä. Välillä luetaan kaunokirjallisuutta, välillä Pottereita. Ja välillä luetaan dekkareita. Tänään siirryin dekkareihin. Se tuntui hyvältä vaihtoehdolta näin sateisena ja kylmänä kesäpäivänä.

Ihanan raukea päivä. Rauhallinen herääminen aamulla. Kieltämättä eiliset Amaretot maistuivat suussa. Hyvä ja terveellinen aamiainen ja Hesari. Päikkärit, lukemista, salaattia ja kissojen rapsuttelua. Ikkunaprinsessan tehtäviä on tänään hoitanut ansiokkaasti Wilma täydellisissä silmärajauksissaan.

Ei lentoa tänään

Ilmassa ukkosta

Niin vain sitten kävi tässäkin asiassa, että maallikon silmä valehteli. Ei kuumailmapallolentoa tänään, ilmassa liikaa ukkosta. Uusi aika sovittu, katsotaan joskos silloin lykästäisi.

Naukulassa siis vain nautiskellaan kotosalla auringosta ja myöhemmin illalla grillailusta Ystävien luona.

Kaikki hyvin

Toistaiseksi

Tänään sen olisi tarkoitus tapahtua, kuumailmapallolennon. Pitäkää peukkuja, että sää sallii sen vielä illansuussakin. Toistaiseksi kaikki hyvin.

Turistina Helsingissä

Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko, Sibelius-monumentti yms

Että sellaista peliä on Mamma pitänyt viime päivinä. Nyt on jalat turvoksissa, ihan niin että varpaita nipistelee. Ehkä sittenkin oli liian kuuma?

Blogeja on vilkaistu nopeasti vain työpäivän aikana. Tänään tulin kovin kovin surulliseksi ja pieni tippa tuli silmäkulmaankin. Se on niin surullista kun tapahtuu se kurjimmista kurjin ja pieni söpö kissa lähtee paremmille hiirestysmaille liian aikaisin. Naukula ottaa osaa suruun.

Arkisia pohdintoja

Herätyskello

Mamman herättää aamuisin sarastava valo ja linnun liverrys. Siis herätyskellossa. Kuinkakohan kauan?

Pientä laittoa ja äiti

Ulkoilutarha ja syntymäpäivä onnittelut

Joka vuosi on Mamma yrittänyt laittaa jotain uutta ulkoilutarhaan, jos vaikka kävisi niin, ettei pelkkä lämmin sää enää houkuttelisikaan. Se lienee turhaa haihattelua, mutta siitä huolimatta ulkoilutarhaan ilmestyi eilen uusi kasvi sekä muutama laatta. Likat eivät näistä juuri ole piitanneet, pelkkä lämpötila tuo onnen.

Tässä kuitenkin ulkoilutarha koko komeudessaan, yläkerran parvekkeelta kuvattuna. Pahoitteluni kuvan laadusta, tarhan verkkokatto vähän vaikeuttaa tarkennuksessa. Helmikin hetken mietittyään bongasi kuvaajan parvekkeelta.

Lisäksi Naukulan Perhe onnittelee lämpöisesti Naukulan Mamman Äitiä! Vietä Äiti hyvä ja lämmin syntymäpäivä!

Auki

Virallinen kesä julistettu alkaneeksi - ainakin Naukulassa

Kesällä Naukulan parvekkeen ovi on auki koko päivän. Parveke on lasitettu, joten sieltä(kään) ei pääse avarampaan maailmaan. Parvekkeen valtiatar on Helmi, joka on ominut molemmat nukkumapaikat omakseen. Sekä valkoisen korituolin että Ikealaisen säilytyskorin.

Wilma puolestaan voi söpöstellä lähes missä vaan, vaikka ruokapöydällä. Siihen tarvitaan vain pieni aurinkoläikkä.

Totta joka sana

I love my Garden

Totta joka sana. Naukulan likat viihtyvät ulkosalla, vaikka päikkäreille toki tullaankin sisään. Kyltti kissojen "ovessa" pitää paikkansa, ainakin noin seitsemän kuukautta vuodessa. Wilmalla tosin hiukan vähemmän, kun plusasteita tulee olla yli 20 C...Tänään on mittarissa +22 C. Ihanaa, kun on kerran vapaapäivä ja kaikki.

N-Y-T nyt

Herätys, Mamma, herätys

Mitkä lie paineet ja kiireet ovat Mamman sokaisseet. Nyt olisi kuitenkin jo aika avata silmänsä ja muutkin aistinsa keväälle ja alkukesälle. Bussilta tänään kotiin kävellessä joutui hämmästelemään mistä ja lähinnä koska nuo pienet lehdet ovat tulleet puihin? Koska ruohosta tuli noin vihreää? Kuinka narsissit ja kevätesikot kukkivat jo täydellä teholla?

Helmi puolestaan ihmettelee sitä, miksi ulkoilutarha tänäkin vuonna on näin pieni. Tahtois Mamman mukaan aidan toiselle puolen. Siellä on ruohon oltava vieläkin vihreämpää.

Onnea, onnea!

Paljon Onnea Ystävä :)!

SatuNainenSisustaja viettää tänään syntymäpäiväänsä! Onnea, Onnea Ystäväni!

Tuliaisia

ja tuliaisia

Jos Mamma tuo aina vaan tuliaisiksi vain rehuja, päätti Helmikin ilahduttaa Naukulan Perhettä. Pienen, pieneltä ulkoilureissulta tarttui mukaan piiiiiitkä, pitkä viime vuotinen kasvin runko. Oi sitä tuliaisentuojan ylpeyttä :) !

Sunnuntai

eli pötköttelypäivä

Sitä onkin sitten harrastettu. Pötköttelyä.

Viimeisin Potter luettiin yhdessä loppuun, ja sitten olikin päiväunien aika. Mitä lienee unta nähnyt Helmi?

ja vielä kerran Onnea Äidille!

Vierailulla

ja tuliaisia

Tänään Mamma kävi Porvoossa onnittelemassa äitiä. Vierailulta tuotiin tuliaisia kotiin. Kuten normaalistikin, ja varmasti kaikissa kissaperheissä on todettu sama, kaikki ovesta sisään tuleva tavara on luonnollisesti Wilman ja Helmin.

Syntymäpäivälahja

Mammalta mammalle

Juu, näin on! Tämän vuoden syntymäpäivälahja omalle (ihanalle) itselle on nyt hankittu. Ystäväperheen nuorimies oli saanut Mummiltansa lahjaksi kuumailmapallolennon. Tämä Mamma halus kanssa lennolle ja osti itselleen lahjakortin. Lento maksettu, oma nimi kirjoitettu kauniisti lahjakorttiin ja kysely kuumailmapallofirmaan lähetetty. Tästä se lähtee, ja jo pidempiaikainen unelma täyttyy. Toivottavasti pian.

Muu Naukulan väki ei lennolle päässyt. Vai olisiko pitänyt ostaa Wilmalle ja Helmillekin omat lahjakorttinsa?

Ihme ja kumma

Kotiparturi

Jo vähän aikaa olen ihmetellyt olohuoneen nojatuolin kissankarvatupsuja. Ovat olleet mielestäni vähän omituisessa paikassa, niin kuin istuinosan helmassa ja vielä sellaisina kummallisina tuppoina. Tänään niihin sitten löytyi selitys...

Kun Wilma pötköttää tuolilla, ja Helmi kävelee ohi, on kissakaverille annettava vähän vauhtia. Ja siitä niitä tuppoja sitten tarttuu tassuun ja siitä sitten tuoliin. Kotiparturiksi on ryhtynyt. Kaveria onkin kätevä parturoida kun roikottaa vähän itseänsä tuolilla. Eikös?

Kirjoista

Kajsa Ingemarsson

Olen vähän tykästynyt Kajsa Ingemarssoniin. Syytäkään en oikein osaa eritellä. Erityisen viihdyttävänä pidin pieniä kolumneja sisältävän kirjan Kajsan Maailma. Viimeksi luin uutuuden Vettä vain. Koska pidän muistakin ruotsalaiskirjailijoista, ehkä se "positiivisyys ja puhtoisuus" nappaa kirjoissa?

Jottei kuitenkaan ihan yltiöpositiiviseksi ryhdyttäisi, päätin lukea uudelleen seitsemännen Harry Potterin. Yleensä nämä "Hyvä kohtaa pahan ja hyvä voittaa" -kirjat sopivat meikäläisen naiviin elämänkatsomukseen enemmän kuin hyvin.