torstai 13. elokuuta 2015

Herkkuja

ruokapöytään

On kaksi ruokaa ylitse muiden. Possun sydän ja naudan kieli. Sulo tykkää enemmän ensimmäisestä ja Namu jälkimmäisestä. Kummatkin pitävät molemmista niin paljon, että minä joudun välillä lukitsemaan itseni kylpyhuoneeseen annostellessani ruokia. 



Mä luulen, että Sulo sai parempaa. 



Kun annokset on tehty, ne yleensä tarjoillaan eri paikkaan, ihan siitä syystä, että Sulo haluaa niin. Molemmat syövät tyytyväisenä omista kipoistaan, kunnes Namu ryhtyy epäilemään Sulon eväiden olevan parempia. Namu siirtyy Sulon kipolle ja minä menen perässä Namun kipon kanssa. Ruokailu lopetellaan vierekkäin. Näin tapahtuu aina, myös muita ruokia syödessä. 

22 kommenttia:

  1. Voi Namu, kyllä Sulolla taitaa olla ihan samaa ruokaa kuin sulla! Vaikka kannattaahan se tarkistaa.
    Mutta että mamma joutuu toisinaan annostelemaan ruuat kylppärissä! On herkkuja sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko on, ettei viikset katkea samalla kun pilkkoo ja paloittelee :D

      Poista
  2. Voi Namu höpönassua :) Yhtä hyvää on molemmilla herkkulautasilla.

    VastaaPoista
  3. Ei sitä koskaan tiedä jossei tarkista - tuumii Namu (aina) ;-) Mamman lapset ovat tarkkoja. Ovatko annokset ihan varmasti YHTÄ suuret? Namsk Namu ja Slurps Sulo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa kyllä olla, että annoksien koossa on vähän eroja. Siitäkö se johtuu?

      Poista
  4. Hei te ootte ihan kuin me! Namiruokia on noi. Ja meil neito syö pöydällä ja mä poitsu kissanpaikalla keittiössä. Ja mäkin meen kipitän kattoo ettei vaan Ilonalla ois parempaa. Mutta mun kuppi ei tod kulje perässä vaan MUT viedään takas kupin luo. Niin tylsää.

    terv
    Zetor teiän fani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh. Niinkö se pitäisikin tehdä, että liikuttaa kissaa, hämmästelee Mamma.

      Poista
  5. Hyvin näyttää maistuvan. Eikös se ole niin, että se ruoho on vihreämpää...

    VastaaPoista
  6. Possun ♥ on ihan parasta, mutta naudan kieltä meillä ei olekaan maistettu...

    Meillä Nisun ruokarutiini on: eka vähän lihaa. Sitten lautanen jääkaappi siksi aikaa, kun raksut lentää. Vähän ajan päästä sitten liha jääkaapista ja ateria päättyy lihaan. Ja joku ihminen on tähän suostunut...joten se ihminen tajuaa kyllä, että sit lautasta kiikutetaan asianmukaisiin paikkoihin :D

    VastaaPoista
  7. Rutiinit ovat ennenkin olleet tärkeitä Naukulassa. Tärkeintä on, että Namu, Sulo ja Mamma hallitsette ne yhteisymmärryksessä, kuten lihan paloittelun kylppärissä ja lautasen kiikutuksen paikasta toiseen. Jokainen tietää, mitä tehdään seuraavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, täällä on rutiineja jos jonkinmoisia! Helmiltä perittyjä ja itse tehtyjä.

      Poista
  8. Naudan kieltä? Tämmöistä moni ei edes osaa ajatellakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Kieltä suositteli eläinlääkäri. Tekee kuulemma hyvää hampaille kun on aika sitkeää lihaa.

      Poista
  9. Herkut ovat hyvät, possun sydän ja naudan kieli,
    meillä käy myös possun kieli. Kyllä se on paras linnottautua vaikkapa kylppäriin kun lihoja leikkaa eli kokemusta on. Minä aikanani leikkasin Sylvi-kissani toisen posken viikset tiskipöydälle kauniiseen riviin ja ihan oli leikkaus mennyt viiksityynyn juuresta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Sylvi! Siellä on siis hyvinkin kokemuksia siitä mitä herkkuruuan paloittelu voi saada aikaan.

      Poista
  10. Meillä ei ole tuollaisia herkkuja nähty :(
    On van myyrän sydäntä ja kieltä plus muut sen tykötarpeet, pötsi jätetään piialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä kannatetaan luomua ja lähiruokaa!

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Hyvät on herkut! Ja vaikkei joka päivä herkkuja tulisikaan, kaverin kuppia on silti käytävä katsomassa.

      Poista

Kur! Kiitos kommentistasi.