Tiedetään, tiedetään

Jo aiemmin julkaistua materiaalia

Vanhoja kuvia selatessani löysin tämän postauksen kuvat. Tiedän, että kaksi ensimmäistä on joskus julkaistu täällä aiemminkin, mutta pakko oli julkaista uudelleen.

Se on kuulkaa meidän Helmi "Hempukka" Orvokki Naukula se!

Liitetäänpä mukaan sitten vielä yksi ennenjulkaisematonkin kuva.

Vähän sellainen edustuskuvan oloinen!

Oi, miksi ei minulla ollut omaa digikameraa tuohon aikaan? Miksi?

Leikki

on lapsen työ

Lisätty insuliiniannos on tuonut lisäpotkua Helmin arkeen. Lelut saavat tämän tuta.

Pelkkään lelubarometriin emme suinkaan tyydy, vaan aika ell:lle on tilattava ensi viikoksi. Mutta se on salaisuus, eikä sitä saa Helmille vielä kertoa.

Pitäisikö?

Leipoa jo pipareita?

Niitä voisi tehdä vaikka minkälaisia. Kissamuotteja tästä taloudesta löytyy myös. Tai jos vaikka vapaalla kädellä elävästä malllista sommittelisi?

Yllä oleva kuvakin oli ehdolla viime vuoden joulukorttikuvaksi. Sen hylkäsin siksi, kun Helmi näyttää siinä mielestäni hieman kaljulta ilman korvia!

Maanantai

ja nakkimakkara

Teknistä tukea olisi tarvittu jälleen! Minä tein todella hienon (sanoo hän itseironiaa äänessään) nakkimakkaravideon maanantain kunniaksi. Ensimmäisen ikinä. Enpä nyt sitten enää ymmärtänytkään olisinko saanut sen tänne ja jos olisin niin miten.

Ja koska en tiedä, niin voin vain kertoa, että video koostuu näistä kolmesta kuvasta:

Ja sitten siihen videoon kuuluisi niin kuin näyttelijöiden nimet (Pääosassa Helmi Orvokki Naukula ja sivuosassa Nakkimakkara), tekijä (Naukula Corporation Inc) ja The End / Loppu -tekstit.

Että sellainen päivä tänään.

Kaveri kylässä

jännä lauantai

Silloin on jännää, kun tulee kaveri kylään. Mamma on kuitenkin joskus niin tylsä, ettei päästä kaveria katsomaan. Höh, tuumaa Helmi. Antaa kuvien puhua puolestaan.

"Mammaa, mun kaveri tuli nyt. Mä haluun ulos mammaaaa!"

 

"Tästä mamma, tästä. Tästä voisin mennä."

 

"Helmiii, tuu leikkimään. Täällä huutaa oravaaa."

"No entäs sit tästä, pääsenks mä tästä ovesta, mamma?" 

"Etkö sä saakaan tulla?" 

 "Mä voin sit käyttää sun kynsienraapimapallii."

 

"Tai ehkä oot jättäny mulle raksui tänne?"

Lukuisista kovaäänisistä pyynnöistänsä huolimatta, Helmi ei päässyt katsomaan kaveriansa. Kaveri keikisteli hetken ja lähti sitten etsimään uusia kavereita.

Aamulla varhain

pienen pieni pyrähdys

Nyt on palattu viikonloppujärjestykseen. Aamupiikki (siis insuliinia, jos joku ihmettelee) niskaan, hieman aamupalaa ja ulos. Asteet ovat plussan puolella (1,1), joten siellä maltettiin hetki ollakin. Toki ensin piti yrittää ovesta katsomaan ruohotuppoa, mutta sitten muistettiin ulkotarha.

Seuraava tilustarkastus tehtäneenkin sitten myöhemmin tänään ja sille ruohotupolle.

Salarakas

ja hassuja tapoja

Kun Helmi oli kylpylälomallansa mummulassa, sain tietenkin raporttia päivän kuulumisista. Eräänä päivänä oli tapahtunut jotain ihanaa, isäni mielestä ainakin. Helmi oli nimittäin mennyt isäni puolelle sänkyä, päiväpeiton alle, ottamaan päiväunet. Tämä lämmitti isäni mieltä kovin, sillä Helmi on vähän ujo isäni suhteen.

Helmistä tuli oitis isäni salarakas.

 

Siellä se on - salarakas. Tällä kerralla kuitenkin äitini puolella ja kuvakin on vanha ja otettu jo elokuussa. Kotona Helmi ei lähes koskaan käy päiväpeiton alla, mummolassa käy.