Muisto Mustasta

Muisto Mustasta

Suru-uutinen on tavoittanut blogistanian. Hurmaava neitokainen on siirtynyt paremmille hiirestysmaille ja jättänyt lukuisan joukon ystäviä kaipaamaan.

Minulla on ollut kunnia tavata neitokainen ja ikuistaa Mustan kauneutta. Toivotamme Mustan ja Harmaan ihmiselle ja Herra Harmaalle voimia ja jaksamista. Otamme osaa.

Vastaanottokomitea

nukkuu kirjastossa

Aikaisemminkin on ollut puhetta, että minulla on aika tarkat kotiintuloajat. Ei saa tulla liian aikaisin, mutta ei myöhästymistäkään hyvällä katsota. Jos tulen liian aikaisin, on vastaanottokomitea vielä päiväunillaan.

Tarkkasilmäisimmät saattavat nähdä ikkunan oikean alalaidan valkoisen näköalatornin päällä kissan. Ehkä. Hyvällä mielikuvituksella edes.

Poseerauksia

parvekkeella

Helmillä on parvekkeella neljä paikkaa. Vaihtoehtoja siis löytyy.

 

1) Mökki

2) Kori ja

3) Näköalatorni

 

(samassa kuvassa - ja juu-u,

tuon korin piti lähteä roskiin mutten voinutkaan toisen aarretta tuhota)

4) Tuoli

Minulla olisi tuo tuoli, mutta se kun tuppaa olemaan aika usein varattuna.

Loikka

pöydältä

Kissalla on reittinsä.

Ja valon määrä on lisääntynyt sen verran ettei aina tarvita kameran salamavaloakaan. Salaman kanssa kuvasta olisi kyllä tullut tarkempi, mutta näin se on jännittävämpi. Eikö?

Piilossa

Kirjaston näköalatorni

Se on varsin hienoa, että kirjaston näköalatorni on päässyt entistä laajempaan käyttöön. Ensimmäisellä kerrallahan etsin koko Naukulan läpi useampaan kertaan ennen kuin ymmärsin katsoa näköalatornin suojan alle ja löysin kadonneen Helmin. Nykyään se on jo yksi vakipaikoista. Lämmin siellä on, eikä aurinkokaan häiritse.

"Siis mitä?"

 

"No väsyttää, väsyttää."

 "Tosi paljon"

 

"Hyvää yötä!"

Joskus joku osa kissasta jää näkyville, ehkä silloin vilvotellaan?

Leopardikuvio

Wilman suosikki?

Kaikkea hassua minäkin välillä mietin ja kehtaan sitten vielä tunnustaakin...
Julkisestikin vielä.

Olen nimittäin aivan varma, että Naukulan edesmennyt jäsen Wilma rakasti leopardikuviota.

Eikä tuo Helmi Orvokki Naukulakaan noissa lakanoissa näytä kovasti kärsivän.
Voiko kissalla olla lempikuvio? Tai lempilakanat? Sen kun tietäisi.

Poseerauksia

kameralle

Jollain tavoin Helmi yhdistää kameran hyvään oloon. Ehkä siksi, että kehun sitä kuvatessani koko ajan?

"Taas tol on toi musta laatikko sen naaman edes." 

"Mut onhan se vähän söpö tolleen." 

"Mun mamma, vaiks se vähän outo onkii." 

 

Mielenkiintoista olisi tietää mitä Helmi lukuisista valokuvaustuokioistamme oikein ajattelee.