Rasioita

Helmin tarvikkeille

Jos minä olen mainostanut erilaisia rasioita Muistikirjassani, niin tasapuolisuuden vuoksi on pakko kertoa Helminkin rasioista. 

Helmi käyttää insuliinipistoksiinsa kaksi 8 ml neulaa päivittäin ja ne palautetaan aina joko apteekkiin tai eläinlääkäriasemalle. Ne täytyy siis säilyttää jossain. Vasta viime aikoina olen ryhtynyt miettimään mitä neulojen suojuksille voisi tehdä. Ehkä joku minimaailmaihminen keksisi niistä jotain? Neulansuojuksetkin pitää siis säilöä. 

"Mä en tajuu, vähän niinku karkin tuoksu." 

"Mut tääl sisäl on näit mun lääkejuttui vaan." 

Käytetyt neulat ja insuliinikynät säilytetään Pauligin vanhassa kahvipurkissa. Käytössä oleva kynä sekä neulasuojuspurkki ovat asiaankuuluvasti hopeatarjottimella. Muut insuliinikynät säilytetään jääkaapissa. 

Tänään hain lisää insuliinikyniä ja neuloja, kynät kestävät viisi kuukautta ja neulat 50 päivää. Yhteishintaa ostoksille tuli 98 euroa. 

Aikainen

kissa hiiren nappaa?

Herätykset ovat olleet viime päivinä normaaleja. Lieneekö niin, että hiirestä ei ole kuulunut pihaustakaan? Kunnes sitten viime yönä. Ensimmäinen herätys tuli ennen neljää. Rapsuttelin aikani hänen kuninkaallista korkeuttaan ja kun totesin ääneen kellon olevan neljä, häipyi Helmi vierestäni samantien. Ymmärsi vissiin, etten ajatellut nousta ylös. Normiherätys tuli kello seitsemältä. Se on ihan hyvä aika se. 

"Ei se tajuu, vaik mä yritän kertoa.

Kissaa täytyy palvella silloin kun kissa niin sanoo. "

Ulkotarhaankin on jo pyydetty, mutta vaikka ikkunan sinne olenkin avannut, ei ulos ole vielä menty. Täytyy katsoa miten viikonloppuna käy jos tulee lämmintä ja aurinkoista niin kuin vähän on ennustettu. 

Tassuja

ja niiden värisävyjä

Paulan eilinen kommentti sai minut etsimään tassukuvia. Ei niitä paljoa tuntunut löytyvän, mutta muutama kuitenkin. 

Wilman ihanat pienet tassut. Niitä oli mukava kutitella. 

Hämmästyttävää löytää kissasta kohta, jota ei ole paljoa kuvattu. Varsinkin kun tassut ovat niin ihania. 

Lemmikit

ja omistajat

Puhutaan, että lemmikit ja omistajat alkavat muistuttamaan ajan myötä toisiaan. Siitäköhän se sitten johtuu, että Helmi on kasvattanut leikaansa tumman, hieman kihartuvan karvan? Sellaisen mummokarvan. Ei niin, että minulla näitä mummokarvoja nyt niin paljon olisi, mutta hiukset ovat tummat ja vähän taipuisat. 

Kuvaa klikkaammalla sen saa suuremmaksi ja karva näkyy erittäin hyvin. 

Helmin mielestä kuvakulma on muutenkin oikein hyvä. Helmi on pöydällä ja minä istuin lattialla ja eikös se niin ole, että kuninkaalliset aina ovat vähän tavallisia kansalaisia ylempänä?

Sunnuntai

kuvina

Miksi toisten välipala tarjoillaan liian pienistä kipoista? 

Kirjastokissa

ja leppoisa sunnuntai

Nyt on Naukula siivottu, tuuletettu ja puhdistettu pölystä. Imurointiin Helmi ei osallistu, mutta tuuletus on edelleen mielenkiintoista hommaa. 

Loppupäivälle tiedossa lötköttelyä, pötköttelyä ja lukemista sekä runsaasti rapsuttelua. Mikäs sen parempaa puuhaa sunnuntaina. 

Arkistojen kätköistä: Töttöröpää

Esittäytyy

Olen aina jossain kohdin kommentoinut Helmin käytöstä leikkauksen jälkeen töttöröpäänä. Töttörö ei meillä menoa haitannut, päin vastoin, se toi lisää uusia ulottuvuuksia. 

Ruokakippo kaadettiin nurin tassulla, töttörö asetettiin lattialle kaatuneiden raksujen päälle ja sitten päätä ravisteltiin rivakasti. Sen jälkeen raksuja metsästettiin villisti ympäri keittiötä. Tämä tapahtui useita kertoja päivässä ja oli selvästi mitä suurinta hupia. Kuvittelin, etten olisi asiaa ikuistanut, mutta väärinpä muistin. Vaikkei koko tapahtumienkulku näistä kuvista selviäkään, antaa tämä varmasti vähän viitteitä siitä kuinka mukavaa tämä touhu Helmistä oli. 

Kylläpä ilahduin näiden kuvien löytymisestä!