Voiko tämä olla tottakaan?
Eiliseltä retkeltä Hulluille Päiville mukaan tarttui myös yksi Oma (Desing Harri Koskinen). Tiedättehän pieni "kannu" jonka päällä valkoinen kuppi ylösalaisin? No, joka tapauksessa sellaisen ostin, huuhtasin ja jätin tiskipöydän takareunalle kuivumaan. Ilta eteni ja Wilma Ilona päätteli, että on perjantai ja katkarapupäivä. Käskykomentoa alkoi tulla, enkä saanut muuta kuin huudettua sohvalta vastaukseksi:"Eiku tänään on torstai." Käskyt kävivät kovemmiksi ja Mamma vaan makoili. Koska huomio oli saatava tavalla tai toisella, sai Wilma vihdoin työnnettyä Oman kuppiosuuden tiskipöydältä alas ja pieniksi palasiksi. Uskokaa vaan, että ilme kertoi sen jälkeen koko episodin olevan Mamman syytä.... Tapaturma? Vahinko? En oikein usko...
Tänään sitten puolestani laitoin kuuliaisesti katkaravut sulamaan välittömästi kotiin tultuani. Wilma seurasi silmäkovana, poistui paikalta olohuoneeseen ja oksensi. Aamulla ruokakuppiin oli päätynyt yhtä suosikkia - Meren antimia. Pelkäsikö Wilma, että katkaravuille ei ole tarpeeksi tilaa? Bulimia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kur! Kiitos kommentistasi.