Kokeilu

Ensimmäisenä Namu

Noin vuosi sitten ostin Ikeasta tuoliin tarkoitetun pehmusteen. Se oli aikansa esimerkiksi ylätasanteella olevan, isäni tekemän, nuken... kissansängyn päällä. 

Kun sitten päätin lomallani käydä pyörähtämässä Ikeassa, ostin siihen kuuluvan tuolinrungon. Jostain syystä kokoomavaihe ei herättänyt suurta innostusta kissojen suunnalta. Kun se oli koottuna, kävi Hertta sen päällä hetken ihmettelemässä. 

Sittemmin tuoli ei ole kiinnostanut ketään, paitsi, tatadaa, Namua tänään. Hän kävi hetken tuolissa. Olisiko tämä nyt pelinavaus? Pääseekö tuoli suosioon?

Jään jännityksellä odottamaan. 

Valmis

Seistomatyöpiste vai uusi torni kissoille

Erinomaisen työnjohdon vuoksi onnistuin kasaamaan uuden seisomatyöpisteeni jo torstai-iltana. 

Voi tämä olla istumatyöpistekin, tuumaa Namu

Namun kyljessä vielä sydänultraa varten parturoitu alue. 

Nyt olisi jo mun vuoro, ohjeistaa Sulo Namua.

Näky ennen perjantaisen työpäivän alkua. 
Etualalla joskus vuonna 2000 ostettu (ikealainen) muotoiltu kissanpeti, 
joka oli edesmenneen Helmi Naukulan ja nyttemmin Namu Naukulan 
suuressa suosiossa. 

Seisomatyöpiste ei kyllä sovi sisustuksellisesti Naukulan työhuoneeseen lainkaan, eikä sillä vielä ole kunnollista paikkaakaan. Sen voin kuitenkin todeta, että istumalihakset eivät perjantaisen työpäivän jälkeen olleet läheskään niin puuduksissa kuin aikaisemmin kun sain seistyä osan työpäivästä. Silloin kun seisomatyöpiste ei ollut varattu muihin tarkoituksiin. 

Asennus

 ja sen seuraukset

Laatikot siis purettiin eilen ja sisällystä ryhdyttiin myös kasaamaan. Apuvoimat, aputassut tai työnjohto, millä nimellä Naukulan nelikkoa nyt halutaankaan tässä kohdin kutsua, osallistui jokaiseen vaiheeseen. Siis ihan jokaiseen. Koska oli ilta ja pimeää, niin kännykkäkuvat ovat mitä ovat, mutta eiköhän niistä tule kuitenkin asia selväksi. 

Muutaman kerran, siis ihan vain muutaman kerran oli sellainen tunne, että yksin olisin saattanut olla hiukan nopeampi. Mutta se hyöty tästä kyllä oli, että kaikkia neljää nukutti yöllä niin hyvin, että heräsimme kaikki yhdessä vasta siinä kello seitsemän aamulla. 

Paketteja

 Mutta kenelle?

Tänään minä sain tarpeekseni. Puutuvasta takapuolesta, vihoittelevasta hartiaseudusta ja kipeästä niskasta. Siispä kävin kaupoilla, nettikaupoilla ruokatauolla. Työpäivän päätteeksi kilahti viesti. Ostokset ovat noutovarastolla. Vaihdoin verkkarit farmarihousuihin, laitoin maskin naamalle ja lähdin matkaan. 

Kaikki paikalle nyt, 
täällä alkaa tapahtumaan.

Joo, mitäköhän me saadaan?

On tää kiinnostavaa

No jaa, kyllähän tämä vois tähän jäädä. 
Ihan hyvä tässä olis lepuutella. 

Kotiinpaluuni jälkeen ilta onkin sujunut varsin rattoisasti. Olen kyllä tottunut kasaamaan kaikenlaista ja yleensä menee heti kerralla oikeinkin. Ainoa hidastava tekijä on... Anteeksi, siis tarkoitan, että toki se onnistuminen johtuu loistavasta työnjohdosta. Neljästä varsin valppaasta työnjohtajasta. 

Mielenkiintoista

 Sanoivat kissat muutoksesta

Naukulassa sisustetaan ja muutetaan huonejärjestystä. Eipä sitten ihme, että tämän mamman tie vei Ikeaan. Tärkein ostos sijoitettiin paikalleen heti.  Tyhjensin hyllyn ja kasasin kissoille kuution, Hertta oli kuutiossa heti. Jo silloin kun se oli lattialla vasta matkalla hyllyyn. Nostin Hertan varovasti kuution kanssa paikalleen. Punatabbyt, Namu ja Noomi olivat jutuissa mukana heti, Sulo totuttuun tapaansa tuumaili ensin hetken, mutta jo tunnin pari mietittyään tuli tutustumaan kuutioon. 

Asioiden kanssa ei pidä hötkyillä, niin kuin tämän huushollin naiset, tuumaa Sulo. 

Uudet kalusteet

Sieltä ruotsalaisesta

Sellaista olen miettinyt, että tarhassa ei oikein ole sateensuojaa. Kun sitten taannoin kävin ruotsalaisessa, näin alennuksessa vihreän pallin (alle 5 euroa) ja vihreän pöydän (noin 14 euroa). Lähtivät mukaan. Pöytä on niin iso, että sen alle mahtuu suojaan kaksi. Se on myös niin iso, että se estää valokuvaamisen tarhan pienestä luukusta.

Niin, että jos joku on ihmetellyt ulkotarhan suppeita kuvakulmia, niin tuosta pienestä luukusta olen kuvia yleensä ottanut. Taitolaji sekin.

Kestosuosikki

kori kissalle

Yritin eilen pohdiskella niitä Triolan ja Nilssonin haasteeseen liittyviä typerimpiä ostoksia. Eteen tuli tuore kuva Namusta tuossa ehkä noin 10 vuotta sitten ostetussa korissa. Minä nimittäin aikoinani luulin sen olevan hutiostos. Kunnes ymmärsin, että sen paikka oli sängyn vieressä eikä missään muualla. Koria ovat käytteneet ainakin Namu, Sulo ja Helmi. Aikaisempaa kuvamateriaalia en löytänyt. 

Viimeaikoina kori on ollut pelkästään Namun käytössä. Sulo on edelleenkin rakastunut pieneen punaiseen sänkyynsä ja saa sen myös useimmiten itsellänsä pitää. 

Määrätietoisin askelin

kohti uusia tehtäviä

Helmi on ollut pienestä pitäen aika määrätietoinen tapaus. Eikö näytäkin askellus määrätietoiselta? Tärkeä tehtävä tiedossa. 

Kun verho on revitty alas ja ensimmäiseen ikealaiseen on hoidettu kynsiä antaumuksellisesti, voikin hyvin jo levähtää. Punaisen maton ja verhon päällä. 

Olin jo unohtanut tuon verhojen alasrepimisen tyystin. Niin se aika vain kultaa muistot.

Kuvat ovat luultavasti vuodelta 2002 tai 2003, tai niillä nurkin. 

Loikka

Uusi kynsienraapimapalli

Jos tälle linjalle on kerran lähdetty, niin täytyyhän perinnettä jatkaa. Minä kävin tässä taannoin ostamassa Helmille uuden neliraajakynsienraapimapallin sieltä ruotsalaisesta. Nyt näitä on kyllä tullut muuallekin, esimerkiksi Kodin Ykkösessä olen nähnyt vastaavan ja ystävä kertoi törmänneensä vastaavaan myös Stockmannilla. Täytyykin olla tarkkana kun seuraavan kerran tulee vaihto ajankohtaiseksi. Edellinen reilu kolmenkympin sijoitus tehtiin viime vuoden elokuussa. 

Jos tämä on se taikakeino siihen, ettei Helmi raavi huonekaluja, niin sitten se on sen väärti. Ainakin Helmi ilahtui uudesta kynsienraapimapallistaan kovin. Se on toistaiseksi ollut keskellä olohuoneen lattiaa ja sen päälle on hypätty joko sohvapöydän virkaa toimittavalta penkiltä tai ihan ruokapöydältä. 

"Tarkkuushyppääjä H Naukula loikkaa keskelle. 

Loistava tarkkuus, sulava liike.

Aploodeja yleisö, kiitos."

"Tää on mamma täs tosi hyvä. Mut kyl mä viel noist pahveistki tykkään." 

Näitä on alunperin hankittu Naukulaan istuimiksi, mutta muuttivat sitten pian käyttötarkoituksensa. Kun klikkaa tunnisteista sanaa kynnet, pääsee tutustumaan useampaan postaukseen näistä ihan samoista aiheista. Mutta ei me siitä välitetä, kertaus on opintojen äiti ja jossain voi vielä olla kissa, jolla ei ole omaa neliraajakynsienhoitovälinettä. 

Salainen ihailija

Naukulassa

Helmillä on ihailija. Tilanteeseen sopisi hyvin Juice Leskisen laulun sanat: "Mä taivalsin läpi tuulen ja tuiskun nähdäkseni sun puuterihuiskun..."

 

Näyttäisi siis siltä, että Helmin kiertoon mennyt nelijalkarynsienraapimaväline houkuttaa myös ihailijoilta paikalle.

 

"Tiietään, tiietään, mä vaan oon niin hieno misu."  

 

Helmi ei ole ihailijastaan tietoinen, vaan nauttii katkarapuannostansa.

Tai ehkä juuri siksi? Ettei ihailija vaan tule ja syö niitä.

Pieni kissa?

Vai pitkä kissa?

Olemme aikaisemminkin blogiystävien kanssa yrittäneet verrata kissojen kokoja. Täältä löytyy yksi vertailu (< klik). Paperikassi on normaalikokoinen paperikassi. Tässä toinen vertailu (< klik). Lävikön koko on myöskin varmasti aika tunnettu.

Tämän aamun kokovertailu tapahtui keittiön "pitkällä" matolla.

Että sellainen pieni kissa täällä asustelee onnellisena! Paras venytys on luonnollisesti vielä saamatta arkistoihin. Helmi ilmeisesti vähän säästelee!