Ihana rakas Tomppa on lauantaina mennyt henkilökuntansa syliin. Aran pojan tietäen, tämä on loistosaavutus. Meillä valitettavasti ei tulla syliin. Joskus aamusella Helmi saattaa laittaa tassun käden päälle ja joskus jopa pitää sitä siinä paikoillaan kauankin.
"Tomppa hei, tääki on kato ihan riittävästi."
"Ihmiset voi tyytyä näinkin vähään."
Täällä ollaan niin iloisia Tompan hienosta saavutuksesta ja toivotaan Helminkin joskus tulevan syliin.
Hyvä Tomppa! Mahtavaa!
VastaaPoistaIhmiset tyytyvät joskus vähään. Mutta kokeilepas Helmi joskus ottaa ihmistä kädestä kiinni silleen, että laitat käpäläsi sen kämmeneen tai otat sormesta hellästi kiinni tassulla. Siitä ne vasta tykkää, melkein kyyneliin asti, kun on kuulemma niin herttaista!
Kokeiltu on! Tassun laittamisesta käteen ei vain ole kuvaa :)
PoistaVoi sinua Helmi. Joskus se pienikin läheisyys riittää ♥
VastaaPoistaPs. Mamman ei kannata luopua toivosta. Aina on toivoa!
Toivotaan sylikissaa joka päivä, mutta Helmi pysyy tavoilleen uskollisena. Ainakin toistaiseksi!
PoistaToivossa täälläkin eletään Ellun suhteen! Toivotaan, toivotaan...:)
VastaaPoistaPidetään peukkuja!
PoistaAina on toivoa! Tomppa ei anna edes tassua. Yleensä herralle riittää, että loikoilee tuolin selkänojalla ja häntä lepää henkilökunnan olkapäällä :) Se on hellyyttä Tompan tapaan <3
VastaaPoistaHäntä olkapäällä onkin varsin verraton tapa osoittaa yhteenkuuluvuutta :) Vähän sillä tavoin kuin puoli vahingossa!
PoistaVoihan taas Helminkäisen ilmettä ;) Meillä ollaan sylissä, myös arkajalka Nipsu.
VastaaPoistaOnnellisia olette!
PoistaOi, meidän edesmennyt Röllö herra teki juuri nuin. Isäntä kun oikaisi lattialle töiden jälkeen, Röllö tuli ja laski tassun kädelle, makoili sitten siinnä vieressä.
VastaaPoistaSamat tavat siis Helmillä ja Röllöllä :)
PoistaHelmin tassu kädellä on kyllä niin liikuttava että. Helmi taitaa olla herkkä tapaus. Ehkä syliintulo olisi hänelle aivan liikaa.
VastaaPoistaPentuna Helmi oli sylissä, mutta ei enää. Kyllä tassu kädellä saa minut herkistymään myös.
PoistaKyllä Helmi vielä kesyyntyy. Onnikin on jo kaksi kertaa mennyt kahden vuoden aikana pappan masun päälle seisomaan ja ottaa tiukasti tassulla kädestä kiinni...ja puristelee. Huom. ei mammaa.
VastaaPoistaHelmin ihana ilme. Oot sää lutunen <3
Voi Onnia ♥
PoistaTassu vasten tassua, pum pum pum...aivan kuin samalla kokeilisi myös pulssia. :-)
VastaaPoistaEhkä se onkin sitä pulssin kokeilua? Että tunnen pulssin, paras sunkin nyt vaan nousta ylös!
PoistaTassu on jo suuren luottamuksen osoitus. Kissat ovat niin erilaisia. Meillä Törö ja Pekku tulevat syliin, Manu ei. Manu tärisyttää häntää ja naukaisee silloin kun se on tyytyväinen elämäänsä, ja jostain syystä se ilahduttaa minua eniten.
VastaaPoistaTerveiset vaan Helmille ja Mammalle!
Että sellaisia tapoja :) Helmi kieriskelee selällään lattialla ja ähkäisee maharapsuja itselleen. Uskoisin olevan tyytyväinen :)
PoistaKäsikädessä :)
VastaaPoistaMe ollaan vielä siinä vaiheessa :)
PoistaKäden laittaminen käteen kertoo enemmän kuin tuhat maukunaa :)
VastaaPoistaTai Helmin tapauksessa ehkä tuhat ähkynää ;)
PoistaTassun hellä kosketus on ihana, vaikka olisihan se sylivierailu hartaasti odotettu. Helmillä näyttää olevan määrätietoinen ote.
VastaaPoistaTäällä olemme onnellisia tassustakin, sylittely on vain haaveissa :)
PoistaOn se tassu kädessä ihan riittäva vaikka kylla hemmottelen palvelijoitani ihan sylissä makaamalla ja vieressä yöllä, tassu kädessä tai mamman poskella
VastaaPoistaSinähän oletkin herkkä poika!
PoistaMunkin mielestä turha läheisyys on ahdistavaa! Annan JOSKUS mutsin lellutella, mutta useimmiten harmittaa, jos joku tulee liian lähelle kun yritän pötkötellä. Esim sohvalla toivon puolen metrin hajurakoa.
VastaaPoistaSä oot niin äijä :)
PoistaOnhan tuo pehmoinen tassu kädelläkin ihanaa. Topi-poika on kova sylittelemään. Varsinkin syksyn ja talven tullen, kun ulkoilu ei enää maistu, poika ei muuta tekisikään kuin istuisi (tai pötkäisi) sylissä. Ja kyllä kesälläkin aina iltapuhteeksi tullaan syliin pörisemään.
VastaaPoistaOi Topia!
Poista