sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Pamaus

 PAM 

Sunnuntai alkoi tavallisesti. Heräsin Namun nakerteluihin, tunsin kissan painon jalkojeni päällä. Viipyilin sängyssä vielä hetken, kunnes ryhdyin toimiin. Aamutoimien jälkeen ikkuna auki kissoille tarhaan ja seit mikroon sulamaan. 


Koko jengi meni ulos mikron tehdessä tehtäväänsä ja sitten...PAM! En tiedä mikä se oli, mutta pamaus oli hurja. Kaikki pakenivat vauhdilla yläkertaan. Mikro sanoi bing, eikä kukaan tule alakertaan. Erittäin poikkeuksellista! Noomi tuli pyörähtämään ja meni taas häntä koipien välissä takaisiin ylös. Hertta kurkkii saunan ovelta, sieltä löytyivät myös Sulo ja Namu. Seit tarjoiltiin yläkerrassa. Tämä noin 30 minuuttia pamauksen jälkeen. 


Tilanne ei ollut normaali vielä kaksi tuntia pamauksen jälkeenkään. Vielä näin illallakin ilmassa on hieman levottomuutta. Aikamoinen ääni se oli ja mitä ilmeisemmin pelästytti tämän jengin täysillä. Toisiansa ovat käyneet haistelemassa vähän kuin kysyen olethan sä varmasti sä. Onneksi mitään vihamielisyyksiä toisiaan kohtaan eivät ole osoittaneet. Taisimme selvitä säikähdyksellä. 

11 kommenttia:

  1. Onpa jäätävän pelottavaa ! Ammuskeleeko siellä joku ? Hui kauheeta .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä! Ei yhtään osata sanoa mikä se ääni oli. Olisi voinut olla vaikka jonkun ison ajoneuvon renkaan rikkoutuminen, jokin räjähdys tai sitten ehkä se ampuminenkin :(

      Poista
  2. Hui kauheeta. Kova ääni on pelottava. Ei sellaisia saisi tulla...
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se pelotti kyllä, mutta onneksi on jo unohtunut.

      Poista
  3. Apua, joko ne ilotulittaa! Menen varmuudeksi piiloon - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tainnut olla sellainen pamaus, eikä nekään kivoja ole.

      Poista
  4. Hui! Mikähän se oli. Onneksi teille ei kenellekään tapahtunut muuta kuin säikähdys. Onhan kaikenlaisia hullujakin. Meidän kaupunkikodin korttelissa kuulemma joku ampui pihalla jänistä ikkunastaan käsin, poliisithan siinä tulivat. Onneksi me ei silloin oltu paikalla. Toivottavasti pamaukselle löytyy kumminkin järkevämpi selitys eikä se toistu! Pamaukset ovat inhottavia. Pikaista kotirauhan paluuta Naukulaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk! Onneksi ette olleet kaupungissa. Kaikenlaisia päähänpistoja sitä ihmiset saakin :(

      Poista
  5. Hui kauhea! Ei saa pelotella pieniä kissoja!

    VastaaPoista
  6. Hui, onpas ollut pelottava pamaus, kun noin kauaskantoiset jälkiseuraamukset. Toivottavasti ei toistu enää!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.