Mitä kuuluu?

Noki-Noora

Noki-Nooralle kuuluu hyvää. Ruoka maistuu, päivittäiset herkkuhetket ovat taattuja, nykyään hän myös kutsuu meitä, lähinnä Noomia ja Herttaa, höpsöttelemään kanssaan, verkko-ovet toiselle puolelle toki. 

Pientä pahennusta on herättänyt talvi. Parvekkeelle ei olla menty enää pitkiin aikoihin. Lieneekö syynä ensimmäisen ikävuoden talvi, jolloin hän asusteli ulkosalla emonsa kanssa? Vaikka Naukulassa on lämmin, kyllä ikkunoista silti hohkaa jonkin verran kylmyyttä. Siispä kesäpesästä on siirrytty nokosille talvipesään. 

Kesäpesä. 

Talvipesä. 

Talvipesän vällyt hän petaa itse. Jos minä yritän niitä suoristella, on ne takuuvarmasti pedattu uutteen uskoon mahdollisimman pian. Kyllähän nyt kissa parhaiten tietää nämä petausasiatkin. 

Päivittäinen leikkihetki kuuluu asiaan. Tällä kerralla hän oli valikoinut lelukseen tuollaisen rotan. Ja tietenkin hiekottaminen talvisäällä kuuluu asiaan, kuten kuvasta näkyy. 

Pieniä vatsavaivoja on  ollut ja niitä on yritetty setviä toistaiseksi kotikonstein ruokavaliolla ja ruuan sekaan murskatulla lääkkeellä.