Onnettomuus

Kriisiapua kaivataan

Kävin töiden jälkeen asioilla, ostin muutaman keltaisen piristyksen. Kävin ruokakaupassa, sekä ostamassa paaaaaljon kissanruokaa ja pari viiniä. Pääsiäinen jo mielessä. Kotiinkin tulin hyvillä mielin ja aloitin puuhastelun. Kukat ulos ja ...... MITÄ HITTOA!!!

Kissojen ulkoilutarhan katto on kärsinyt lumivaurion. Lunta tippunut katolta pleksin päälle, pleksi säpäleinä, kuten myös verkkokatto ja katosta roikkuneet kaksi lasista lyhtyä. Kaksi säilyi ehjänä. Onni onnettomuudessa, että lasi oli värillistä ja aika helppo noukkia pois. Koska tuloksesta ei kuitenkaan voi olla 100% varma, täytyy tarhaan miettiä lattiaratkaisuja, sekä kattoa. Ja miten on selitettävissä Wilma Ilonalle ja Helmi Orvokille, ettei sinne voi juuri nyt mennä?

Kriisiapua tänne ja pian, kiitos.

PS. Tämän blogini kuvat sentään näkyvät tänään omaltakin koneelta.

Apua

Kuvat kadoksissa

Nyt on ongelma. Naukulan Mamman tietokone ei näytä kuvia. Pelkkiä punaisia rasteja kuvien tilalla, tiedättehän. Katsotaanpa korjautuisiko vika itsestään? Vai pitäisikö tehdä jotain?

Mielitekoja

Orava

Jos Helmiltä olisi kysytty, olisi ulkoilutarhan ikkuna ollut tänään varmasti syytä avata. Kuinka ihanaa olisikaan ollut, jos sen katolla juoksennellut orava olisi tullut sisään Helmin kanssa leikkimään. Nyt joutui turvautumaan typeriin kissanleluihin, vaikka oikeakin olisi ollut tarjolla.

Tänään on myös messuiltu. Ihan ei auennut Mammalle miten silitysraudat ja pölynimurinsuulakkeet kuuluvat OmaPiha -kategoriaan, tai korut Sisusta! -puolelle.

Valmisteluja

ja paha moka

Työpäivän päätteeksi on Mamma pistänyt pääsiäisen alulle. Ikävä kuitenkin todeta, että kissanruoho ei ole vielä kasvamassa. Onneksi joka perjantaiset katkaravut hieman kohentavat mielialaa. Toivottavasti.

Oma maa mansikka

Muu maa mustikka

Molemmat makoisia, mutta ei ole oman kodin voittanutta. Tänäkin iltana täällä on huristu, puskettu ja pötkötelty ketarat kohti kattoa. Aurinkokin on pilkistellyt ja sehän on vaan lisännyt tyytyväisyyskerrointa.

Naukulan paluu

Terveisiä Mummolasta ja Varsovasta

Naukulan Mamma pyörähti Skoda-siskojensa kanssa Varsovassa ja Naukulan likat Mummolassa. Aika vierähti nopeasti, mukavaa oli ja nyt on palattu kotiin.

Kiitos matkaseurasta, hoitopaikasta ja kotiinkuljetuksesta. Naukulassa ollaan varsin onnellisia :) Vaikka mummon rapsutuksia vähän jäätiinkin kaipaamaan.

Onnittelut myös kummitytölle syntymäpäivän johdosta!

Naukulan perhe?

Naukulan kerho?

Vai pitäisikö sen sittenkin olla Naukulan Kuoro? Sen verran on ollut kovaäänistä komentoa viimeaikoina, että pitää ehkä harkita nimenmuutosta. Itse kuoronjohtajana (tai ehkä äänenavaajana?) on toiminut Wilma Ilona Naukula.

Kuva vuodelta 2003

Vihollinen

Nro 1

Naukulassa ei pitäisi siivota lainkaan. Kuinka hyvin kaikki olisikaan, jos ei imuria otettaisi käytöön koskaan. Äänet jakautuvat asiassa Kissat 2 - Mamma 1. Onneksi Mamma sentään vielä päättää - ainakin tässä asiassa.

Hallitus kokoontui

Viralliset valvojat tarkkoina

Viralliset valvojat hämmästelivät hallituksen tehottomuutta. Ei ylimääräisiä rapsutuksia, ei edestakaista ikkunanavausta, ei leikkejä, ei herkkuja. Ei sitten niin yhtään mitään. Vain keskustelua ja viralliset valvojat jäivät tyystin ilman huomiota. Ehkä sitten ensi kerralla?

Sunnuntai

Tänään on nukuttanut

Päikkäreitä on tänään vedetty porukalla. Mamma sohvalla, Wilma eteisen matolla ja Helmi sängyllä. Mammalla alkava kurkkukipu - ei lainkaan hyvä juttu. Nyt ei muuta kuin droppia naamaan ja vällyjen väliin odottamaan huomista päivää. 

Aamiainen

ja lounas

Kun Mamma vihdoin saatiin ylös lähes 12 tunnin yöunien jälkeen, oli vuorossa aamiainen ja heti kohta perään lounas... Nam, nam.

Aamiaisen on oltava kevyt, jotta jaksaa syödä lounasta.

Pakko myös tarkastaa saisiko kaveri mahdollisesti parempaa? Ei saanut.

On myös vähän mainostettava! Mamma on aina ollut Lumenen käyttäjä ja viime viikolla tarjoutui mahdollisuus päästä tutustumaan sekä tehtaaseen että tehtäänmyymälään. Tehtaanmyymälä on avoinna arkisin ja lauantaisin ja löytyy Kauklahdesta. Suosittelen!

Kukkia

Ei mikään uutinen kissaperheissä

Mamma ilahtui tänä aamuna saamistansa kukista. Kuvitteli koko päivän, että ne olivat Mammalle itsellensä tarkoitettuja. Kunnes kotiin tultuaan ymmärsi asioiden todellisen laidan. Senhän nyt olisi pitänyt olla sanomattakin selvää, mitäs se Mamma nyt ei sitä ymmärtänyt. Onneksi Naukulan likat ymmärsivät naukua väärinkäsityksen Mammalle varsin selväksi.

Kaikki mitä ovesta sisään tulee, kuuluu luonnollisesti Wilma Ilonalle ja Helmi Orvokille. Kenelles muulle?

Pientä edistystä

Videot hupenevat - kevät etenee

Toimitettavana 17 videota, vielä niitä riittää ja katsotaan miten käy. Loput menevät sitten kierrätykseen.

Kevät etenee, aurinko paistaa ja lumet sulavat.

Tahti on kuitenkin liian hidas, sekä videoissa että keväässä. Huonosta kuvasta huolimatta, lienee aika erikoista, että pihapuustakin roikkuu jääpuikko? On se siinä, siinä ulommaisessa oksassa.

Annetaan pois

Parempaan kotiin

Naukulassa on alkanut kevät ja sehän yleensä tarkoittaa turhasta tavarasta luopumista. Videolaite lisäksi epäkunnossa joten ei muuta kuin jakoon. Videokasetit. Löytyisikö kiinnostuneita?

Yhteydenotot sähköpostitse Naukulankerho@gmail.com kannattaa toki vinkittää täällä kommenteissä, sillä sähköpostia luetaan harvemmin.

Kokkailuja

Kana-pinaatti-valkosipulipasta

Hyvältä maistui!

Hengissä!

Kaikesta huolimatta.

Sen verran myöhään tuli Mamma eilen kotiin, että perjantaiset katkaravut jäivät tarjoilematta. Wilma Ilona ja Helmi Orvokki Naukula selvisivät kuitenkin tästä järkytyksestä hengissä - hädintuskin. Tänä aamuna pitikin sitten opastaa Mammaa ihan kädestäpitäen ja kertoa vaativasti, että täältä pakastimesta niitä tulee. Ja tulihan niitä sitten. Onneksi. Naukulassa palattu normaaliin elämään.

Uusi elämä

Juna

Kahtena edellisenä vuonna on Mamma opetellut jotain uutta. Ensi virkkaamaan, tosin vain yhtä mallia ja sitten tuli tämä blogi.

Bussilakon kannustamana mietin, josko tämän vuoden juttu olisikin se, että opettelisen kävelemään aamuisin junalle tutun ja turvallisen bussin sijaan. Aamuisin on eroa, onko matka kulkuvälineelle viisi minuuttia vai 20.

Siitä junailusta sitten. Ensimmäinen aamu sujui moitteettomasti. Illalla piti päästä taloyhtiönkokoukseen ja oli tärkeää ehtiä 17.23 lähtevään M-junaan. Se oli sitten peruttu. Seuraava vuorossa 17.33. Juna tuli. Kuski ei. Oli juuttunut ruuhkaan. Sitten tuli varakuski, mutta A-juna tukki liikennettä. Onneksi kiltti naapurinmies noukki asemalta minut ja Tikru-kissan Mamman. Myöhästyttiin kaikki.

Tänä aamuna päätin edelleen turvautua junaan. Ei se kävely nyt niin ikävältä aamutuimaan tuntunut. Tuli juna, mutta varsin lyhyenä. Nyt oli Huopalahdenasemalle hajonnut juna estänyt pidempirunkoisen junan pääsyn Vantaankoskelle. Juna oli täynnä ja kuulutuksia sateli. Onko VR oppinut kommunikoimaan? Pitääkö Mamman päätös vielä tämänkin jälkeen?

Dry clean only

Korvamerkintöjä

Ei oo kylmä ei, mutta pirhanan märkää on. Wilma ei mene, Helmiä ei niin haittaa.

"Hemppu, hei! Mä en voi tulla. Siel on märkää ja Mamma sanoo et mun korvaan on tatuoitu teksti dry clean only."