Jo vähän aikaa olen ihmetellyt olohuoneen nojatuolin kissankarvatupsuja. Ovat olleet mielestäni vähän omituisessa paikassa, niin kuin istuinosan helmassa ja vielä sellaisina kummallisina tuppoina. Tänään niihin sitten löytyi selitys...
Kun Wilma pötköttää tuolilla, ja Helmi kävelee ohi, on kissakaverille annettava vähän vauhtia. Ja siitä niitä tuppoja sitten tarttuu tassuun ja siitä sitten tuoliin. Kotiparturiksi on ryhtynyt. Kaveria onkin kätevä parturoida kun roikottaa vähän itseänsä tuolilla. Eikös?
Ja ihan ilman ihmisten saksia. :D Kaveria on kiva paturoida. :)
VastaaPoista