Kuinka ollakkaan tässä päivänä eräänä rapsuttelin Helmiä niskasta siitä kohdin, mihin yleensä pistän insuliinia. Hämmästyksekseni huomasin niillä kohdin kaksi selkeää rupea. Olenko siis todella onnistunut pistämään aina kahteen eri kohtaan? Kuinka en muka ole tuosta kohdasta aikaisemmin rapsuttanut? Onko Helmissä ollut rapsuttamaton kohta?
"Näätteks, tuolla niskas ne on. Mun ruvet."
Pistäminen sujuu edelleen kuin lasten leikki, joten ainakaan Helmi ei kovasti ole voinut tapahtuneesta kärsiä. Eihän?
Minä vähän luulen, että JOS Helmi olis vähänkään kärsinyt, niin hän olis kyllä Mammalle huomauttanut. Äänekkäästi :D
VastaaPoistaVähän samaa olen minäkin miettinyt!
PoistaPepin kommentti on niin hyvä ettei tuota voi paremmin sanoa :-D
VastaaPoistaVoit ehkä ottaa asian puheeksi ens kerran eläinlääkärillä, jos muistat. En usko, että kissa kärsii ruvista, paitsi että niitä saattaa kutittaa eli tarvitaan lisää rapsutuksia!
Meidän pojilla on vähän väliä jossain kohdassa pieni rupi, kun saavat naarmuja painiessaan. Niitä sitten rapsuttelen pois :-)
Täytyy vaan rapsutella paljon, niin se vissiin on! Ja ell-tätiltä pitäisi muistaa kysyä...
PoistaOn se onni että Helmi ei ole pistämisestä moksiskaan. Olis tosi rankkaa tuo insuliinihoito muutoin. Huh! Reipas tyttö!
VastaaPoistaHelmi ei kyllä tosissaankaan ole pistämisestä moksiskaan ja hyvä niin!
PoistaEiköhän Helmi olisi jo näyttänyt/käyttänyt piikkikinnasta, jos pistäminen oikein kamalaa olisi ollut. Meillä rupia löytyy koirien niskasta. Ne kun leikkivät joskus petoiluleikkejä aika rajusti. Mamma ei kumminkaan kai ole Helmiä niskasta haukannut?
VastaaPoistaEn ole :) En varmasti ole! :)
PoistaHy, I love your cats, your blog is wonderful and very beautiful. Kisses from Spain.
VastaaPoistahttp://redecoratelg.blogspot.com.es/
Thank you very much for your kind words Maria Dolores! Best regards to Spain from Finland :)
PoistaTuskin Helmi olisi noin cool, jos kärsisi toimenpiteestä. Saattaa jopa tykätä, kissat ovat niin rutiinien perään.
VastaaPoistaNiin, onhan se kiva kun mamma ruokailun yhteydessä vähän niskasta rapsuttelee!
PoistaEn kyllä usko minäkään, että Helmi olisi jättänyt kertomatta, jos tuntuu ikävältä! Ja koska en myöskään usko, että Helmissä olisi ollut rapsuttamaton kohta, saattaa olla että ruvet on äskettäin tulleet. Kannattaa niitä seurata kuitenkin.
VastaaPoistaTäytyy seurata, ja jos rapsuttamaton kohta onkin ollut, niin ei ole enää.
PoistaHelmi ei ole kertonut, että olisi sattunut. :)
VastaaPoistaEi ole kertonut, ehkä kertoisi jos olisi. Luotan siihen.
PoistaEiköhän Helmi tosiaan olisi ilmoittanut vastalauseensa, jos olis sattunut. Mutta ehkä jatkossa kannattaa katsoa, että pistät eri kohtiin jollain vuorosysteemillä.
VastaaPoistaJoo, nyt on yritetty pistää vähän eri kohtaan. Ja toki rapsulteltu kovasti.
PoistaVoi Helmi, ei me eroteta! Eiköhän Mamman huoli ole turha. Luulisi pistämisen muuttuneen Helmille selkeästi vastenmieliseksi, jos tekniikka jättäisi toivomisen varaa. Kannatamme toki joka tapauksessa runsasta rapsutushoitoa pistoalueelle ja kaikille sitä ympäröiville alueille ;)
VastaaPoistaRapsutushoitoa on tullut! Helmi on tyytyväinen.
PoistaKyllä kissa kertoo, jos siihen sattuu. Ihan varmasti sinä hoidat pistämisen mallikkaasti.
VastaaPoistaMeillä ainakin on niin, että jos yhtäkkiä huomaan, että eläimellä on joku haava/rupi/takku/patti/kipeä kohta, niin tunnen heti suurta syyllisyyttä asiasta. Mutta kun eläin ei kerro, niin kaikkea ei aina heti huomaa tai näe, vaikka päivittäin rapsutteleekin.
Niin, eipä sitä tarvitse tästä syyllisyyttä tuntea.
PoistaKuulostavat tutuilta nuo ruvet. Rakkaalla vanhalla kissallani oli myös diabetes ja pari piikkiä piti päivittäin laittaa. Laitoin piikit kylkeen, nähtävästi aina kulkeutuu sitä kautta tehokkaammin elimistöön, tiedä häntä. Ei tuntunut huomaavan piikkiä laittoi sen sitten kylkeen tai mihin tahansa ;) Silloin kun Lilli oli hoidossa äidilläni, piikit laitettiin niskaan. No, mutta kuitenkin, Lillille tuli niskaan myöskin pieniä rupia. Koska lähes aina piikit menivät kylkiin, en osaa yhdistää rupia piikkien antamiseen. Kylkiin kun rupia ei koskaan tullut. Olisivatkohan niskaruvet diabetikoille jokin tyypillinen ilmiö? Jos iho reagoi jotenkin sokeriarvojen vaihteluihin? En tiedä, tulin vain ajatelleeksi kun luin teidän kokemuksista. Terkkuja Helmille! :)
VastaaPoistaAi kylkeen? Sitäpä en olekaan kokeillut. Pitäisiköhän? Niskaruvet kyllä yhdistin pistämiseen, mutta nytpä en olekaan enää varma.
PoistaPiikki on kuitenkin niin ohut sitä tuskin tuntee.
VastaaPoistaPiikki on kyllä oikeasti tosi ohut.
PoistaEn kyllä usko, että Helmi olisi kärsinyt pistämisestä, kun on niin ongelmitta ollut tässä rutiinissa yhteistyössä. Sen sijaan hän on saattanut kyllä hiljaa kärsiä siitä, että hänessä on ollut yksi rapsuttamaton kohta. ♥
VastaaPoistaNyt on tukin vääryys korjattu! Rapsuttamattomia kohtia ei enää ole!
PoistaEi näy mitään kauneusvirhettä!
VastaaPoistaHyvä! Kiitti kamut kun kerroitte.
PoistaJoskus pistokohtiin (esim. rokottaessa) voi kehittyä sarkooma, mutta luulisi että diabetesneula on niin pieni, ettei se aiheuttaisi mitään. Sailan sanoin voinet varmasti kysyä niistä seuraavan kerran eläinlääkäriltä, mutta tuskin on mitään syytä huoleen. Ihailtavan reipas Helmi-tyttö, kun otat niin hienosti ikävät piikitkin! ♥
VastaaPoistaTäytyy muistaa kysyä! Olisi ikävää jos jotain aiheutuisi.
Poista