Yksi Helmin lempipaikoista on Wilmalta vapautunut kirjaston näköalatorni. Sen Helmi otti omakseen, kun Wilma oli siirtynyt paremmille hiirestysmaille. Eikä sen koommin paikasta ole hevillä luovuttu. Se kuuluu aamupäiväunille. Joskus kuitenkin käy niin, että myös kirjaston tuoli kutsuu.
PS. Ja eilisille kommentoijille tiedoksi: Helmi ei mennyt koppaan, mamma ei pyörtynyt, vaan Helmi asteli pois arvokkain kissamaisin askelin.
Vaihtelu todellakin virkistää! (Sijaiskodissa odotellaan edelleen heilaa...)
VastaaPoistaVirtuaalisesti heila on jo siellä! ♥ Puss puss. ♥
PoistaKiva kun valinnanvaraa oleskelupaikoissa. Ja siisteys on yksi kissojen ihailtava piirre ja miten elegantisti homma hoidetaan.
VastaaPoista:) Tiedä nyt sitten aina tuosta eleganttiudesta...
PoistaHelmi ottaa välillä etäisyyttä asioihin ja katselee niitä uusista kuvakulmista ;-)
VastaaPoistaIlmeisesti! Tai ehkä tuolta tuolilta ne cremet vielä puuttuivat?
PoistaSelvästi kuldurelli kissaneiti:)
VastaaPoistaTodella. Mietiskelee päivät pitkät. Ihailee erityisesti luonnon kauneutta ja lintujen anatomiaa!
PoistaSiisteys ennen kaikkea! Kyllä Helmi sen tietää.
VastaaPoistaKyllä. :)
PoistaEn muista olenko aiemmin kommentoinut, mutta teillä on siellä kutsuvan näköinen kirjasto! Kyllä siellä kelpaa Helmin loikoilla, useammassakin paikassa. :) Meidän kirjastosta, eli työhuoneesta, eli nykyisestä pentuhuoneesta puuttuu vielä nojatuoli. Ehkä se on kuitenkin hyvä, että ei ainakaan valkoista sellaista ole pienten huligaanien huoneessa... ;)
VastaaPoistaKiitos! No jos tuota minunkin tuolia tarkemmin katselisi, niin ei se ihan joka kohdasta valkoinen ole ;)
PoistaNo tuo kirjasto on kyllä vakuuttava! Ehkä sen vaikutus ulottuu kissaankin :)
VastaaPoista-Helena ja Blackie-
Kiitos! Helmi taitaa kyllä olla tämän huushollin vakuuttavin tyyppi.
PoistaVaihtelu virkistää :)
VastaaPoistaKyllä, jopa rutiinien rakastajaa!
PoistaVaihtelu virkistää, mutta likaisena ei voi käydä nukkumaan!
VastaaPoistaOlisihan se aivan ennen kuulumatonta - kissalle!
Poista