torstai 30. toukokuuta 2013

Noin viisitoista minuuttia

Vapaudessa

Kävin eilen ihastelemassa naapurin pihaa ja höpöttelemässä hetken. Oven eteen laitoin sen saman stopparin, joka on sitä pitänyt kiinni viimeiset vuodet. Olin poissa varmasti vähintään vartin verran ja kun tulin takaisin kotiin, oli ovistoppari kaadettu ja ovi auki. Tuli kylmä hiki.
 
Tässä ovistoppari työssänsä.
 
Katse lähti heti harhailemaan ja etsimään Helmiä. Ruohotupolla ei näkynyt, sieltä etsin ensin. Karkuri löytyi  kuitenkin helposti, istuskelemasta keskeltä patiota. Tyynen rauhallisena, tyytyväisen näköisenä. Kävelimme sitten muutaman metrin matkan takaisin sisätiloihin yhdessä.
 
 
Se olisi sitten toisen ovistopparin hankinta edessä.
Epäilen nimittäin, että tämän tempun Helmi oppi kerrasta.
 
PS: Hammaspesu topz-puikoilla muuten sujui ihan hyvin tai siis paljon paremmin kuin sillä harjalla.

27 kommenttia:

  1. Epäilemättä tuli kylmä hiki! Onneksi Helmi on niin kiltti ettei lähtenyt pidemmälle seikkailemaan. Melkoisen pienistä rakosista ne kissat itsensä saavatkin mahdutettua. Jos on riittävästi halua, sitä mennään läpi vaikka miten pienestä aukosta.

    Helmi hei, ei tuolla tavoin saa Mammaa enää säikytellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi kiltti, vaikka hieman tuhmakin kyllä kun ylipäätään karkasi!

      Poista
  2. Hui kauhistus! Me kyl tiädetään, kuinka teitä äippä sydämestä muljauttaa, ku hätäännytte. Hyvä ku Helmi oli kuiteskin jääny omalle pihalle. Me ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö? Oli kauhistuttava tilanne, mutta vielä kauhistuttavampaa olisi jos olisi lähtenyt pois omalta pihalta... Älkää pojat tekään!

      Poista
  3. Helmihän oikein repäisi...hih! :) Helmi on oikeasti kiltti eikä karkaa kauas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin repäisi! Onneksi ei lähtenyt livohkaan.

      Poista
  4. Helmi heittäytyi hurjaksi... ollen silti kovin tyypillinen Helmi: odottaa Mammaa keskellä patiota, kenties vähän närkästyneenäkin? Kun palveluskunta noin vain häippäsee? Oli jo aikakin tulla takaisin!
    Tuo ovistoppari on varmaan tarkoitettu alle nelikiloisten kissojen talouksiin, paras hankkia järeämpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pientä närkästystä oli tosissaan ilmassa - puolin ja toisin! Ovistoppari on hankintalistalla. Järeä ovistoppari.

      Poista
  5. Varmasti pelästyit. Ja ihan varmaa on, ettei Helmi unohda ovenavauskikkaansa. Luuletko, että Helmi voisi lähteä kotipihaa kauemmaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikein jaksa uskoa, että pitkälle pötkisi. Toisaalta en kyllä halua asiaa kokeilla. Enkä tiedä mitä tapahtuu jos pelästyisi kunnolla jotain. Kerranhan niin tapahtui ja Helmi pujahti ulos valjaista ja säntäsi sisään. Sittemmin on valjaita kiristetty...

      Poista
  6. Eipä ihme, että pelästyit. Meillä saa jatkuvasti olla varuillaan, kun Isäntä tuppaa jättämään oven raolleen, kun siitä jatkuvasti ramppaa. Ja välillä haetaan sitten Viirua pitkin pihoja - ja yleensä Mr. Hurmaus löytyy jostain peiton alta tai vaatekaapista kotoa;) Mutta jos se hoksaa, että ovi on raollaan, niin taatusti lähtee - tosin yleensä jää siihen etupihalle odottelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että sellainen vitsiniekka siellä - tokihan unet maistuvat silloin hyvin kun henkilökunta on poissa häiritsemässä. Vaikkapa sitten vain kadonnutta kissaa etsimässä...

      Poista
  7. Joo, se on puhdasta kauhua. Onneksi, ONNEKSI Helmillä on järkeä päässä eikä lähde liian kauas seikkailemaan ! Silti ihmetyttää, että Helmi ei ruohotupolle mennyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä siellä ruohotupolla vierailtiinkin? Sitähän en tiedä. En kyllä toisaalta siitä järjestäkään...

      Poista
  8. Hui! Helmi on kyllä kiltti kissa, kun ei tuon kauemmaksi lähtenyt tutkimusmatkalle. Meillä joudutaan mökilläkin pitämää ovea lukossa, koska ovenavaajakissa (G) avaa oven helposti hyppäämällä kahvaan - myös ulko-oven.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin lukkojen takana oleminen onkin paras ratkaisu!

      Poista
  9. Kiltti Helmi ei kuitenkaan lähtenyt kauas! Mutta varmasti oli kyllä kauheaa kun kaveri on karannut! Ties minne hukkaan on olisi voinut joutua! Ja epäilemättä olet oikeassa, tuo temppu varmasti tuli kerralla opittua...

    VastaaPoista
  10. Helmi näytti mammalle olevansa fiksu kisu...."mä tulin ihanitse ulos, mutta en mä mihinkään karkaa" :D

    Ehkä se uusi pönkkä kuitenkin kannattaa hommata..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä mitä Helmi näytti? Ilmassa oli nimittäin myös hieman närkästymistä myös siltä suunnalta...

      Poista
  11. Kuka sitä katkarapujen luota kauans lähtisi.

    Hyvä että hammaspesut alkaa sujutella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin - onhan kohta perjantai ja kaikki!

      Topz-puikko oli kyllä hyvä. Pyyhettä ei tarvinnut käyttääkään, mutta en nyt vielä uskalla kuitenkaan innostua...

      Poista
  12. Henki salpautui ja sydän hakkasi miljoonaa !
    Helmin reviiri luultavasti olisi pieni, vaan koskaan ei tiedä mikä pihan ulkopuolella herättäisi kiinnostuksen. Onneksi jäi kököttelemään pihalle, hellyyttävä kuva Helmistä...siinä hän mammaa oottelee.
    Toi topsy idea on hyvä...pitäis kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luultavasti olisi suurinpiirtein ruohotupolle ja takaisin. Mutta ei sitä tiedä mitä tapahtuu jos pelästyy! Kokeile vanupuikkoa, vaikuttaa ihan kätevältä.

      Poista
  13. Ja topz-puikolla, täytyypä muistaa kokeilla!
    Mä yhtenä päivänä kummastelin, kuinka meidän puutarhassa oli ihan Bélan näköinen kissa. Kunnes siihen tuli paikalle myös Gebsun näköinen kissa ja tajusin, että B olikin hypännyt oven auki! Kauhia järkytys, mutta kissat kainaloon ja turvallisesti kotiin. Auttaiskoos meitä toppari lisänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Siinä sitten tulikin varmaan tosi kiire hakea karkulaiset kotiin!

      Poista
  14. Huijui, ymmärrän kyllä säikähdyksen! Onneksi selvisitte tosiaan säikähdyksellä, ja kissa pääsi turvaan kotiin :) Meillä kissalapset huomasivat ~ viikko sitten, että tuuletusikkunan stoppari on rikki. Ja alashan siitä pudottiin... Suurella säikähdyksellä selvittiin, ja kissa saatiin helposti kiinni ja takaisin sisälle, mutta kyllä se säikytti! Onneksi ei ollut lähtenyt karkuun - parin metrin päästä putoamispaikasta oli autotie...

    Koko tarina on täällä: http://parastaikina.blogspot.fi/2013/05/viiman-seikkailu.html

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.