Minä nautin aamiaisen vuoteessa. Iso kuppi kahvia ja keittokinkku-tuorekurkku-ruisleipä. Niinhän siinä sitten kävi, etten nauttinut aamiaistani yksin. Villasukkien ja ylimääräisen tyynyn lisäksi viereeni lattialle oli ilmestynyt Nälkäkurki. Nälkäkurki oli nauttinut oman aamiaisensa puolisen tuntia aikaisemmin, mutta se ei tuntunut tahtia haittaavan.
Nälkäkurki äänteli lajityypilliseen tapaansa huristen, pöristen ja kuuluipa muutama tiukkasävyinen äh-komentokin. Kun keittokinkku oli mennyt niin sanotusti parempiin suihin, piti Nälkäkurjen vielä tarkastaa mitä leivän päälle jäi. Kurkkukin olisi saattanut mennä, mutta sen pelastin itselleni.
Nälkäkurjella on nälkä. Kova nälkä. Koko ajan. Lieneekö tervehtymisen merkki.
Tervehtymisen merkki selvästi! Kinkkuhan on herkkua, mutta että kurkkukinko meinasi mennä? Kylläpä on nälkäkurki todella nälkäinen :)
VastaaPoistaKyllä, meinasi mennä myös kurkku! Tai olisiko ollut levite leivänpäältä?
PoistaOijoi, onpa tehokas anomisilme ensimmäisessä kuvassa! Selkeä tervehtymisen merkki!:)
VastaaPoistaTehokkuus on Helmin tavaramerkki. Ainakin mitä kerjäämiseen tulee!
PoistaHienoa, että ruokahalua taas löytyy!
VastaaPoistaLöytyy vähän liiaksikin!
PoistaTervehtymisen merkki! Ruokahalu on iloinen asia. Kiva kuulla, että Helmi tervehtyy ja kukoistaa kohta entiseen malliin.
VastaaPoistaTätä menoa kilot taitavat tulla takaisin yhtä nopeasti kuin lähtivätkin! Yritämme silti pysyä sutjakkaina.
PoistaIhanaa, Helmi vaikuttaa tervehtyneen. Meillä tepastelee kaksi nälkäkurkea :)
VastaaPoistaKävinkin kurkkaamassa teidän kurkia toisen blogisi puolella! Siellä ne niin söpösti poseerasivat :)
PoistaTuttua tarinaa:) Meidän nälkäkurki ei katsele kainosti lattialla, vaan nuuskii leikkeleitä sängyllä. Mamma varaakin jo neidille omat palat, pääsee helpommalla. Onneksi tomaattiviipaleet ei kiinnosta.
VastaaPoistaMutta oikein hyvä, että Helmille maistuu ruoka♥
Oma pala täälläkin täytyy varmasti jatkossa varata! Onhan se nyt ennen kuulumatonta, että henkilökunta söisi kinkut.
PoistaHyvä, hyvä, että ruoka taas maistuu! Hienoa, Helmi! Mutta miten Mamma saattoi noin anovan katseen edessä syödä yksin kinkkunsa??
VastaaPoistaEipä se kinkku mamman suuhun mennytkään :)
PoistaAamiainen vuoteessa ja hyvässä seurassa, mikä sen ihanampaa. Ja vieläpä arkena!
VastaaPoistaYhtä juhlaa!
PoistaMutta nyt on aamu kohdillaan! Mutta nälkä on silloin kun on nälkä! Vaikka olisikin syöty aivan äsken! Tai sitten ainakin tarvitaan hieman jälkiruokaa ;)
VastaaPoistaKissalla on nälkä kun kissalla on nälkä, tai kun mamman leivänpäältä tai lautaselta löytyy jotain kiinnostavaa. Niin se on.
PoistaVoi vitsit ko ei ite pääse jääkaapille! Sen on nälkäisen kissaparan elämässä kurjinta!
VastaaPoistaSe on kyllä harmi! Ei voi muuta sanoa.
PoistaEkassa kuvassa Helmin ilme on sellainen "ei hitto nyt se ottaa kuvan, vaikka mä pyysin kinkkua". Ihanaa, että Helmille taas ruoka maistuu ♥.
VastaaPoistaTuo oli kyllä hyvä tulkinta Helmin ilmeestä!
PoistaKunnon ruokahaluhan on aina hyvä merkki.
VastaaPoistaNiin on. Varsinkin jos vessahommatkin sujuvat mallikkaasti!
PoistaMahtavaa! Meillä ei myöskään kannata jättää kinkkuleipää valvomatta, leivänpäällinen häviää hyvin nopeasti, ja mahdolliset kurkut ja tomaatit löytyvät hylättyinä matolta...
VastaaPoistaKurkut ja tomaatit tuntuvat olevan vain esteinä, eikö?
PoistaEttei vaan olisi yrittänyt napata kauneusnaamioksi kurkkua.... Helmi kaunotar
VastaaPoistaJaa. Se olisikin hyvä naamio.
PoistaMusta tuntuu että meillä on kamalasti näitä nälkäkurkeja. Ne salakavalasti kaivautuvat koloistaan heti kun joku miettiiki syömisen aloittamista. On sellaisia haukkuvaisia versioita ja sitten näitä määkiväisiä versioita.. :)
VastaaPoista