Ensimmäiset yhteiset painiharjoitukset käytiin Naukulassa kun Namun saapumisesta oli kulunut kaksi päivää. Sittemmin painiharjoituksia on ollut useita. Välillä puhtaissa, ryppyisissä lakanoissa, välillä muuten vaan.
Kokoeroa on edelleen kaksi kiloa, mutta se ei tahtia haittaa.
Voi todeta, että rakkaudesta se kissakin painii. Sulo yleensä selällään Namu kimpussaan ja jos ei Namu aina ohikulkiessaan ymmärrä, että on paini aika, Sulo kertoo sen venyttelemällä tietyllä tavalla ja muka koskettamalla pientä ohikulkijaa. Sävelet on selvät. Molemmilla.
Onnea Pinkkitassun H-pennut - 11 kuukautta!
Marraskuun 15. päivänä juhlitaankin sitten jo kokonaista vuotta.
Ihanat painijat :)
VastaaPoistaSen minkä painossa häviää, taitaa sitten ketteryydessä voittaa.
Tai sisussa ;)
PoistaHiuka näyttä silt, et Namun käpälä oli Sulon korvam pääl. Siit vaa nährä, et kissa o etevä kaveri keksimän kaikelaist pikkust jekku.
VastaaPoistaJekkuja todella keksitään! Joskus vähän liiaksikin.
PoistaKissapainia on hauska seurata, ja just niitä hetkiä mistä paini alkaa.
VastaaPoistaNiin onkin! Täällä aika usein aloitteen tekee Sulo, vaan ei tarvitse Namua kauaa houkutella!
PoistaKyä paini on parhautta!
VastaaPoistaEhkä rallin ja pallopelien jälkeen?
PoistaHih-hii! Kokoeroa ei kuvista näe, eikä näytä painiakaan haittaavan. Mä puolestaan näin eilen ekan kerran x-hypyn... onhan niitä voinut olla, mutta en ole nähnyt. Kauheet rallit oli taas iltasafkan jälkeen :-D
VastaaPoistaTeillä riittää vauhtia! Sen uskon. Niin täälläkin.
PoistaNamu näyttäisi olevan kokoerosta huolimatta voitolla. :)
VastaaPoistaVälillä tuo kissojen painit näyttää kovin hurjalta ja tekis mieli puuttua siihen. Mutta meillä ainakin painin päätteeks on aina sovinto pesutuokio. :D
Silloin todella teki mieli puuttua, kun toinen oli kuusi kiloinen jättiläinen ja toinen nelikuukautinen neiti. Vaan onneksi oli lempeä jättiläinen.
PoistaOnnea H-pennuille!
VastaaPoistaNamu on ehkä fyysillisesti pienempi, mutta asenne se on joka ratkaisee! Namulla on muuten korvat ihan väärinpäin ekassa kuvassa. Onneksi näköjään palautuivat kuntoon ;)
Onneksi! Jos ei olisi, niin ei sitten kuulisi sitä EI-sanaa senkään vertaa kuin nyt.
PoistaPehmeitä painiotteita!!!
VastaaPoistaSulo on sellainen turvallisen huolehtiva unelmaveli tai äijäbestis, jonka kanssa voi pehmeällä tassulla vetää vaikka platoniset painimatsit. Sulolta löytyy aina nenäliina, kun itkettää, positiivinen kommentti, kun harmittaa jne. Meillä kaikilla pitäisi olla Sulo -veli <3
Ihana kuvaus Sulosta ♥ Sulo on juuri tuollainen.
PoistaSulo on herrasmies. Taitaa antaa Namun aina voittaa?
VastaaPoistaHerrasmies ja diplomaatti ja ainakin Namu ehkä kuvittelee voittaneensa :)
PoistaYstävyyden painit!
VastaaPoistaIhan parhaat painit!
PoistaRakkauspainit on parhaita :)
VastaaPoistaKyllä!
PoistaOnnea H-pennuille!
VastaaPoistaIhanat painijat. :D
Kiitos!
PoistaOnnea kaikista 11 onnellisesta kuukaudesta ♥
VastaaPoistaKiitos!
PoistaHyvä harrastus ja hyvä, että paini tapahtuu yhteisymmärryksessä! :)
VastaaPoistaOikein hyvässä yhteisymmärryksessä näyttää tapahtuvan, ihan joka kerta!
PoistaOnnelliset yks'toista kuukautta painien, takaa-ajaen, raukkausnuoluin ja hyppypompuin Sulo & Namu Naukulassa <3 Silviisiin :D
VastaaPoistaNiin :) Vaikka Namun neljä ensimmäistä kuukautta joutuivat olemaan toisistaan erossa. Onneksi Namulla oli mummu, emo ja ihanat sisarukset ja Sulolla....noh, minä ja Puolu ja sinä ja paljon ihailevia vieraita.
PoistaÄh! Rämpyt ja Nakrut unohtuvat :D
VastaaPoistaOdotusaikana voi muisti huonontua ;)
PoistaJa toinen äh! Namu ykstoista, yhdessä melkis yhdeksän <3
VastaaPoistaAi niin, siis 14 ensimmäistä viikkoa olivat erossa :)
PoistaMekin ollaan varovasti alettu painia! Eikä kokoero haittaa (koska pienemmät voittaa!) -Piki & Devi-
VastaaPoista