Valkotasapainoa

ja kyyneleitä

Voisin kirjoittaa kyyneleistä, surusta ja pakahduttavasta tunteesta mitä pienen kissanpojan poismeno aiheuttaa. En kuitenkaan sitä tee, vaan lähetän lämpimiä tunteita, isoja halauksia ja paljon rakkautta rakkaille ihmisille, joita tämä surullinen tapahtuma on koskettanut. Vaikka en ole läsnä, olen silti kanssanne. 

Surusta siirryn valkotasapainoon. Se löytyi. Todisteitakin on jo. Kurssi-illan päätteeksi piti heti testata oppeja käytännössä. Toimi. 

Namu: "Olikohan tässä nyt joku juoni kuitenkin? "

Namu: " Sulo! Pidä varas! Tää oli juoni.
Sitä paitsi nää on näitä samoja raksuja vaan." 

Sulo: " En tuu sinne. En. Jos kerran juonitaan,
niin sen voi sit tehdä tyylikkäämminkin.
Herkkutikun kanssa!" 

Sulo: "Herkkutikku tänne pinkkiä kohti ja sen valkotasapainos
voit pistää vaikka korvan osoittamaan suuntaan." 

Sulo: " Ai että näytän komeelta näin. No sitten!" 

Kuvissa käytetty irtosalamaa, läppä päällä, ja suunta taakse. Valkotasapaino haettu keittiön pöydästä. Olen tyytyväinen.