Villi yö

ja täysinäinen vatsa

Moi, 

Mä oon Sulo, 

kerron sulle mun villistä yöstä

joka melkein kävi jo työstä. 

Olin tarkkana kuten tapana on, 

jotenkin jo vähän levoton. 

Tiesin että jotain hienoa tapahtuu

josta mammakin varmasti ilahtuu. 

Se oli käynyt jo nukkumaan

kun ryhdyin toimimaan. 

Hypin melkein sen yli, 

avoimena oli sen syli. 

Ihan niin kuin keijukainen

tai kuin pieni kissanpoikanen.

En ymmärrä miten se siihen heräs

ehkä Namu liian kovaa kehräs?

Mä saalistin ja saalistin ja saalistin ja sain sen. 

Salamatassuni mun nappas yökkösen. 

Se oli ehkä isoin yökkönen ikinä,

paljon isompi kun mamman pähkinä. 

Se oli rapsakka ja maistuva ja iso

melkeen kun munakoiso. 

Olin ihan täynnä vielä aamulla

enkä jaksanut herätä oikein kunnolla. 

Mamma sitten otti musta kuvan, 

melkein herätti kissan nukkuvan. 

Vähän sitä nauratti mun asento, 

hieman vaikeaa on kyl anteeksianto. 

Se oli sen oma vika, ku siinä oli se samperin tyyny, 

Et eiköhän siihen senkin hymy hyydy. 

- Sulo Naukula - 

Ja sitten sama kuvina.