Lisää punanuttuja

sekä isoisosetä

Minä kävin kylässä Sulon ja Namun isoisosedän ja hänen perheensä luona. Pidemmän aikaa Naukulan Kerho -blogia seuranneet saattavat muistaa isovaari Mikin? Siis Silkkiturkin Menevän Machon.  Tänään tapasin hänen veljensä, Silkkiturkin Mahtavan Mikaelin eli Nappulan. 

Ruskeatabby Silkkiturkin Mahtava Mikael. 

Ai kerro vielä kuinka mun velikin on sulle poseerannut. 

Kissat olivat ihanan seurallisia ja leikkisiä. Toki kauneusunet tuli ottaa silloin kun oli niiden aika, eikä vieraan käynti häirinnyt tässä tärkeässä puuhassa perheen 16-vuotiasta senioria Silkkiturkin Heikunkeikun -kissaa eli Kukkaa. 

Tässä Kukka nukkuu yhdessä talouden pienen punanutun kanssa. 

Punatiikeri Silkkiturkin Jimi Hendrix eli Pirkka näytti miten leijonat lepäilevät ja lähtiessäni yritti selvästi omia kassini. Oli selvästi Pirkan kokoa. 

Ja sitten, sitten siellä oli niitä Silkkiturkin punanuttuja. Enpä mene nyt yhtään sanomaan kuka on kuka (!), sillä vaikka omani tunnenkin, niin toisia näemmä en. 

Höh. Mähän oon mä enkä kukaan muu. 

Ai siis tää oli se täti ku tykkäs täplämassuista?

Pikkuisten emosta, Silkkiturkin Pihlajanmarjasta eli Pimusta en saanut tämän parempaa kuvaa kun siinä kävi sitten niin, että Pimu tuli syliini. En pistänyt pahakseni. 

Silkkiturkin kasvattajan kotisivut löytyvät täältä ja siellä pääsee ihailemaan käsittämättömän upeita Inkeri Siltalan ottamia kuvia tästä punanuttupentueesta. Tuollaisista kuvista minä voin vain haaveilla. Huoh. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot, sillä näistä punanutuista kaksi on vielä vapaana. Olisi vissiin pitänyt varoittaa jo heti!