Hopea ei ole häpeä

ja muita pieniä asioita näyttelyviikonlopusta

Minä olen Noomista ylpeä sillä...

... Noomi oli reipas sekä näyttelyssä että hotellissa
... automatkat sujuivat hyvin
... asioinnit sujuivat hyvin sekä hotellilla että näyttelyhäkissä
... Noomi käyttäytyi tuomarinpöydällä hyvin, ainakin minun mielestäni.
... vaikka ensimmäisenä näyttelypäivänä saimme tulokseksi ex2, jäimme hopealle hurmaavan Silkkiturkin Samettikukan ottaessa voiton. 

Sulo on ylpeä Noomista sillä...

... Noomia ei ujostuttanut yhtään
... Noomi näytti masunsa tuomarille leikkiessään huiskalla tuomarinpöydällä
... Noomi tutki tarkoin hotellin viemärin (valjastellessamme Sulo huolehtii itse kotipihamme sadevesikaivojen tarkastuksesta)

Namu on ylpeä tyttärestään Noomista, sillä...

...ensimmäisen päivin tuomari kirjoitti Noomin arvosteluseteliin Noomin olevan pikkaisen tuhma! A bit naughty. 

Minä en tuota allekirjoita. Naureskelinkin ystävilleni, että olisi pitänyt tuoda Namu tuomarille näyttämään mitä se tuhma oikeastaan tarkoittaa! 

Noomin näyttely-yksiö sijaitsi Katinhännän kissojen vieressä
rotuyhdistyksen pöydässä molempina päivinä.
Yhdistys teetti jokaiselle osallistujalle mitalit muistoksi osallistumisesta tähän
 Breed Bis -näyttelyyn
yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuonna. 

Ensimmäisen päivän kyyneleet toi kansalliskissan julkistus. Taisi puheiden ja kukituksen jälkeinen maamme-laulu mennä tavallistakin epävireisemmin, sen verran kurkkua kuristi. 

Kerrassaan onnistunut viikonloppu.