Minä olen aika ajoin haikaillut sylikissan perään. Sulo tulee luo ja puskee ja kehrää ja esittelee masutäpliään auliisti. Namu tulee hoitamaan minua aamuisin kovan kehräyksen saattelemana. Myös aikaisemmat kissani ovat minua hellästi hoitaneet ja pitäneet tukevasti tassun alla. Sylikissaa minulla ei ole ollut. Nyt on. Tavallaan.
Noomi istuu mielellään sylissä. Ei tosin minun, vaan äitini. Niinä muutamina kertoina kun kissat ovat olleet mummulassa hoidossa äitini on valitellut ettei voi tehdä mitään kun Noomi haluaa olla koko ajan sylissä. Pöh, sanon minä. Mielissään on ollut.
Vaan kyllä minäkin osani saan Noomin runsaasta rakkaudesta. Noomi nimittäin haluaa nukkua ihan liki, mieluiten niin, että nenät osuvat yhteen, tai pitkittäin koko käsivarteni päällä, tai rintakehäni päällä poikittain. Tai jalkojeni päällä tai muuten vaan kovin lähellä.
Noomi istuu mielellään sylissä. Ei tosin minun, vaan äitini. Niinä muutamina kertoina kun kissat ovat olleet mummulassa hoidossa äitini on valitellut ettei voi tehdä mitään kun Noomi haluaa olla koko ajan sylissä. Pöh, sanon minä. Mielissään on ollut.
Vaan kyllä minäkin osani saan Noomin runsaasta rakkaudesta. Noomi nimittäin haluaa nukkua ihan liki, mieluiten niin, että nenät osuvat yhteen, tai pitkittäin koko käsivarteni päällä, tai rintakehäni päällä poikittain. Tai jalkojeni päällä tai muuten vaan kovin lähellä.
Enkä minä valita. On minullakin ollut hetkeni.
Mutta sylikissaa minulla ei taida vieläkään olla.
PS: Pahoitteluni kissabloggaajan aamunaamasta ja muista kuvissa vilahtelevista ruumiinosista. Näistä tilanteista on ollut hiukan vaikeaa ottaa todistusaineistoa ilman.
Sinuna en kävisi valittelemaan sylikissan puutetta :) harvalla syliteltävänä koko lauma. Minulla on sylikissa ja äitisi lailla joskus oikeasti pahoittelen, etten voi tehdä mitään kun olen kissan patjana. Mutta tyydyn osaani :)
VastaaPoistaJuu, en valita. Minulla on ollut hetkeni :)
PoistaNo, voihan tuota Noomin sijoittumista sinun päälläsi kuvailla jonkinlaiseksi sylittelyksi. Ei aina osu vaan ihan klassisesti kohdalleen 😀
VastaaPoistaNo ei osu ei, mutta jos ei ihan sylittelyä niin ainakin pitää olla aika liki.
PoistaVoi hyvänen aika miten ihana Noomi ja pentukasat! Oijoijoi ♥
VastaaPoistaOlen Cherin tavoin pantterin torkkualustana, kun haluaisin syödä tai kutoa sohvalla. Pantterit eivät ole kovinkaan pieniä, joten joutuu kutomaan kädet korvissa, jos pystyy ja haluaa.
Kädet korvissa kutominen ei vaikuta kamalan helpolta!
Poista❤️ Oih ❤️
VastaaPoistaMulla oli sylikissa 18 vuotta ja aina joskus on vaikea käsittää, että kaikki kissat todellakaan ei ole sellaisia 😳 Nimim. kissaterapiaa vailla!
(Huomenna saa onneksi koiranpentuhoitoa 😁)
Koiranpentuhoito on varmasti loistavaa myös.
PoistaSylikissa, ihanaa ois jos ois sellainen sylikissa, joka tykkäis olla sellainen joka päivä, mutta ei... Ihanaa on varmasti myös kissalauma sylissä.
VastaaPoistaKissalauma sylissä toi kuumat oltavat.
PoistaMulla on usein sylikissoja, Béla on rinnan päällä, Nipsu jaloissa, Gebsu kaikkialla kutittavine viiksilleen kun osuu puskutuulelle ja Jesse joskus viivähtää kainalossa. Se on jackpot kun saa kaikki samalla kertaa.
VastaaPoistaSeuraavalla kerralla husbend voisi ottaa kuvan?
PoistaEi oo sylikissan voittanu, paitti tiätty syli(mäyrä)koira. :D
VastaaPoistaSaa olla aika pitkä syli mäykylle :)
PoistaEi kannata vielä heittää kirvestä kaivoon, sulla on nuoria kissat. Ei meilläkään Mauno aluksi ollut ollenkaan sylikissa, mutta voi sitä sylittelyn määrää nykyään... Eppu kyllä on aina ollut sylittelijä, joten täällä on nyt kaksi, jotka kilpailevat vuorosta ja melkein kyllä saa kotonaoloajan olla joku sylissä.
VastaaPoistaNiin, voihan se muuttua! Mäkin saattaisin saada sylikissan silleen, joskus... Nyt Zet tulee aamuisin (loma-aamuisin) mun massun tai selän päälle vähäksi aikaa. Työaamuina ei taida ehtiä. Ilona on tullut syliin varmaan 2 krt koko elämänsä aikana, silloin kun oltiin kahdestaan.
PoistaEn siis vielä menetä toivoani, ehkä minunkin sylini vielä joskus Noomille kelpaa. Sitä ennen läheisyyttä haetaan milloin mistäkin. Tänään nukuimme poskiposkea vasten ja Noomin muu kroppa käsivarteni päällä.
PoistaVoi ihana noita kuivia♥ VArsinkin nuo kaksi viimeistä..:D
VastaaPoistaOli ihanaa aikaa tuo pentuaika ♥
PoistaVoi pentukasat! ♥ ♥
VastaaPoistaJa voi Noomi! ♥ Sitä ehkä toivoisi, ettei se kasvaisi kovin suureksi, jos se aikoo kaulan päällä nukkua. Ja voi tosiaan olla, että vanhemmiten rupeavat sylikissoiksi! Nuorena ei vain aina niin ehdi sylitellä, vanhemmiten tulee tyyneyttä ja ehkä lisälämmön tarvetta.
Friede on aina ollut sylikissa, mutta nyt vanhemmiten sekin on vielä lisännyt lähikissuuttaan. Vaikka kenguruus onkin vallan mainiota, ajoittain on sama ongelma kuin äidilläsi: ei tahdo saada mitään tehtyä! :-D
Ymmärrän. Sinulla pitäisi olla sellainen vauvojen kantoliina?
PoistaVoi että ♥
VastaaPoistaSylikissoja on ihan liian harvassa, mutta nautitaan niistä läheisyyden hetkistä mitkä joskus suodaan.
Nautitaan!
PoistaMeillä ei olla ikinä sylissä, mutta viereen tullaan onneksi <3 Noomi kaulalla on ihan paras :D
VastaaPoistaVieressäkin on hyvä, oikein hyvä.
PoistaVoi eiiiii, mikä lötkö-Noomi! ♥ ♥ ♥ Ja pentukasa, oi oi ♥
VastaaPoistaNoomi on pennusta pitäen harjoitellut miten nukkua ihmisen päällä.
Poista