maanantai 6. elokuuta 2018

Kylässä

Casimirrin kissalassa

Onko mikään niin hauskaa kun valokuvaus? Kissojen kuvaus varsinkin? Tai muiden eläinten tai lasten. Aikuisten yleensä ei, sillä silloin alkaa malleilta tulemaan vastustusta ja eitä kuuluu enemmän kuin olisi tarpeen. 






Kuvauksissa kunnostautuivat erityisesti Lulu ja Lempi. Lempi eritoten kuvaajaa puskemalla. Ja koska kaksin on mukavampi yrittää saada kunnon kuvia, on seuraava kerta kuvauksille jos sovittu. Ja silloin viritetään kankaat ja muut krumeluurit, ehkä viritellään myös valoja.  Hauskaa! 

12 kommenttia:

  1. Jos tarvitaan assistenttia, voin tarjoutua mukaan ;)

    VastaaPoista
  2. Oi mitä söpöliinejä! Ihanat kuvat. Totta, aikuisten ihmisten kuvaaminen on usein tuskastuttavaa. Harmittaa, kun kohteet eivät osaa olla vain rauhassa ja luontevasti, kun kamera otetaan esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sitä kuvattavana oloa täytyy kyllä harjoitella, ettei tule niin vaivaannuttavaa oloa kuin omenapuiden alla :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kyllä he ovat! Ihan kaikki, vaikka vain kaksi poseerasi tosissaan.

      Poista
  4. Casimirrit ovat kovasti kuvauksellisia. Sellainen puskeminen tosin hankaloittaa kuvaamista jonkin verran, mutta on muuten hyvin palkitsevaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puskeminen oli ihanaa! Lempin viikset vilkkuivat sen johdosta useammassa kuvassa :)

      Poista
  5. Mallien ja palvelusväen puolesta vielä kiitos, hienoja kuvia saatiin valmistautumatta ja Lempistä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lempi ♥ toi kuvauksiin omat taiteellisen lisänsä :) Oli hauskaa!

      Poista

Kur! Kiitos kommentistasi.