Kurrr kurrr kurrr

sanoo Namu

Osa ehkä muistaakin, että Namun steriloinnin jälkeen meillä oli hieman hankalaa. Nakertaja nakersi vatsaansa kun tikki alkoi kutittamaan ja veti varmuudeksi vielä potkupuvun haavan päälle ja vaikka ja mitä. Aiheesta on kerrottu täällä. Namu parantui loppujen lopuksi hyvin eikä kantanut kaunaa kauluristakaan, anteeksi, siis kruunustaan. 

Vähän myöhemmin soittelin eläinlääkäriasemalle ja kysyin voisiko Namulla vielä olla juoksuja kun minusta vähän näytti siltä. Sitten meille tuli hoitoon steriloitu komistus Bono ja Namu rakastui. Siis ihan niin paljon, että tapahtui myös astumisia. Vaikka Bonokin oli steriloitu. Sitten oli hieman rauhallisempaa. 

Tänä kesänä havaitsin Namulla vuotoa. Se tietenkin huolestutti, vaikka Namu muuten tuntuukin olevan elämänsä kunnossa. Kävimme lääkärissä ja selitin kaikki kurnutukset ja tilanteet, joissa Namu menee ulkotarhaansa ja alkaa huudella ympäriinsä josko joku kiva kolli sieltä tulisi. Namu sitten nukutettiin ja häneltä otettiin mm papa-koe. Tuloksista selvisi, että Namulla on jäljellä sellaisia soluja joita ei pitäisi steriloiduilla kissoilla kissoilla olla. Muuten kaikki oli kunnossa, ylipainoa lukuunottamatta. 

Namu:
"Mamma, kuule, miten niin tässä laatikossa ei ole eurooppalaiskissamiehiä,
kun tässä kerran lukee niin?" 

Jatkoa seuraa ja kunhan seuraavat tutkimukset on tehty, sitten päätetään mitä tehdään. Namu voi siis hyvin, eikä mitään hätää tai kiirettä ole.