Herra nro 407

Mamman ja Sulon itsensä kertomana

Eilen oli Sulon vuoro päästä koppamatkalle eläinlääkäriin. Rokotukset uusittiin ja koska tiesin tarvetta olevan, varasin samaan hetkeen myös hammaskiven poiston. 

Sulo painoi sopivat 5,9 kiloa. Sydämen kuuntelussa oli tälläkin kertaa hieman ongelmia, kun hiljainen kehruumoottori lähtee käyntiin pienimmästäkin aiheesta. Sulolle annettiin rauhoittava ja minulle kerrottiin aika koska voin noutaa pojan kotiin. 

Jos ei tää riitä,
niin täti sanoo sit vaan kunka paljon suuta on aukaistava.
 

Hammaskiveä oli ja hammaskiven alta löytyi myös syöpymävaurio hampaasta numero 407. Siellä takana jossain se on. Aika hampaan poistoon on varattu. Kotiin tullessa tassu hieman vippasi ja ilmeisesti selvittääkseen päätään Sulo käveli illalla ympäri Naukulaa enemmän kuin normaalisti. Hertta ja Noomi kulkivat ihmetellen perässä, Namu hoiti. Erityisesti sitä tassua mihin oli laitettu tuppo. Mitä ilmeisemmin vaeltelu jatkui pitkin yötä ja useasti reitti kulki myös makuuhuoneessani.  Menen siis tänään aikaisin nukkumaan. 

Jos Sulo saisi itse kertoa tapahtumasta se menisi kutakuinkin näin: 

"No mut napattiin tyttöjen kuljetusboksiin ja pistettiin ovi kiinni perässä. Sitten mentiin ulos ja ajattelin, että valjaat olis kyllä ollut paremmat ulkoiluun. Mentiin kuitenkin sit sen harmaan ison pölyimurin sisään ja lähdettiin matkalle. Puhuin mammalle rauhallisella vienolla äänellä koko matkan, muttei se tajunnut. Pöh. Sit me oltiin siellä vastaanotolla ja yks täti rapsutteli mua sellaisella pyöreellä metallisella kyljistä, pisti vähän pörisyttelee. Kävin mä puntarillakin. No sit se täti tuikkas piikin mun pyllyyn ja mut pistettiin sinne lasi-ikkunan taa. Oon ollu siel ennenki. Muistan kun koputtelin päästäkseni sielt ulos. Sit meil oli mamman kans vähän silmäpeliä ja kohta nukahdin. Luulen kuiteskii, että oon osannut pitää suuta silleen sopivasti auki kun mun hampaat kiiltää nyt. Seuraaval kerral vois vaan sanoo, että suu auki nyt Sulo, niin putsataan. En kummiskaa usko, että niin tapahtuu. Likat oli ihmeissään ku tulin kotii, paitsi Namu. Se vaan yritti hoitaa mua enkä mä sit jaksanut vastaankaan panna kun tassutkin heitteli mua niin paljon. Tänään oon nukkunu. Niin muutkin, paitsi mamma."