Taudinkuva: marraskuu
Kun neljältä on jo keskiyö
Meitä vaivaa marraskuu. Päivät ovat lyhyitä, eikä täällä oikein ole edes valokuvia jaksettu ottaa. Uni sen sijaan maistuu ja ruoka. Raksut Namulle ja suklaa mammalle.
Taudinkuva on marraskuu. Ollaan siis vaan ja möllötetään. Lokoisia pakkaspäiviä teillekin!
Oh, tuo on niin tuttua... Herätään kaikki sitten kun aurinko taas paistaa ja on lämmintä
VastaaPoistaJoo, mitä erinomaisin idea! kannatetaan!
PoistaKyllä. Eipä juuri kuvaus innosta, kun on koko ajan niin hämärää, että tulee yhtä suhrua ja huttua. Mutta ihana Namu joka tapauksessa!
VastaaPoistaTein juuri erittäin kermaisen pekoni-perunakeiton, johon tuli lisäksi juustoa - jälkiruokana suklaa kuulostaa erinomaiselta ajatukselta. Se on niin tätä, ja olkoon - tarpeeseen tulee.
Oi mikä keitto! Sopii hyvin vuodenaikaan!
PoistaOn tämä todellakin ankeaa - ja ihan liian kylmää tähän aikaan vuodesta!
VastaaPoistaKausivaloja on yritetty ripustaa pimeyttä hälventämään, mutta eiväthän ne aurinkoa korvaa. Onneksi jouluun ei ole enää pitkää aikaa ja sittenhän se päivä jo piteneekin!
Aurinko on aurinko ja kovin armas.
PoistaMeillä on sama tauti kaikilla muilla paitsi ei Artulla. Artullekin kyllä ruoka maistuu, mutta muuten hän on hyvin iloinen ja pirteä. Ja tavattoman kiireinen!
VastaaPoistaVoi sitä Arttua! Hän on löytänyt itsensä uudelleen.
PoistaTuttu tauti!
VastaaPoistaKiitos ja samoin teille!
Arvatenkin paljon liikkeellä näillä leveyksillä.
Poista