Ei hetkauta

Ei mikään, ei kukaan

Jos täällä joskus jonkun maailma järkkyy hetkeksi, niin kuin nyt Noomin maailma jos joku on tunnin poissa, niin Namun maailma ei järky mistään. Ei ainakaan jos: 

a) aamu- ja iltaharjaus on totuttuina aikoina

b) aamuruoka tulee ajallaan

c) ruuan jälkeen pääsee ulkoilemaan edes hetkeksi

d) päiväunet saa ottaa saunassa

e) illalla ollaan porukalla olohuoneessa ja tulee paljon rapsutuksia

f) iltaruoka tulee ajallaan

g) iltaruuan jälkeen pääsee ulkoilemaan edes hetkeksi

Namu on Namu ja elämä on mallillaan. Mikään ei hetkauta Namua ja hyvä niin. 

Aika lentää

kun on hauskaa

Mihin tämä aika oikein lentää? Edellisestä blogipäivityksestä on kulunut jo kymmenen päivää! 

No, onko sinä aikana tapahtunut mitään erikoista? Oikeastaan ei. Kissatarhaa on siivottu kevätkuntoon, herkkuja on maisteltu kaikkien Naukulan Kerholaisten toimesta päivittäin. Mammaa komennetaan kuten ennenkin, paitsi että siihen kuoroon on nyt yhtynyt myös Noki-Noora joka kertoo sviitistään äänekkäästi jos aamumaito on myöhässä. Namu on löytänyt aurinkokantensa, Noomi aloittanut ulkoilukautensa, Sulo häärää ja puskee kovaa ja Hertta häärää ja on mukana kaikissa hommissa ihan kuten ennenkin. 

Tänään maitoni myöhästyi, 
jouduin huomauttamaan, 
ja odottamaan kärsivällisesti. 

Muutamana päivänä jouduin huomauttamaan, 
koska aurinkokannellani oli vajausta auringosta. 

Huomauttaisin myös,
että ei ole soveliasta kantaa kissaa sisään silloin, 
jos ulkoilukausi on jo alkanut. 

Puhumattakaan näistä loputtomista keskeneräisistä projekteista, 
kuten nyt kirjahyllyn siivouksesta. 

Ja kun kerran tuli sopiva pahvilaatikko, 
niin sekin sitten piti viedä pois. 
Että kyllä tätä huomautettavaa löytyy. 

Täällä siis kaikki hyvin! Toivottavasti siellä ruudun toisellakin puolen on kevät lähtenyt hyvin käyntiin. 

Viheliäinen tilanne

Rutiinit sekaisin

Naukulan rutiinit olivat sekaisin, kun mamma sairasti torstai illasta sunnuntaihin. Ei mennyt töihin, ei leikittänyt kissoja, ei totellut komentelemisia, ei päästänyt ulos-sisään-ulos-sisään ulkotarhaan x 3 eikä parvekkeelle x 1 (Noomille vielä liian kylmä). Antoi vain ruokaa ja siivosi vessat. Vähän lakaisi isompia kissanhiekkoja pois lattioilta.  

Olin hoitajista uutterin ja mitä sain palkaksi? 
Kylmät säät, lisää lunta ja kylmemmäksi palautuneen mamman. 
Missä kiitos? 

Jos Noomilta kysytään, niin ainoa hyvä puoli oli, että mamma oli hieman lämpimämpi kuin yleensä. Nyt on kaikki palautunut ennalleen, aamuruokakin tulee taas aikaisemmin. Vahva epäilys on, että 4/5 kannattaa kesäaikaa ja tässäkin mamma on siis vähemmistössä. 

Normaaliaika tai kesäaika

 Kellot

Olen Namu Naukula ja kirjoitan teille tärkeästä aiheesta - ajan siirtämisestä. Kehotan kaikkia kissoja liittymään liittoon sen ajan puolesta, joka tuo aamiaisen aikaisemmin pöytään. Vaikka ei kelloa tuntisikaan samalla lailla kuin ihmiset, tuntee sitä ruokahalun heräävän. Aamiaista pöytään! Aikaisemmin! Nopeammin! Ja heti. 

Mummun mussukka

Pieni Pipsa Pippuri

Mummut yleensä rakastavat lapsenlapsiaan, eikö?

Miksi kissamummu sitten olisi poikkeus? Ja rakkaudestaan huolimatta mummu tarvitsee myös omaa aikaa, että ihan koska tahansa ei sentään kainaloon kelpaa tulla. 

Leppoisaa lauantaita! 

Väärä kotiintuloaika

Mammalla

Kahden vähän kiireisemmän työpäivän jälkeen tulin tänään kotiin jo kello viideltä. Kukaan ei ollut minua vastassa, eikä kukaan tullut minua vastaan vaikka kuinka huutelin. Pienoinen paniikkikin alkoi tulla. Onko joku rosvo käynyt varastamassa kolmikon? Vaan mitä vielä, kolmikko löytyi yläkerran kylpyhuoneesta. Noomi kylpyhuoneen tasolta, Sulo ja Namu lattialta ja minuun luotiin kerrassaan paheksuvia katseita. Häiritsin! Häiritsin pahemman kerran. Kylpyhuoneen katossa käveli kärpänen. 

Kuva ei liity tapahtumaan. 

Kannattaa siis tulla maltilla kotiin, eikä häiritä kissoja kesken tärkeän metsästyksen. Sittemmin kärpäsestä ei ole havaintoja, joko se pääsi karkuun tai joku sai rapsakan makupalan. 

Nettiajanrajoittaminen

ja päivän kuulumiset

Minulla ja Noomilla on käynnissä tahtojen taistelu. Sitä on jatkunut jo jonkin aikaa, eikä voittajaa ole vielä näkyvissä. Kinastelemme siitä, saako työpöydällä olla kun olen tietokonehommissa. Minun mielestäni ei. Noomi on toista mieltä ja jos ei kerran saa pöydällä olla, niin johtoja ainakin pitäisi päästä maistelemaan. Äitinsä tytär. Noomi rajoittaa nettiaikaani tehokkaasti kun suljetun oven takana on niin tylsä olla. 

Sulolla kaikki on hyvin. Muutamana viime aamuna olen löytänyt Sulon pötköttelemästä kirjastosta. Noomin pesästä. Se on vähän sellainen yhden koon pesä. Sopii kolme, viisi ja kuusikiloselle kissalle mitä parhaiten. Lisäksi Sulo ja Noomi ovat saaneet leikkiä piilosta. Ennen kuin lähden töihin, olen piilottanut kissannameja (kuivattua kanaa) eri paikkoihin ja etsintäpartio lähtee terhakkaasti etsimään nameja. 

Kotiinkin minua selvästi odotellaan. Namu on edelleen suljettuna makuuhuoneeseen työpäiväni ajaksi, joten ikkunalla on vain kaksi kissaa. 

Namu on selvästi tullut omissa mietiskelyissään siihen johtopäätökseen, että kruunu on hänellä lopullinen lisävaruste. Kun olen kotona, kaikki saavat olla yhdessä ja Namu selvästi harjoittelee kruununsa mittasuhteita. Menee sellaisiinkin paikkoihin mihin ei ole ennen tuntenut minkäänlaista mielihalua ihan kuin testatakseen mahtuuko. Toistaiseksi on mahtunut ja hyppyharjoituksetkin ovat sujuneet erinomaisella tarkkuudella. 

Haava paranee hyvin. Antibioottikuuri on edelleen päällä ja suihkuttelemme yhdessä. Kun aloitimme suihkuttelut, Namu oli ehkä hieman järkyttynyt ja avohaava oli varmasti kipeä, sitten alkoivat rimpuilut ja nyt Namu istuu ja ihmettelee toimitusta. Sen jälkeen menemme yhdessä sängyn päälle kuivattelemaan ja sitten meillä on harjaustuokio. Minä harjaan ja rapsuttelen Namua hammasharjalla! Sehän on ihan kuin kissankieli. 

Laulan sulle tämän laulun

ehkä sadannetta kertaa

Namu on menossa operaatioon (sterilointiin, hys, hys, ei kerrota Namulle), koska Namulla ei ole tarkoitus teettää toista pentuetta. Yksi aika oli kissaklinikalta jo varattuna, mutta kuinkas sitten kävikään. Namulla alkoi juoksu eikä sen aikana ole hyvä operaatiota suorittaa. Seuraava aika on varattuna, muttei yhtään voi sanoa onnistummeko nyt ajoituksessa vai emme. Edellisten juoksujen välissä oli kuusi päivää. 

Juoksujen aikana Namu ärhentelee Noomille. Ehkä ajattelee että yksinhuoltajamisun saumat kollimarkkinoilla ovat huonommat eikä siksi halua Noomia lähelleen. Noomi ei ole ärhentelyistä moksiskaan ja hyökkäilee leikkimielisenä Namun niskaan milloin mistäkin. Tämä ei ole Namu-rouvan mielestä lainkaan sopivaa käytöstä. Sulo toimii diplomaattina, kuinkas muutenkaan. Kun Namu ärhentelee Noomille, tulee Sulo ja puolustaa Noomia. Namu tietää tämän jo etukäteen ja lähtee ärhentelynsä jälkeen pois Noomin läheisyydestä ja pesee sitten itseään muina misuina. Sulo tietää kyllä homman nimen ja Namun juonen, eikä mene tähän halpaan. 

Motivaattorit

ja hoksottimet

On varmasti tuttua, että toiset asiat kissa oppii heti? 

Joku ehkä muistaakin, että Sulon motivaattori on kuivattu kana ja Namun leikki. Näitä keinoja käytän kun haluan kaksikon tarhasta sisään, rapisuttelen namipussia tai purnukkaa tai hiplaan sitä laatikkoa missä on Namun lempilelu. 

Nyt Noomi on oppinut sen, että kun kaksikko tulee tarhasta sisään silloin leikitään, eikä meinaa pysyä nahoissaan ulkoilun aikana. Käy helisyttelemässä laatikonripaa ihan itse, maukuu ja katsoo minua siihen tyyliin että minulla olisi pitkät piuhat. En tunnusta. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Täällä ollaan

kiireitä

Ilmoitusluontoisena asiana kerrottakoon, että täällä Naukulassa on hiljaiselosta huolimatta kissoilla kaikki hyvin. Minulla on ollut kiireitä isäni poismenoon liittyen, enkä ole päässyt rentoutumaan blogistaniassa niin kuin olisin halunnut ja ehkä myöskin vähän tarvinnut. Kissaterapia on parasta terapiaa, myös blogiystävien kuulumisten seuraaminen.  

Toistaiseksi kaikki liikenevä vapaa-aika on kulunut omia kissoja rapsutellen, onneksi olen muutamia ystäviä ehtinyt tapaamaan. Jossain kohdin tilanne tulee
rauhoittumaan ja sitten suunnittelen viettäväni blogistanian syövereissä tunnin jos toisenkin.

Aina kaikki tytöt pussaa mua.

Rapsutuksia kaikille, kyllä täältä vielä tullaan!

Vuosi sitten

Muisto

Tänään on vuosi Helmin siirtymisestä paremmille metsästysmaille. 

Vuoteen on mahtunut paljon iloa ja surua. Niin minulla kuin ystävillänikin. Elämä vie eteenpäin, vaikka välillä nousee pala kurkkuun vanhoja rakkaita ystäviä muistellessa. 

Oma paikka

kukkaruukussa

Molemmat kissat ovat keksineet sellaisen paikan mihin toinen ei ole mennyt. Sulolla se oli jääkaappi. Siellä Namu ei vielä ole ollut. Namu puolestaan keksi mennä parvekkeen kukkaruukkuun. 

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! 

Toivottavasti kellot on siirretty kesäaikaan. 

Onnittelut?

Kello 04:27

Toissa yönä Helmi tuli herättämään minua kellon näyttäessä aikaa 04:27. Hurina oli melkoinen ja kättäni taputeltiin kovin. Pidin kuitenkin pintani, enkä noussut ylös. Nukuimmekin sitten ainakin kello kuuteen, jolloin Helmin ajan mukaan olikin jo hyvä aika saada aamiaista. 

"Mitä? Eiks sul oo synttärit 27.4?" 

Mitäköhän asiaa Helmillä oli? 

Kysymys

ja liian helppo vastaus

Arvatkaa kuka ei vielä ole talviajassa? 

Helpotetaan vähän. Se on punertava creme, se pitää huolta aikatauluista, se herättää aamuisin. Laittaa tassun nukkuvan käteen ja vähän puristelee kämmentä kynsillään. Se sanoo ÄH ja haluaa henkilökuntansa nousevan ylös, jotta voi itse mennä päiväunille. 

Puhelinaika

Tulokset

Vaikka Helmin sokerit olivat hyvissä luvuissa, oli fruktosamiini 545. Pitäisi olla kissalla alle neljänsadan. Tämän johdosta aamulla pistetään nyt neljä yksikköä ja illalla sama määrä kuin aikaisemmin eli kolme. Torstaina hammaskiven poiston yhteydessä otetaan sitten vielä pissanäyte. Pahimmillaanhan Helmin fruktosamiini huiteli yli 600, joten siihen on vielä onneksi matkaa.

"Kamut hei, meil on ollu paikat ihan sekasin.

Mun rakas kori on ollu ihan väärässä paikassa." 

 

 

Tästä huolimatta Helmi voi hyvin

ja pitää kovaa vahtia ja kuria yllä kuten tapoihinsa kuuluu.

Talviajassa

Sisäinen kello siirtämättä

Kellojen siirtäminen ei auttanut - Helmi on edelleen talviajassa. Aikaisempi nouseminen aamulla ei maittanut, ja aikainen aamiaistarjoilu insuliineineen aiheutti kummastusta. Pitkät rauhalliset päiväunet kotona eivät auttaneet asiaan. Liian aikainen kotiintulo ei saanut Helmiä tulemaan minua vastaan eteiseen lainkaan. Sain huudella pitkään ja jouduin lopuksi antamaan itse periksi. Minä etsin Helmin ja löysinkin kirjastosta uniltansa juuri heränneenä, silmät hämmästyksestä ymmyrkäisinä.

Minulla on selkeästi kotiintuloaika ja liian aikaista kotiintuloa ei arvosteta. Olen tästä aikaisemminkin maininnut ja tänään se taas selkiytyi.

"Eiks täs talos saa enää rauhas nukkuu? Mitä tapahtu meijän rytmille?"

Vaikka kyllä se talviaika minullekin kelpaisi. Mitä vanhemmaksi tulen, sen vaikeammaksi keväinen kellojen siirto muuttuu.

Se pieni ero

Puolisen tuntia

Ei ole elämä tassunalla helppoa. Aikataulujen on pidettävä, vaikka mikä olisi. Töihin täytyy lähteä säännöllisesti ja töistä täytyy kotiutua säännöllisesti. Jos tulee puolituntia tavanomaista myöhemmin, niin johan on partio keittiön ikkunalla odottamassa. Jos tulee puolituntia aikaisemmin, niin eihän sekään nyt hyvä ole. Päiväunet ovat vielä kesken ja vastaanottokomiteaa saa oikein huudella paikalle.

Onneksi tämän kaiken jo tietää. Silloin voi ottaa käyttöönsä järeämmät aseet puolituntia aikaisemman kotiinpääsyn edesauttamiseksi.

Jossain päin auttaa kiristys, uhkailu ja lahjonta. Naukulassa vain lahjonta!

Hieman tavallisuudesta poikkeavaa

Kotiintuloaika

On Mammalla vaikeaa, kotiin ei saa tulla liian aikaisin tai häiritsee päiväunia. Kotiin ei saa tulla liian myöhään, muuten vastassa on kaksi vilkasta kissaa. Yleensä tietää tulleensa liian myöhään kotiin siitä, että Naukulan likat keskittyvät enemmän toistensa pesuun kuin Mammaan. Tänään kävi näin, ja kotona olin vain vähän myöhemmin kuin yleensä, siis edellen ihmisten aikaan.