Laskelmat valmistuivat

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Hertan laskelmat ovat valmistuneet. Mitä ilmeisemmin kisaan on haastanut Sulo, sillä hän on tehnyt hypyn onnistuneesti aikaisemminkin. Tässä linkki Sulon näytteeseen: https://naukulanperhe.blogspot.com/2014/09/laskelmat-valmistuivat.html Muiden onnistumisia ei ole tai ainakaan niitä ei ole tehty siihen aikaan kun minä olen ollut kotona. 

Naukulassa on kaappi, jonka päällystä on täynnä tavaraa. Siellä on maljakoita, ruukku, jouluvalot, parit koriste-esineet ja näyttää sinne olevan unohtunut myös glögipullo. 

Niin, ja sitten sinne mahtui myös Hertta. Kunnon kissabloggaajan tavoin otin ensin käteeni puhelimen ja kuvat ja vasta sitten nostin Hertan sieltä alas. Onneksi sain hänet sieltä ilman, että tiputin mitään. Hertta nimittäin oli asettunut hautomaan kukkaruukussa ollutta pinkkiä pääsiäismunaa. 

Leikkisää lauantaita kaikille! 

Hyppy

Ilta-auringossa

Rämpyttäjän hyppynäyte. Näköalatasanteelta rämpytyspaikalle kun vähän koipiani oioin työpäivän jälkeen. 

Aurinkoa viikkoonne! 

Hyppyjä

Sulo ja Noomi

Vaihdoin makuuhuoneessa vähän järjestystä joulusiivouksen yhteydessä ja siitäkös sitten riemu syntyi.

Ensimmäiseksi asiasta innostui Sulo. Sulo mittaili kaappia sängystä käsin, pieneltä lipastolta ja Namun nukkumapaikalta. Kunnes sitten yön pimeinä tunteina hyppäsi. 

Pahoitteluni videon huonosta laadusta. En ehtinyt valoja sytyttelemään kun huomasin, että nyt on tosi kyseessä. 

Näittekös?

Ilmeisesti Sulo oli kehuskellut saavutuksellaan, sillä Noomi päätti pistää seuraavana yönä paremmaksi. Noomi leiskautti hypyn kaapin päälle lipastolta ja vaikeuskerrosta lisäsi se, että hyppy suoritettiin Namu-emon yli. 

Mutta näittekös tätä?
Kyllä mäkin osaa laskea. 

Mä oon ehkä mestari. 

Väittäisin, että molemmat olivat vallan ylpeitä omista saavutuksistaan. Vai voiko ilmeitä muulla tavoin tulkita?

Mitäköhän ensi yönä tapahtuu? Onko vuorossa Namu? Vai onko moinen Namun mielestä lapsellista puuhaa?

Veronpalautukset

ja tarjoustynnyri

Eilen tuli veronpalautukset. Sen verran tuli, että Naukulaan tuli raapimatynnyri tarjouksesta. Tynnyri otettiin kiinnostuksella vastaan. Sijoitin sen makuuhuoneeseen. Vaikka kuvittelin nukkuvani hyvin, ei siinä sitten niin käynytkään. 

Ensimmäiset kuvat ovat kolmen neljän maissa yöllä. Seuraavat hetki sitten. 

Ja vaikka Suloa ei kuvissa näy, on aivan turha kuvitella, että se olisi vain Namu joka häärää. Kyllä se kaksikko ihan yhteistuumin hyppi ja pomppi. Sulo vain ehti pois kuvista. Namu ei taida välittää tuleeko ikuistetuksi vai ei. 

Entiseenkin kaaokseen tuli nyt lisää mietittävää, kaapin päällys oli ehdottomasti tyhjennettävä ja matkalaukut saavat nyt luvan löytää toisen paikan. On tämä kyllä varsinainen huvikumpu. 

PS: Toisaalta, tuo kaapinpäällys on kyllä ihan huippupaikka. Sitä varten kesällä lahonneet ulkotarhan raputkin on aikanaan tehty. 

Opettaja

ja mallioppilas

Viimeinenkin paikka on nyt valloitettu. Sulo kurnutteli pöydältä ohjeita kun Namu ponkasi vihdoin kaapin päälle. Olinkin kätevästi siirtänyt tuohon viereen yhden raapimatolpan jonka päällä tasapainoitellen Namu ponnisti. Pääsi kuin pääsikin tavoitteeseensa. Tarkka tyttö. 

Hyvä ponnistus Namu!
Tosi hyvä. 

No nyt mä oon täällä Sulo.
Mitä mä sit teen?

Sulo opetti minua aikanaan siihen, että kaapin päällä ei kannata säilyttää maljakoita ja kynttilänjalkoja. Pikku hiljaa niitä kuitenkin oli alkanut sinne taas kertyä, mutta ei sitten...

Laskelmat valmistuivat

ja tässä tulos

Sulon laskelmat valmistuivat eilisiltana. Mittailuja suoritettiin pitkään ja hartaasti. Minä yritin häiritä Suloa minkä kerkesin. En kuitenkaan pystynyt sekoittamaan pojan ajatuksia, enkä laskelmia. 

Sulo istui usein ruokapyödän kulmalla ja mittaili kuvan hyllyä katseellaan. Minun taktiikkani oli laittaa hyllyn päälle mahdollisimman paljon tavaraa, jottei Sulo uskoisi sinne mahtuvansa. Mielestäni onnistuin aika hyvin. 

Mahtuisiko sinun mielestäsi tänne viisikiloinen kissa?

En kuitenkaan tarpeeksi hyvin, sillä jos Sulolta kysytään, niin hyvin mahtuu.

Pahoittelen kuvien laatua, tässä kohdin eivät tarkennukset käyneet mielessä, eikä valokaan ollut kuvaukseen paras. Bloggaajana minun oli kuitenkin tartuttava lähimpään kameraan ja ikuistettava tilanne. 

Viimeistä kuvaa ottaessani olin jo ottanut tavaroita pois hyllyltä. Oli vähän pakko. Hylly on sen verran korkeakin, etten sieltä muuten olisi Suloa pystynyt alas nostamaan. 

Hyllyn päällä on käyty nyt kahdesti. Mitään ei ole tippunut. Taidanpa tyhjentää sen nyt kokonaan ja laittaa sinne kissanpedin.