Ääniä alakerrasta

Pientä kiinnostusta

Kun olet jo ryhtynyt iltaunille ja alakerrasta kuuluu mielenkiintoisia ääniä, etkä ole ihan varma jaksaisitko mennä katsomaan.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! 

Iltapusu

Sulolle Noomilta

Sulo tulee harvoin köllöttelemään sängylle tai siis lukemaan kanssani. Joskus niin kuitenkin käy ja se on sitten useimmiten ihmetyksen aihe. 

Kyllä se terve on. 
Kunhan tarkastin. 

Tai ehkä Noomi vain halusi tulla antamaan Sulolle iltapusun. 

Lämpöä, lisää lämpöä

Lisää lämpöä

Vaikuttaa vahvasti siltä, että perheen punatabbyt toivoisivat lisää lämpöä. Namu nukkuu kissanpedissä ja Noomi haluaisi olla vain sylissä värjöttelemässä. 

Vaan yksi hyväkin puoli näissä kylmenevissä ja pimenevissä illoissa on. Ötökät. Muuta en sano. 

Rakkautta, rakkautta vaan

Paljon rakkautta

Namu rakastaa. Sulo ja minua, minua ja Suloa ja kun Namu rakastaa Namu tekee sen täysillä. Puskee, pyörii ja kurnuttaa, puree hellästi ja puskee. Puskee niin kovaa, että Sulo ja minä mennään välillä melkein kumoon kun Namu puskee. 

Namu rakastaa aamulla, illalla ja päivällä. Ihan aina. Nyt rakkaudenosoitukseen aamuisin on tullut mukaan uusi piirre, Namu hyppää sylini kautta viereiselle pyykkikorille silloin kun minä olen aamupissillä. Sitä ennen on purtu nilkkoja ja kantapäitä hellästi näykkimällä. Namu rakastaa niin paljon, että Sulo joutuu joskus laittamaan ison tassunsa Namun kaulan ympäri ja puremaan vähän korvasta tai kaulasta. Että vähän rauhoituisi rakkaudentunnustuksissaan. Vaan rakkaus on kyllä molemmin puolinen kaikkiin suuntiin. Rakkaus on ihana asia. Rakastakaa tekin. 

Illalla

ja aamulla

Aamuherätykseni ovat vähentyneet puolella. Iltaunista porukkaa ollaan kaikki. 
Sängyssäni näyttää useimmiten tältä: 

Olen onnellinen. 

Vielä olisi tilaa yhdelle. Jos näin onnellisesti kävisi, niin sitten se toinenkin puoli aamuherätyksistä loppuisi. 

Tietokoneella

iltaisin

Arvaisikohan kukaan miksi olen yleensä tietokoneella vain päiväunien aikaan?

Mamma, mä oon ihan pienesti tässä.
En häiritse yhtään.

Ota sä tää. 

Niin mä pidän tän hiirimaton.
Pehmukkeena.

Varo nyt ettei vaan tippuis pöydältä. 

Mä nukun ihan pienellä kerällä. 

Enhän mä häiritse enhän.

zzzzzz

Onpa raukee olo. 

Aika iso äijä tämä Naukulan Sulo kun sille päälle sattuu, vaikka mamman poika onkin. 

Väsyttää

Vähän väsyttää 

Iltanokoset tullaan ottamaan sohvalle. Mikäs sen ihanampaa. Välillä täytyy kyllä teeskennellä ettei yhtään väsyttäisi. Sellaista se kai näillä pienillä on? 

"Moi, moon ihan....." 

"virkee!"

"zzzzzzzzz" 

"zzzzzzzzzz" 

Pieni on poika, vaikka kieltämättä näyttää ihan isolta pojalta joissain kuvissa ihan kuten Ella kommentoi. 

Lopuksi voisin vain sanoa, että bloggaaminen on joskus myös uhrautumista. Ajatelkaa nyt, nousin tuosta sohvalta ihan vain teidän lukijoiden takia! 

Mitä tapahtui?

Jogurttikupilla

Siirryin eilen aikaisin sänkyyn lukemaan ja niinhän siinä sitten kävi, että nälkä yllätti. Hain iltapalaksi luonnonjogurttia (vai kirjoitetaanko se nykyään jo jugurttia?). Kun olin saanut kulhollisen syötyä laskin sen laiskuuttani hetkeksi sängyn vierelle lattialle. 

Mitä sitten tapahtui? Kävikö siinä joku? Ihan kuin olisin jotain punertavaa cremeä kupilla havainnut. Olin kuitenkin liian hidas tallentamaan tämän yllättävän vierailun, joten nyt emme voi kuin ihmetellä mitä tapahtui. 

Sivusilmällä olin huomaavinani, että vierailijalle maistui. Täytyy katsoa mitä tuote sisältää, jos sitä vaikka voisi ihan tarjoillakin. 

Ruokalepo

olohuoneessa

Kun kerjääminen on tuottanut tulosta, on ruokalevon aika. Iltaisin se saattaa hoitua myös näin.

Keskellä olohuoneen lattiaa, ketarat ojossa. Tämä on sitä kissanelämää tämä.

Päiväpeitolla

makuuhuoneessa

Vaikka yleensä Helmin iltapäiväunet otetaan saunassa ja sieltä tullaan alas iltaruokaa kärkkymään noin klo 18, niin joskus tekee rutinointuneinkin kissa uusia suunnitelmia. Viikonloppuna kun ilta-aurinko paistoi niin ihanasti makuuhuoneeseen, siirtyi sinne myös Helmi.

"Mamma kyl mäkin voin joskus tehdä muutoksia mun suunnitelmiin." 

 

 "Oikeesti voin mä!

Ai mitä? Sä julkaset mun kainalokarvakuvan?!"

"Mul on aika hyvät kainalokarvat ryijyn lisäks, eiks vaan?" 

Helmi toivottelee kaikille hyvää alkanutta viikkoa ja toivoo lämpimämpiä kelejä!
Mammansa kans.

Hassuja tapoja

Rutiineistamme

Tämän postauksen kuvistakin voisi järjestää arvauskilpailun. Helmin toimet nimittäin liittyvät aina tiettyyn tilanteeseen ja tilanne toistuu aina säännöllisin väliajoin. Taputteleeko Helmi itseään pelissä? Onko kyseessä jumppahetki? Tassutyöskentely on varsin terhakkaa ja liukuovi vain helisee Helmin suorittaessa tehtäväänsä.

 

 

 

Minä en tiedä, mistä tilanteesta tämä hassu tapa on saanut alkunsa, mutta tiedän mikä tilanne sitä on edeltänyt. Näin käy aina silloin, jos Helmi on iltaruuan jälkeen käynyt torkuilla ja minä olen mennyt sänkyyn lukemaan ennen yhteistä rapsutushetkeä olohuoneen matolla. Tilanne päättyy siihen, että minä avaan vaatekaapin liukuoven ja Helmi tarkastaa vaatekaapin sisällön. Tämän jälkeen voi tulla hyvillä mielin viereeni nukkumaan. Olisikohan joku arvannut tämän?