Joogaa

 Kun mamma otti itseään niskasta kiinni 

Kun lomat on vietetty, pennut muuttaneet uusiin koteihinsa ja Naukulassa suoritettu suursiivous, loppuivat tekosyyt. Niinpä sitten levitin pitkästä aikaa  joogamaton lattialle ja odotin nettitunnin alkamista toiveikkaana. Mikä olisikaan parempi tapa päättää viikonloppu kuin rentouttava jooga? 

Ensimmäisenä paikalla oli Namu. Mitä ilmeisemmin kutsui sitten kaverinsakin paikalle katsomaan ihmisen kankeutta. Kaikki kävivät vuorotellen kuka puskemassa, kuka kutittelemassa viiksikarvoillaan kasvojani tai huiskimaan hännällä. 

Harkitsen vakavasti, että ulkoistaisin Naukulan kissat seuraavan joogatuntini ajaksi tai siis sulkisin oven. Siitäkin kyllä saattaa tulla jonkinmoinen protesti. Näin luulen. 

Mikäli olet kiinnostunut joogasta ja kissoista, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan Heli Ilaskarin kirjaan Guru Gurnaun Joogakoulu - Löydä sisäinen kissasi (Tammi, 2003, kuvitus Tiina Paju). Toivottavasti saat sen käsiisi :) 

 

Venytys ja ohitus

Noomi ja Sulo

Joku päivä minä vielä nappaan sellaisen kunnollisen kuvan missä kissa tekee joogassa kissaliikkeeksi kutsuttua venytystä. Sellaista missä on etupää matalalla ja pylly ylhäällä ja siihen vastaliikkeeksi sitten selkä köyrylle. 

Vielä ei vaan ole onnistanut, mutta ehkä vielä joku päivä. Toivossa on hyvä elää. 

Täällä ollaan!

Blogistanian ihmeellisessä maailmassa

No niin, täällä ollaan taas. Blogistaniassa. Kaikki ei mennyt ihan putkeen, joten uutta nettiliittymää odoteltiin tähän iltaan asti. Mutta ei siitä enempää, ettei verenpaine taas nouse turhaan. 

Blogihiljaisuuden aikana täällä on nukuttu, luettu, syöty, aloitettu jooga, tehty töitä ja nautittu alkavasta syksystä ulkoillen. 

Näin pitkää taukoa ei taida koskaan ennen ollutkaan! Puhelimella olen seuraillut blogikamujen kuulumisia, mutta kommentointi on jäänyt. Mutta nyt, nyt olemme takaisin. 

Niskat jäykät?

Taipuuko kroppa?

Mitä siitä, että joogasta on nyt kesätaukoa kun kotona on näin hyviä opettajia? Pitäisi ottaa mallia. Rennosti, mutta silti sopivasti venytystä. Kiertoja ja lepoasentoja. Aina täydellisesti keskittyen. 

Sosiaalisessa mediassa on näkynyt ainakin yksi hauska video siitä, kuinka vauva pitää äidillensä kunnon jumpan. Ei meinaa äiti perässä pysyä. Kissat ovat kuin luotuja joogaopettajia, pitäisi vaan ottaa opikseen. 

PS: Kissasta joogaopettajana on kirjoitettu myös ainakin yksi kirja. Kirjailija Heli Ilaskari, kustantaja Tammi, ilmestymisvuosi 2003, kirjan kuvittajana Tiina Paju ja kirjan nimi: Guru Gurnaun Joogakoulu, löydä sisäinen kissani. Suosittelen! 

Kesälukemista

Helmille

Kirpparikierrokselta löytyi pari kirjaa - Helmille! 

Katti-Koljattin ja muita kirjan sisältämiä satuja voisin vaikka lukea Helmille ja yhdessä voimmekin sitten joogata. Eikö? 

Mallia

Helmistä

Tämä mamma on käynyt nyt kaksi kertaa joogassa. Helmi ihmettelee tätä kovasti. Eikö mamma ole oikeasti ymmärtänyt, että parhaita oppeja saisi kotoa? Täydellinen kissavenytyskuva on kyllä kateissa, mutta eiköhän näistäkin homma käy selville?

 

 

 

 Oikeasti mamman ohjaaja on oikein hyvä ja miellyttävä,

vaikka kissa ei olekaan. 

Helmin mielestä tämän selkeän puutteen vuoksi täysi amatööri.