Palvelua, kiitos

Harjausta

Eräänä päivänä mamman käydessä teknisellä tauolla, Namu tuli mukaan. Koska kylpyhuoneen tason päällä sattui olemaan kissanharja, otti mamma sen käteensä ja harjasi Namua muutaman harjanvedon. Ilmeisesti se oli niin mukavaa ja tuntui kaikin puolin hyvältä, että siitä lähtien mamma ei ole teknisille tauoille yksin päässytkään. Namu on tullut mukaan joka kerralla. Hän herää sikeimmästäkin unesta ja tulee kurnuttaen paikalle. Harjausta, kiitos, nyt heti, kiitos ja sitten vielä vähän poskista. Molemmista poskista. Joko nyt lopetit?

Oho.
Kertooko mamma tän nyt oikeesti koko maailmalle?

Pöyristyttävää.

Tilanne on nyt mennyt viikkojen kuluessa sellaiseksi, että Namu menee ihan itse kylpyhuoneeseen ja ryhtyy huutamaan siellä palvelua. Istuu ja odottaa harjausta. Päiväsaikaan palvelu pelaa kyllä, mutta nyt on muutamia kertoja palvelua odotettu myös yöaikaan. Ja merkittävää on myös se, että kun aamulla herään ja nousen ylös, Namu ei yritä enää ensimmäiseksi johdattaa minua keittiöön aamiaista tarjoilemaan vaan kylpyhuoneeseen harjaamaan hänen kuninkaallista punaista turkkiaan. 

Korjaus edelliseen

Täällä puhuu Namu. 

Namu täs. En itkeny. Kommentoin vaan vääryyttä. Että miksi meiät jätettiin mummulan väen kanssa. Olisin tykänny kyllä mut vakipalvelija ois saannu olla mukana. 

Ja Sulo se vaan kanteli mulle sitä l-e-l-u-a. Se oli tyhmä. En ois tarvinnu sitä vaan mun oman palvelijan. Ei mul ikävä ollu mut oisin vaan halunu komentaa. Et ei nyt sit kauheesti vääristeltäs näit juttui. K?

Herrasmies

on herrasmies

Viikolla annoin Sulolle ja Namulle possunsydäntä. Sulo tyhjensi kuppinsa ja Namu jätti kaksi palaa. Siinä kohdin minä lähdin yläkertaan tietokoneelle. Kissat seurasivat kuten tapoihin kuuluu. Hetken kuluttua Sulo häipyi ja tuli pian takaisin. Tiputti toisen Namulta jääneen sydämen palan lattialle Namun eteen. Namu söi sen. Sulo lähti uudelleen alakertaan, toi viimeisen palan ylös, tiputti sen lattialle ja söi itse. 

Haluan ajatella, että Sulo on todellinen herrasmies ja halusi palvella Namua. Tai sitten ajatuksena oli, että näin hyvää sydäntä ei kyllä jätetä. Tai sitten Namu vaan oli liian nopea ja söi ensimmäisen palan Sulon nenän edestä. Ei voi tietää. Hauskaa kuitenkin, että Sulo päätti tuoda palat suussaan yläkertaan, jossa minä ja Namu olimme, eikä syödä niitä alhaalla kaikessa rauhassa. 

Mitä ihmeellista tossa nyt sit oli?

En mäkään ymmärrä.
Kyllä kuningatarta täytyy palvella. 

En kyllä olisi uskonut, jos en olisi itse nähnyt. Mutta totta joka sana. 

Hienoa verohallinto!

Kiitos hyvistä nettisivuista!

Täytyy todeta, että kaukana ovat ne ajat jolloin puhelimessa piti jonotella tuntitolkulla ja tietoa ei saanut netistä. Nyt sujui näppärästi veroilmoituksen täydentäminenkin verkossa! Hieno homma. Ja likat luonnollisesti auttoivat.