sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Syntymäpäivillä

Paljon juhlia!

Tälle päivälle on sitten sattunut aika paljon juhlia!

Päätimme osallistua kemuihin. Juhlaväki pukeutui parhaimpiinsa ja nautti lounasta. Ei kiristänyt eikä puristanut tuo juhlavaate, eikä tuntunut menoa haittaavan tipan tippaa.

"Siis näätteks te?"

"Ei kissojen tarttis pukeutuu juhliin...Mut meijän mamma on välillä niiiin lapsellinen."

"Ei tää juttu kyl haittaa mun kävelyy." 

"Eikä kuihtuneitten syöntii."
 "Eikä raksujen syöntii."

Hyvää syntymäpäivää Musta ja Harmaa sekä Ainu!


Täydellinen päivä

Aina sitä jotain keksii

Tänään on täydellinen päivä käyttää joululahjaksi saatua paperisilppuria. Todistaa Helmille, ettei ilma ole erilainen ulkotarhasta tai pihaovesta katsottuna. Tänään on täydellinen päivä pestä pyykkiä, järjestellä kasoja ja pinoja. Tänään on täydellinen päivä viettää aikaa yöpaidassa. Tänään on täydellinen päivä hoitaa liikunta-annos lumitöillä. Tänään on täydellinen päivä harjoittaa positiivista ajattelua.




Tänään ei tarvitse ajatella tulevaa kevättä ja tulevan kesän projekteja.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Kerrasta perille

Ei mikään tyhmä likka

Minä tein tänään elämäni virheen, ehkä, ja vielä tahallani. Olen pitkään miettinyt tekisinkö sen vai en, ja päätin tehdä. Saan sitten vain syyttää itseäni.

Helmi ulkoili tänään ulkotarhan ulkopuolella. Ulos mentiin ihmisten ovesta, siitä josta ei ole koskaan edes pyydetty ulos. Mutta kun se kerran jätettiin auki ja mamma meni kameran kanssa pihalle, päätti Helmikin tulla. Takapiha on postimerkin kokoinen, ja nyt siinä on noin yhden neliön tila missä olla. Se neliö on saarrettu lumella, joten karkailusta ei ollut vaaraa. Ehkä sitten kesäksi hankin valjaat?
"Täh? Et oo tosissas."


 Pusku ulkorappuseen



Kaikenlaista tavaraa jäi syksyllä pihalle ja sepä vasta mielenkiintoista olikin. Nyt sopii sitten vain arvata kuinka monta kertaa ovesta on jo pyydetty ulos?

perjantai 17. helmikuuta 2012

Tunnustus



Kiitos Paula ja Ruska!

Naukulassa kiitetään ja kumarretaan kauniista tunnustuksesta!

Tähän tunnustukseen kuuluu sen lähettäminen edelleen viidelle blogille, joissa ei ole yli 200 lukijaa (porikiälest suomentanu Naukula Mamma, tai jotenkin silleen se ehkä poriksi menee).

Naukulan laskuopin mukaan tehtävä on suoritettu, kun tunnustus lähtee Tomille ja Jerrylle, sekä Magnukselle, Felixille ja Esterille! Ojalan laskuopin mukaan tilanne olisi saattanut olla toinen. Ja mainittakoon vielä, että Naukulan Mamma ei ole itse opiskellut Ojalan laskuoppia!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Hyvää ohjelmaa

Kannatti katsoa

Viikonloppuna tuli joltain kanavalta kokoperheenitkuelokuva. Minä itkeä tihrustelin. Helmi otti vähän lungimmin. Kiinnostuneena seurailimme kahden koiran ja kissan matkaa villin erämaan läpi kotiin.

"Siis mitä sieltä tulee? Onneks mun paikka on vapaana." 

"Tää on hei tosi jännä. Mä niin toivon, että ne pääsee kotiin." 

Oli se sitten hyvä, kun siinä oli onnellinen loppukin. Snif.

maanantai 13. helmikuuta 2012

Hyvää Ystävänpäivää!

Hyvää Ystävänpäivää!

Aikaisemminkin on tullut todettua, että bloginpitäminen on yllättänyt positiivisesti. Täältä on löytynyt ihania ystäviä, toisia tärkeitä on tavattu ihan kasvotustenkin ja toiset ovat tärkeitä virtuaaliystäviä. Ihana on kanssanne aikaa viettää! Kiitos, että olette olemassa. Kiitos, että olette piristäneet päiviäni, tuoneet iloa ja joskus myös surunkyyneleitä. Kiitos, että olette lohduttaneet. Ne kaikki kuuluvat ystävyyteen. Kiitos.

"Mamma, mamma, älä unohda kertoo et ystävät saa antaa mul maharapsuj.
Joko siel ruudun takaa tai sit joskus tääl kotonakii."

Oikein hyvää Ystävänpäivää teille kaikille!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Utelias

Jotain uutta

Naukulassa on ollut käytössä useita vuosia Canonin järkkärikamera (EOS 350D). Se on vanha, paljon palvellut ja hyvä. Olen kuitenkin jo vähän aikaa haaveillut pikkupokkarista, jota voisi pitää mukana aina. Järkkäri on tähän vähän liian iso.

Eilen toteutin haaveeni ja kävin ostamassa Stockmannilta kanta-asiakastarjouksena olleen Ixuksen. Se on pieni ja tulee matkaamaan mukana aina. Testikuvia on toki myös pitänyt ottaa.

"Mikä toi on?" 
 "Annas kun mä vähän..."
 "No joo, aika pieni hihna siihen toiseen verrattuna."
Luonnollisesti kissakuvat ovat tällä kameralla entistäkin suurempaa tuhrua, mutta olen silti onnellinen. Tämä on pokkarikamera on pitkäaikainen haave.