Viikonloppuna tuli joltain kanavalta kokoperheenitkuelokuva. Minä itkeä tihrustelin. Helmi otti vähän lungimmin. Kiinnostuneena seurailimme kahden koiran ja kissan matkaa villin erämaan läpi kotiin.
"Siis mitä sieltä tulee? Onneks mun paikka on vapaana."
"Tää on hei tosi jännä. Mä niin toivon, että ne pääsee kotiin."
Oli se sitten hyvä, kun siinä oli onnellinen loppukin. Snif.
Tiedän leffan vaikken sitä nyt nähnytkään. Enpä ihmettele noita kyyneleitä, mutta onneksi siinä on se onnellinen loppu...:)
VastaaPoistaKotia kohti, ihana elokuva!! Katsoin myös...
VastaaPoistaKyllä kotikissa osaa arvostaa elokuvia, joissa on noin onnellinen loppu :)
VastaaPoistaJuu, taisin huomata kun avasin telkun lopputekstien aikaan, leffan nimi oli tosiaan kotia kohti mutta en ole koskaan nähnyt sitä! Olisi voinut katsoa, vaikka kissapoikien kanssa. Tosin arvelen, että Ransulta ei olisi herunut sympatiaa niille koirille.
VastaaPoistaKotia kohti! Olen nähnyt sen ekan kerran joskus vuosiavuosiavuosia sitten ja sen jälkeen pari kertaa. Joka kerta pitää itkeä ankarasti. Vaikka hyvin tietää miten siinä käy!
VastaaPoistaTuota en ole nähnyt, ellen sitten mahdollisesti vanhempaa versiota joskus lapsena(?) Wikipedia kertoi että toinen koirista on nimeltään Jalo. Ja Jalo on hieno nimi koiralle:)
VastaaPoistaMinäkin katsoin tämän leffan. Onneksi siinä oli onnellinen loppu!
VastaaPoistaEläinleffat ovat ihan parhaita koko perheen yhteiskatselua ajatellen! Kaikille on omanlaista viihdykettä!
VastaaPoista