Makupaloja

SW-näyttelystä Turusta

Lauantaina olin matkassa ilman kameraa, sunnuntaina pakkasin sen näyttelyyn mukaan. Koska Hertta jäi TP-valinnoissa hopealle, ei hänen tarvinnut poistua päivän aikana näyttelyhäkistään ja ajattelin, että aikaa kuvaamisellekin jää ja jäihän sitä. 

Rotu: Korat

Kasvattaja: Tatsutan

Hurmaava neitokainen kertakaikkiaan. 

Europpalainen uros Feronian Kesäleimu Tuomari Paras -mitali kaulassaan. 

Kasvattaja: Feronian

Edellisen isä. Feronian Excelsior. 

Kasvattaja: Feronian. 

Rotu: Eurooppalainen

Kasvattaja: Sireenin

Taikapeikon Brassailija. 

Rotu: Eurooppalainen

Kasvattaja: Taikapeikon

Feronian Neilikka

Rotu: Eurooppalainen

Kasvattaja: Feronian

Eurooppalaisosallistujien seniori: Mäkikatin Pikasso eli Kassu, synt. 2005

Kasvattaja: Mäkikatin

PS. Irja, en muista sähköpostiosoitettasi, 

laitatko minulle sähköpostia osoitteeseen 

Naukulankerho(at)gmail.com, niin lähetän kuvia. 

Rotu: Euroopplainen (valkolaikku)

Kasvattaja: Waputtaren

Pikku-Piun Superhessu

Rotu: Eurooppalainen (mustasavu)

Kasvattaja: Pikku-Piun

Meidän Hertan velipuoli, Kissakallion Ronaldo (ruskeatäplikäs)

Kasvattaja: Kissakallion

Kissakallion Magdaleena (ruskeatäplikäs) edustaa mallikkaasti rotua 

loppukilpailussa eli paneelissa. 

Rotu: Eurooppalainen.

Kasvattaja: Kissakallion. 

Feronian Kesäleimu osaa hurmata tuomarit katsomalla syvälle silmiin. 

Kuva paneelista. 

"Rouva hyvä, entäs se teidän otsanne kaari?", kyselee Feronian Kesäleimu. 

Feronian Kesäleimu tuhahtaa: 

"Herra hyvä, entäs jos minä puristaisin teitä sieltä? "

"Kaikenlaisia puristelijoita sitä kisoihin mahtuu", 

mutisee Feronian Kesäleimu. 

FI*Anjupia's Aberystwyth Anwell Awst 

Meidän hurmuri kilpakumppanimme, Egyptin Mau -poika, jonka ilme kysyy: 

"Pitäisikö olla huolissaan kun mä voitin sen likan?" 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin lopetamme kisaraportoinnin ja siirrymme taas arkisten asioiden pariin ja sukulaisvierailuun. 

Scandinavian Winner -kissanäyttelyssä

Viikonloppu Turussa

Tiettyihin kissanäyttelyihin pääsee vain, jos on jo kerännyt tietyt tittelit.  Pennuilla on hieman helpompaa. Jos on esimerkiksi ollut pentuaikana (4-7 kk) yhden kerran oman kategoriansa tuomarin paras pentu, niin se riittää. Meille tämä tuli mahdolliseksi jo Hertan ensimmäisen näyttelyn myötä. Koska en ole vastaavassa näyttelyssä (siis Scandinavian Winner) ollut koskaan kissan kanssa, halusin heti osallistua. Selvää oli myös, että ajaisin molempina päivinä edestakaisin Turkuun. Matkaa kertyi päivässä 340 kilometriä ja kaasujalka meinasi jo krampata. 

Omassa näyttelyhäkissä. 

Kun minä olin paikalla Hertta oli esillä, 

kun olin muualla Hertta oli mennyt valkoisen satiinisen pohja-alustan alle, 

fleecepeiton päälle nukkumaan. 

Tuomarin pöydällä. 

Kuva: Tarja-Leena Sillasto. 

Kissanäyttelytavarat - kissa boksissa ja muut kestokassissa. 

Mukana myös kokoontaitettava tuoli. 

Tuomarillamme oli vain kaksi pentua arvosteltavana, kaikkiaan kisoissa oli 11 kategorian 3 pentua. Hertta sai erinomaiset arvostelut, mutta hävisi Tuomarin Parhaan valinnassa ihastuttavalle pronssinväriselle Mau-pojalle. 

Kaikkinensa mukava reissu. Ensimmäisenä päivänä saimme matkaamme mukaan valokuvaajaystävämme ja sunnuntaina kanssamme kotiin tuli Kermakupin emäntä Ruusun kanssa. 

Seuraavaksi sitten suuntaamme kohti Ylöjärveä lauantaina 25.5. Pieni näyttelykärpänen on nyt purrut. Lisää kisatunnelmia ja kuvia tulossa myöhemmin. 

Kylässä Merirosvolla

Katinhännän kissalassa

Joulukuussa kävin kyläilemässä pienen merirosvonalun luona. Ehkä muistatkin?

Pieni merirosvopoika on nyt saanut hieman lisää merirosvouskottavuutta, sillä puhjennut silmä on poistettu ja tikattu kauniisti kiinni. Vierailuni aikana herralla oli vielä kauluri, jottei pesutoimet avaisi silmää. Pienen lepohetken ajaksi ja valvovien silmien alla, kauluri poistettiin hetkeksi. Vaikka ei se sellainen läpinäkyvä muovikauluri Ragettia yhtään haitannut. Päin vastoin, se antoi mahdollisuuden jahdata omaa häntää vähän niin kuin piilosta käsin. 

Näin vilkasta, hassun hauskaa ja seurallista merirosvoa ihminen harvoin tapaa, jos koskaan. Kerrassaan ihana poika joka hauskuutti vieraita kutittelemalla vuoron perään kaikkien varpaita ja antoi pesunäytöksen kasvattajansa sylissä. Sydäntenmurskaaja merirosvo ❤

Kevättä rinnassa

Hertta sisustaa

Kevät saa minut miettimään hieman sisustusasioita. Enkä taida olla Naukulan perheessä ainoa. Viikkosiivouksen jälkeen Hertta sai päähänsä kuljettaa kylpyhuoneen maton sänkyyn. 

Valitettavasti puhelin ei ollut heti matkassa, jotta olisin saanut itse kuljetuksenkin videolle. Videolle päätyi nyt vain se, kun Hertta asetteli mattoa parempaan järjestykseen. 

En tiedä miksi tällainen päähänpisto. Mutta mitä ilmeisemmin se oli tehtävä. Kovan ähinän ja puhinan kera. Sisukas Hertta. 

Puuhakasta viikkoa kaikille!  

PS: Onneksi olin imuroinut tuon kylpyhuoneenmaton hetkeä aikaisemmin, muuten olisi ollut aikamoinen hiekkavana kylppäristä makkariin...

Kasvattajan merkkipäivän kunniaksi

Onnea Mikko! 

Pinkkitassun kasvattajalla, Mikolla, oli eilen syntymäpäivä. Tärkeä sellainen. Tämän meillekin tärkeän merkkipäivän kunniaksi, on täällä tänä aamuna nautittu neljän Pinkkitassun voimin herkullistakin herkullisempi sei-ateria. 

Ensin lautasilla olivat Pinkkitassun tytöt Hagar, Noomi ja Paula eli tuttavallisemmin Namu, Noomi ja Hertta ja Pinkkitassun Gilles eli Sulo nautti ateriaansa yksin. Siinä kohdin kun sain kameran paikalle oli pöytäplaseeraus hieman muuttunut ja samasta pöydästä löytyivät ruskeat ja punaiset. 

Paljon onnea syntymäpäiväsi johdosta, Mikko! 

Toivottavat, 

Pinkkitassun Gilles

Pinkkitassun Hagar

Pinkkitassun Noomi 

Pinkkitassun Paula 

sekä 

Naukulan Mamma

Korkeammalle

kuin äitinsä 

Äidillä ja tyttärillä saattaa joskus olla hieman kilpailua. Pakko pistää paremmaksi kuin äiti. Namu teki aikanaan viisi pentua, Noomi teki niitä kuusi. 

Noomi esiintyi aikanaan valokuvaaja Tessan pöydällä varsin mallikkaasti: 

Hertta (ent. Pipsa) päätti heti pistää paremmaksi: 

Näettekö nyt? Tassut nousivat Hertalla paljon korkeammalle. 

Rauha ohi

Tietokone kotiutunut

Naukulan tietokone on kotiutunut tänä aamuna. Se tarkoittaa sitä, että kissojen rauha on ohi. Kun ei ole ollut tietokonetta, ei ole viitsinyt juuri kameraakaan käyttää. Nyt tähän tulee muutos. 

Jaa, että herätä pitäis. 

*haukotus* 

*iso haukotus*

No jo on aikakin! 

Tuntuupa tämä hyvältä. Lähes 2 viikkoa ilman toimivaa tietokonetta tuntuu kyllä pitkältä ajalta, ja vaikka puhelmella nettiin pääseekin, on toiset asiat silti mukavampi hoitaa koneella.