Naukulan Mamma: "Päivää! Naukulasta soitetaan."
Kirjakerho: "Päivää, Päivää Naukulaan. Kuinka voin auttaa?"
Naukulan Mamma: "Noku viikolla tuli teiltä se paketillinen kirjoja ja siinä olis vähän vikaa."
Kirjakerho: "Oliko laatikossa vääriä kirjoja, vai puuttuiko sieltä kirjoja?"
Naukulan Mamma: "No ei, mut kun siinä laatikossa oli itsessään joku vika. Et voiks sen vaihtaa?"
Kirjakerho: "Anteeksi, nyt en ehkä ihan ymmärtänyt. Saitte tilatut kirjat, mutta haluaisitte vaihtaa sen pahvilaatikon?"
Naukulan Mamma: "No niin, jos ei olis liikaa vaivaa. Kattokaas kun tää on ainoo pahvilaatikko koskaan, jota kohtaan Naukulan likat ei oo tuntenut mitään kiinnostusta. Eiks tää niiku sit oo vähän virheellinen lähetys?"
No oikeesti, EN soittanut. Vaikka tarina joiltakin osin onkin tosi.
Ehkä kirjoissa oli joku mielenkiintoinen tuoksu, joka tarttui pahvilaatikkoonkin. Kollo nuuhki kirjastokirjaa suu puoliksi auki. :)
VastaaPoistaEi ollu kiinnostava? Ja pahvilaatikko oli? No mutta sitten siinä on joku hirwee vika. Koska kaikki laatikot on kiinnostavii! Semmosetkin joihin mahtuu vain nenä!
VastaaPoistaOlkaa tarkkoina!
Sirpa & Kollo: Näin varmasti on. Joku kissakarkoitinhaju.
VastaaPoistaMusta ja Harmaa: Eli te siis suosittelisitte, että Mamma soittais sinne kirjakerhoon?
Huono laatikko roskiin ja parempia tilalle - monta! Monta!
VastaaPoistaOuto loota ja ihan selvästi viallinen! Kissattomia laatikoita ei tueta! Soittoa kannatetaan!
VastaaPoistaTerkuin Unna Tuutikki Penninraha