tiistai 28. lokakuuta 2014

Valjastelusta

Kotipihalla

Muutaman päivän kokemuksella ryhdyin miettimään, onko Sulosta tulossa arka. Valjasulkoilua kesti aina vain minuutin. Tosin meitä kyllä häirittiin. Ensimmäisellä kerralla sisäpihan toiselle puolelle ilmestyi pieni auto, seuraavalla kerralla naapuri oli tulossa ovesta ulos ja sitten läheisellä kävelytiellä joku nuori teki matkaansa skeittilaudalla rämistellen. Jokaisella kerralla Sulo käänsi nenänsä kohti kotiovea ja sinne sitten mentiin ihan nelitassuvetoisesti. 

Tänään Sulo osoitti käsitykseni vääräksi. Ulkona viihdyttiin hyvin, niin hyvin, että kotiin tuli ilmainen kantokyyti. 


Nyt mennään. Tulkaa mukaan, olkaa hyvät! 

Käydään ensin katsomassa onko Veeti-koira kotona.
Tässä viivähdimme ainakin viisi minuuttia. 

Sitten kivelle.
Hännän huiskaisuista on nähtävillä,
että jotain jännää on tulossa. 
Nelitassuvedolla kuusen alle.
Tuleekohan kissalle mustelmia, mietin minä?
Herkeämätöntä tuijotusta noin 20 minuuttia.
Kuusessa on orava. 
Kannoin Sulon pois kuusen juurelta ja yritin houkutella muualle.
Orava seurasi meitä ja tuli ilkkumaan koivuun. 
Tuijotus jatkui ja orava näytti kiipeilytaitonsa. 
Kuten sanottu, kotiin Sulo matkasi kantokyydillä ulkoiltuaan puolisen tuntia. Sisällä tuli sitten aikamoinen laulu, jotain niissä sanoissa taisi oravasta olla. 

EDIT: Sulo Naukulan laulu oravalle (pianissimo), lisätty noin klo 12.50. 


Laulun aikana tapaamisesta oravan kanssa oli kulunut jo noin 40 minuuttia. 

32 kommenttia:

  1. Vai sellaista! Ei vain tullut orava Sulon kanssa leikkimään vieläkään! Harmillista. Eikä Veetikään ollut kotona. Pientä kissaa koeteltiin!

    Kyllä kissallekin voi tulla mustelmia. Tuskin nyt ihan herkästi, mutta voi tulla. Ei varmastikaan silti siitä, että vedetään valjaissa kovasti oravaa katsomaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut, ei. Aika mälsää, tuumii Sulo. Jos mustelmia on oravajahdista valjastellessa tullut, täpläturkki kätkee sen salaisuuden.

      Poista
  2. No, eihän se ulkoilu aina maita. Sulo otti nyt sitten takaisin edeltävien päivien lyhyeksi jääneet reissut. Sulo lauloi varmaan kissaksi tuttua "Kas kuusen latvassa koo-orkealla..."

    VastaaPoista
  3. Tuo keskittynyt vihreä tuijotuskatse - ja komeat viikset. Sulo näyttää varsin miehekkäältä. Sulo ja Rauha taitavat olla samoissa painoissa tällä hetkellä. Siitä päättelen, että mammalla taitaa olla aika painava kantokyytilasti. Ja lauluakin vielä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti ovat! Sulo on kyllä tosi miehekäs, kun taas Ruska ja Rauha selkeästi edustavat sitä kauniimpaa sukupuolta. Vai ehkä näin ei voi sanoa kissoista?

      Poista
  4. Sitä osaa loppujen lopuksi olla kiitollinen niistä kerroista, jolloin ulkoilu ei kestä niin kauan, että ehtii jäätyä - meillä enkat on jotain vajaat kaksi tuntia. Ja usein jotain tärkeää tekemistä olisi odottamassa kotona, siinä sitten seisoskellaan ja vaihdetaan painoa jalalta toiselle. Jos ulkoilu onkin ohi minuutissa, on se ihan kivaa vaihtelua...
    Komea Sulon tuijotus! Oravilla on ihmeellinen tapa tulla oikein härnäämään. Tosi Söpö Sulo kun katsoo, tulisiko kaveri leikkimään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä minkälaiset leikit Sulolla olisi ollut mielessä? Ehkä ei samanlaiset kuin oravalla?

      Poista
  5. Jos sää ei ole ollut houkutteleva ulkoiluun. Minustakin on liikuttavaa, kun pitää mennä kurkkaamaan onko Veeti kotona. Hieno heijastinkolmio Sulolla !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisi minuuttia odotimme josko Veeti tulisi ulos leikkimään, muttei tullut. Ehkä hyvä niin, sillä epäilemme Veetin olleen yksin kotona ja silloinhan Veeti osaisi avata ovet!

      Poista
  6. Emäntä: Samaa mietin välillä mustelmista, kun Maxilla on hyvin usein tosi kova neliveto päällä ja sitten se riehaantuu vielä jostain lentävästä puunlehdestä.. Mutta eivät ne ainakaan kipeitä ole, koska sama jatkuu päivästä toiseen eikä varomista tule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sitten kissa vaan on niin sitkeä tässäkin ettei näytä pienten mustelmien häiritsevän :)

      Poista
  7. Tervettä varovaisuutta Sulolta, paras varoa skeittilautoja ja autoja. Sääkin on vähän kurja, joten ulkoilun osuttava oikeaan kohtaan. Kurre-kaveri oli onneksi valmis leikkiin vaikka Veetillä olikin muuta tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietty varovaisuus on kyllä hyväksi! Itse kullekin.

      Poista
  8. Loistava biisi, Sulo ja sun viikset tulkitsi kappaletta tosi hyvin !

    VastaaPoista
  9. Sulolle maailma (ja sen oliot:)) on niin ihmeellinen . Jos nyt jo noin reipas, miten sitten tosi isona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulohan on hirmu iso, ainakin 9 kk jo :-)

      Poista
    2. Maailma on ihmeellinen paikka, oli sitten iso tai pieni tai iso kokoinen ja ajatuksiltaan vielä teini!

      Poista
  10. Suloista pikkuista laulua :) Taitaa Mammalle olla ulkoilu melkoisen meditatiivinen kokemus, kun Herra Sulo tuijottaa oravaa 20 min ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, meditatiivinen oli tämän päivän kokemus. Tuoksuttelin siinä kuusta, haukkasin happea, kuvasin sammalta ja Suloa. Eli en ihan onnistunut kunnon meditaatiossa. Vähän vaihtelua sille kun ryhtäillään edes takaisin puskasta toiseen.

      Poista
  11. Siellähän se Sulo laulaa luikautti oravalle, toivottavasti Kurre oli kuulolla kun noin hienon aarian toinen
    esitti :) Veeti olis voinut odottaa portailla kun tietää kuitenin että Sulo voi tulla joku päivä taas moikkaamaan.
    Hyvätasoisia ja kivoja kuvia !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuntuu välillä, että täällä on aikamoisia tuhruja kuvina. Tietyt tilanteet kun pitää saada ikuistettua!

      Poista
  12. En voi lopettaa ihastelemasta komeaa Suloa! Hienon laulun esitit kurrelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa ihailla! Saa tulla tännekin ihailemaan joskus, jos vain maltat :)

      Poista
  13. Oi voi, ihanan rentona Sulo kulkee valjaissa. Meillä Pena kyllä on kotona valjaissa ihan rento, mutta kun lähdetään ulos, kiipeää hän mun olkapäälle ja huutaa ihan suoraa huutoa suurimman osan ajasta kun ulkona ollaan. Yhtenä päivänä kävi maassa ja käveli ihan itse noin 5 metriä, mutta sen jälkeen piti taas kiivetä olkapäälle huutamaan... Rennompia aikoja ootellaan.
    Sulon laulu oravalle on aika herttainen, pisti väkisinkin hymyilyttämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki eivät pidä ulkoilusta :) Ei Sulokaan pitkiä matkoja etene, tuossa kotipihan tutussa piirissä vaan.

      Poista
  14. Sulo on varovainen ja se on myös hyvä asia. Tuota Sulon laulua en voi nyt kuunnella, Maija makaa tässä näppäimillä ja kehrää....... kuuntelen toiste.
    Kyllä rohkeakin kissa voi olla varovainen ja saattaa häiriintyä kovasta äänestä, vieraista ihmisistä ym. Tästä on meillä täällä monta esimerkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän! Meilläkin jää aina väillä joku video katsomatta kun Sulo pötköttelee vieressä!

      Poista
  15. Sulon nenä on söpönsöpönsöpö, oikea pussssssssausnenä.

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.