Sulo oli eilen kateissa. Etsin ja etsin ja huutelin. Ei vastausta. Vihdoin ja viimein keksin katsoa itse järjestämääni piilopaikkaan ja siellähän se Sulo oli. Korissa kirjahyllyssä.
Tyytyväisenä kuin mikäkin. Kun löysin ja menin silittämään, Sulo yritti pienessä korissaan tarjota masutäpliään ihailtavaksi ja rapsutettavaksi. Tottelin.
Tänä aamunakin leikimme piilosta. Jo kello 5.30 lähtien. Minun piiloni oli sängyssä peiton alla ja vaikka sinne kuinka kaivauduin, Sulo löysi minut joka kerta. Siis noin kello 5.30, 5, 6.15, 6.30 ja sitä rataa. Lisäksi Sulo etsi minua vaatekaapeista tarmokkaasti ovia taputellen, hammasharjojen alta lipaston päältä, rämpytystaulujen takaa, suihkukaivon metallisen suojan alta ja vaikka mistä.
Ihana tuo Sulon piilopaikka. Meillä on joka aamu kanssa piiloleikki, nykyään alkaa viiden paikkeilla ja loppuu kun viimein luovutan ja nousen ylös... Miten ne aina löytääkin ihmisen sieltä peiton alta vaikka miten hyvin olevinaan piiloutuu??? :D
VastaaPoistaEn tiedä. Ehkä meidän pitäisi maastoutua vieläkin paremmin?
PoistaPepsi: Piiloleikit on tosi kivoja! Teidän ihmisten piilot ovat vain yleensä liian helppoja!
VastaaPoistaNo niin taitaa olla! Ei pärjätä tässäkään asiassa kissoille.
PoistaSulon piilopaikka näyttää hyvin mukavalta! Voin myös kuvitella miten pehmeä ja lämmin Sulo on korissansa, etenkin masutäplien puolelta!
VastaaPoistaMutta aika luovista paikoista Sulo mammaa etsi! Ajatella että mahtuisit taulun taakse tai hammasharjan alle!
Siellä oli tosi lämmintä!
PoistaTaisi Sulo etsinnöissänsä vain hämätä. Etten lopettaisi leikkiä?
Aivan ihana lepo- ja piilopaikka! Juuri sopiva kirjastokissalle:)
VastaaPoistaAika tyytyväinen olen kun tuo on kelpuutettu!
PoistaKirjastossa on rauhallista :) Shhh
VastaaPoistaAi niin. Ja minä kun huutelin. Oi aikoja, oi tapoja.
PoistaSulo kosti sulle kun menit häiritsemään :)
VastaaPoistaTai sitten se etsi Namua...?
Niin, tutkimattomia ovat kissan tiet!
PoistaOi että olen kateellinen tuollaisesta kirjahyllynurkkauksesta! Ja vielä kissanpesällä höystettynä, oijoi <3
VastaaPoistaEhkä sinunkin pitää rakentaa ja järjestellä sinne kirjahyllynurkkaus?
PoistaMeilläkin Ruffe sujahtaa aina kaappiin missä pidetään kissankantokoppia silleen ei koottuna. Ruffe aina menee sinne makoilemaan ja jos laittaa kaapin oven kiinni ei Ruffe mitään sano. Kerran huutelin sitä kauheesti kunnes tajusin tarkistaa kaapeista ja siellä se oli tyytyväisenä kaapissa <3 Ihana tuo kirjahyllypiilo!!
VastaaPoistaRuffe ajatteli tyytyväisenä, että vihdoinkin omaa rauhaa!
PoistaUhhuh. Aamuisin minua on toisinaan etsitty kierrätykseen menevien papereiden joukosta, ulko-oven ja vaatehuoneen oven takaa, eteisen maton alta ja kirjoituspöydältä. Vähintään. Koeta siinä sitten piilotella. Vaikuttaa kummasti päiväunisuuteen, kun aloittaa piiloleikit jo hyvissä ajoin aamulla. Voimia Mammalle, sopii toivoa, ettei Namukin omaksu piilosessa etsijän roolia ;)
VastaaPoistaUnnakin on aika tarkka etsijä! :D Uni tuli kyllä eilen hyvin. Illalla vasta, toki.
PoistaVoi hitsi! Aamurauhan antaminen henkilökunnalle olisi kyllä hieno juttu. Miksei Mustin tyyppisiä herrasmiehiä ole tässä maailmassa enempää? Ransu ei kyllä kaipaa minusta enempää kuin nenääni, mutta siinäkin on tarpeeksi kestämistä.
VastaaPoistaTodella suloinen kirjastotorkkuja <3
Musti on herrasmies, todellinen herrasmies! Useammassakin asiassa :)
PoistaHyvät piilot ovat sellaisia, että ei ihan heti löydy. Kaikenmoisia hassuja etsintöjä on täällä meilläkin ollut vuosien varrella. Tuota taulujen rämpytystä ei meillä harrasteta tai jos kissat täällä eivät sitä osaa.
VastaaPoistaYhtäkaikki, vaikka joskus kissat ovat liiankin aamuvirkkuja ne ovat silti ihania.
Se on ihan hyvä, jos taulut ovat saaneet olla teillä rauhassa. Kissat ovat ihania! Myös aamuisin ja aamuyön tunteina.
PoistaKyllä säkin Sulo oot masutäplinesi suloinen, mutta ei ehkä kannata terrorisoida Mamman unia. Mamma näet jaksaa touhuta kanssasi paremmin, kun ei ole väsynyt :)
VastaaPoistaOn tainut Sulo käydä lukemassa tämän kommentin, kun tänä aamuna ei niin riehuttukaan :)
PoistaKunnon poika, otti heti vinkistä vaarin :)
PoistaMeillä Törö tekee välillä katoamistemppuja. Joskus olen ihan hätääntynyt, kun kattia ei näy missään. Valkoiset katit ovat niin paksuja, etteivät mahdu mihinkään piiloon 😄
VastaaPoistaTörö sitten piiloutuu valkoistenkin puolesta :)
PoistaSulo Kirjastokissa - tai peräti kirjastonhoitaja.
VastaaPoistaSulo on kyllä jossain johtotehtävässä myös kirjastossa. Eli kirjastonhoitaja lienee oikein hyvä nimitys.
PoistaHieno piilopaikka sulla Sulo!
VastaaPoistaSulo ajoittain jopa tykkää tästä paikasta, vaikka onkin mamman keksimä :)
PoistaIhan huippukiva kissapesä kirjastossa.
VastaaPoistaEhkä sen salaisuus on, että se ei oikeastaan ole kissanpesä ;)
PoistaMeillä yleensä Haiku vastaa, jos kutsun sitä, mutta joskus se ihan kuin tahallaan jättää vastaamatta, jos huomaa, että etsin sitä. Siinä se seurailee katseellaan kun kuljen sen piilopaikan (tai "piilopaikan", jos hämärää ja en vain hoksaa tummaa kissaa tummassa kohtaa) ja sitten siristelee silmiään tyytyväisenä kun viimein löydän sen. :D Sitten vasta saattaa naukaista tai säksättää kun saan siihen katsekontaktin...
VastaaPoistaHaiku tuntuu osaavan piiloleikin salat :D Mikäs sen mukavampaa pienestä kissasta kun vähän juksutella ihmisensä kanssa :)
PoistaKumma Mamma, kun ei meinaa antaudua löytymisestä. Kai sitä nyt vähemmästäkin lähtee etsimään taulun takaa jotain, jonka olisi vuorostaan etsijä. :)
VastaaPoistaNiin, ei olisi Sulo ensimmäinen joka etsii tahallansa vääristä paikoista :)
Poista