Satu

Jäljestäjäkissa ja kadonnut ystävä

Olipa kerran paikka nimeltä Naukula. Siellä asuivat onnellisena jäljestäjäkissa Sulo, ystävänsä Namu sekä heidän kissamammansa. 

Sattuipa sitten kerran niin, että Naukulat saivat ystävän kylään. Vietettiin lankalauantaita. Kissamamma ja ystävä puuhastelivat keittiössä, loihtivat herkkuaterian niistä aineksista mitä saatavilla oli. Kaikkea ei ollut, mutta mielikuvitus auttoi. Ystävä oli oikea taikuri. Pöytä katettiin koreasti kun siitä ensin oli pyyhitty pois kuraiset tassunjäljet. 

Jo ruokapöytään istuessaan kissamamma ihmetteli hiljaisuutta ja rauhaa. Kun kaikki ikkunat ja ovet olivat kuitenkin olleet koko ajan kiinni ja lukittuina, ei siitä sitten huolehdittu enempää. Ruokailu sujui hyvin, Sulo kävi tarkastamassa vedenlaadun ja nuukaisi jälkiruokaakin, valkosuklaalla kuorrutettuja manteleita. Vaan Namua ei näkynyt missään. Aikaa kului ja Namu pysyi kateissa. Sulo viihdytti ystävää ja mammaa kohteliaan herraskissan tavoin. Huoli alkoi kuitenkin kasvaa. Missä Namu?

Ruokapöydästä noustuaan mamma lähti etsimään Namua. Ei löytynyt sängynalta, ei kissapedeistä, ei mistään. Namu oli kadonnut. Ihan kokonaan kadonnut. Oli aika ottaa käyttöön järeämmät aseet, jäljestäjäkissa Sulo. Mamma antoi käskyn: "Etsi Namu, Sulo, etsi!" Sulo kuunteli käskyä ja mietti. Mamma toisti käskyn. Sulo teki päätöksensä ja lähti matkaan. Jolkotteli suoraan eteisen liukuovikaapin luo. Sen perimmäiseen nurkkaan ja istahti. Mamma raotti Sulon käskystä ovea ja sieltä tuli ensin ulos punainen häntä. Sitten sieltä mätkähti koko punainen kissatyttö. Namu oli löytynyt! Jäljestäjäkissa Sulo katsoi mammaansa silmiin ja viestitti: "Sinne se meni piiloon ja sitten nukahti kun ei kukaan tullut etsimään." 

Karistettuaan unihiekat silmistänsä Namu Naukula oli jälleen vedossa ja Naukulassa kaikki hyvin. Yhdessä ystävykset, jäljestäjäkissa Sulo ja ystävänsä Namu, tutkivat ruokapöydän antimia, viihdyttivät muuta talonväkeä ja löydettiinpä Namu seisomasta myös tyhjennetystä risottokattilasta sen reunoja lipoen, piilossa oli tullut nälkä. 

Tämä tarina on tosi ja tapahtui eilen paikassa nimeltä Naukula. Sen pituinen se. 

Älkää hukatko kissaanne.
 Jos kissa kuitenkin katoaa,
muistakaa katsoa kaikki kaapit.
Kannattaa kurkistaa myös verhon taa.