maanantai 14. joulukuuta 2015

Riippukeinussa

Hyvästi yksityisyys

Jösses, eikös täälläkään saa olla enää rauhassa?

Tarkennusta saisi kyllä vielä opetella...

Kontatkoon sit,
mä vedän kyllä nyt tirsat. 
Valokuvauskurssin jälkeen täällä on konttailtu ja kuvattu myös pimeimmissä ja hankalammissa paikoissa. Yllä olevissa kuvissa Sulo lepuuttelee Telliksen tekemässä riippukeinussa sohvapöydäksi päätyneen penkin alla. 

16 kommenttia:

  1. Voi Suloa kun missään ei saa olla rauhassa enää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se! Komeutta ihailevia naisia joka puolella (siis mamma ja Namu)

      Poista
  2. Sulo <3 Kyllä mamma tosta tasaantuu ajan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla ;) Pusut pikkuisille ja möyhyt isommille!

      Poista
  3. Kaikkialle se mamma änkeääkin!

    VastaaPoista
  4. Tuo riippukeinu on kyllä aivan mainio! Voi niiiiiiiin ymmärtää miksi se on suosikki!

    Valokuvauskurssista on siis ollut myös fyysistä hyötyä: säilyy notkeana kun konttailee pitkin pöydänalusia ;)

    VastaaPoista
  5. Sulo ressu, viimeinenkin rauhallinen paikka mennyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sellaista se on elämä kun on komea. T. Sulo

      Poista
  6. Valokuvaus on varmaan kissojen näkökulmasta aika hassua kun mamma konttailee ja hääräilee ja kamera käy. :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan taitavat olla jo kissat siihen tottuneita, siellä, täällä ja aikalailla muuallakin ;)

      Poista
  7. Justiinsa kuten yllä: Ne mammarazzit!

    VastaaPoista

Kur! Kiitos kommentistasi.