Hyvää uutta vuotta!

Kaikille!

Namun vuoden 2016 tehtävälista: 

• juttele mamman kanssa
• nuku
• leiki dragon flyilla
• ulkoile tarhassa
• syö, juo ja käy vessassa
• pidä Sulosta hyvää huolta
• leiki Sulon kanssa
• rakastu
• eroa
• rakastu
• mene naimisiin
• vietä riehakas kuherruskuukausi
• odota
• synnytä
• ruoki pentuja
• opeta vessaan
• kerro pennuille usein, että Sulo on hyvä tyyppi ja mamma kans
• opettele auttamaan siivouksessa
• opeta leikimään
• opeta riehumaan
• opeta roikumaan verhoissa
• opeta upottamaan tassut vesiastiaan ja riehumaan ympäriinsä
• käske maistella vähän hiekkaa
• leiki
• nuku ihmisen vieressä
• manikyyri
• ihmisen tekemä manikyyri
• pallorata
• rapinapussit 
• hiirikoulu
• opeta, opeta, opeta 
• näytä esimerkkiä
• muista myös sähköjohdot ja nakerrus

 Meiän mamma on ahkera ja me rakastetaan sitä. 

Mut tän löysän vatsanahan mä jumppaan kyllä kuntoon vasta ensi vuonna!

Sulon vuoden 2016 tehtävälista: 

• rakasta Namua ja mammaa
• rakasta kaikkia ihmisiä jotka tulevat Naukulaan (ilman työkaluja)
• esittele täplämassua
• siedä mamman laulut
• tarkasta pihan tilanne ja tarha
• valvo Naukulaa saunan tähystysikkunasta
• ole komea ja pussailtavan söpö
• opeta rääpäleillä painit ja riehut

Kauheesti o mulla hommaa!

Hyvää vuodenvaihdetta 

&

 tulevaa vuotta 2017 kaikille! 

Olkaa kissoiksi. 

Mistä on Naukulan päivät tehty?

Hieman lorua mukaillen

Mistä on Naukulan päivät tehty? 

Pienistä tassuista isoista tassuista, 

uusista valloituksista, uusista taidoista, 

vanhoista pinttyneistä tavoista, 

pelleteistä, kissanhiekoista, 

naurusta, ystävistä, 

pienten kissojen sosiaalistamisesta, 

isojen mahatäplien ihailuista. 

Runsaasta määrästä ruokaa ja

pienestä määrästä penturaksujen varastelua. 

Niistä on Naukulan päivät tehty, 

niin ja paljon muusta. 

Itsepäisestä, kurnuttelevasta, hellästä emosta, 

ihailevasta, diplomaattisesta sedästä, 

lempilelusta (kiitos Triolaan ja Nilssonille sekä ystäville J & S) 

Valokuvauksista (kiitos Maunon ja Epun henkilökunta sekä Cheri). 

Teestä, kahvista ja munkeista, 

taateileista ja tottelevaisista vieraista

jotka päästävät Sulo ja Namua ulos ja sisään niinkuin haluavat. 

Kiitos madotusten avustuksesta kissamummulan Paula

(ps. tämän sanoi vain mamma)

Kiitos kaikille lukijoille, 

kommenteille ja tykkäyksille. 

Meillä on ollut ihmeellinen vuosi. 

Kiitos kanssabloggaajille ihanasta yhteisöstä, 

josta löydetään ystäviä ja ollaan ihmisiksi. 

Kiitos Namun pentujen uusille ihanille perheille. 

Naukulassa ollaan kiitollisia kaikesta. 

Kiitos. 

Cheri toi tullessaan Sulon luokkakuvan. 

Olette tärkeitä. 

Viime yö

villi yö

Olen nyt nukkunut kaksi yötä makuuhuoneen ovi auki. Se on sujunut yllättävän hyvin. Heräilen kyllä, mutta nukun myös. Suloa ja Namua ei portaiden portti pidättele ja ensimmäiselle alas vievälle portaalle hypätään sujuvasti kaiteen päältä. Ylös tullessa molemmilla on sama taktiikka, molemmat puskevat itsensä yläkertaan. Muutamia kertoja hyppäsivät portin yli, mutta sitten opettelivat tuon toisen tyylin. Siihen herään. Heräsin viime yönä myös siihen, että Namu oksensi. Kolme kertaa, kolmelle eri matolle. En tiedä mikä oli syynä, nyt kaikki on kuitenkin hyvin. 

Joku tai jotkut ovat päättäneet käyttää Sulon kylpyhuoneessa sijaitsevaa hiekkavessaa. Sieltä löytyi tänä aamuna parit minipissat ja -kakat. Aamuyön tunteina heräsin myös siihen, että kaksi pentua nukkui rintani päällä ja kolme kainalossa, siihen asentoon nukahdin sitten minäkin. Reilun tunnin kuluttua heräsin siihen, että jalkani oli puutunut. Namu oli siirtynyt imettämään jalkani päälle. 

Mistään kerrotuista ei tietenkään ole kuvia, mutta pennuista on. 

Etkä sitten kerro, että mä oon viettänyt aikaa niitten kanssa sängyn alla. 

Pennut keksivät kaikenlaista hupia itselleen, kuten esimerkiksi sen, että hyppäsivät sängyltäni lattialla olevaan tyynykasaan, kiipesivät takaisin sängylle ja hyppäsivät uudelleen. 

Minä puolestani ihmettelen edelleen sitä kuinka onnistun saamaan näistäkin minikissoista kuvia, joissa näyttävät suurelta. 

Aivopähkinöitä Sulolle

ja villi viisikko

Nyt kun ajankäyttö on pentujen myötä muuttunut, olen yrittänyt pitää hyvää huolta myös Sulosta. Tavakseni on tullut piilottaa kuivattuja kananpaloja tai muita herkkuja Sulon etsittäväksi. Herkut piilotan Sulon suorittaessa aamu-ulkoiluaan. Kun seuraavan kerran tarkastan piilot, kaikki ovat aina poissa. 

Mamma, tää on niin helppo piilo.

No niin, yks läks parempiin suihin. 

Hmmmm, ei tainnut tulla piilo tyhjäksi kerrasta! 

Siis mitä? Tää piilo on tyhjä. Jo nyt.

Ja sitten pakolliset pentukuvat. Peiliä apuna käyttäen saatan saada kaikki samaan kuvaan, joskus tilanteessa auttaa myös Namu. 

Villi viisikko - minä kiipeilytelineenä. 

Jaloissani neljä, yksi sängyllä.

 Viime yönä nukuin makuuhuoneen ovi auki. Sulo nukkui alakerrassa suurimman osan yöstä, keinutuolissa tähtipeiton päällä, Namu ja pennut nukkuivat makuuhuoneessani. Kaksi ipanaa tulivat painimaan käteni kanssa kolmelta, mutta minä puristin silmäni kiinni enkä suostunut heräämään. Ainakaan kunnolla. 

Joulupäivänviettoa

Naukulassa

Täällä on herätty aikaisin, luettu, otettu tirsat, syöty maittava aamiainen, leikitty ja riehuttu. Sulo opetti pennuille uuden leikin aamusella. Oli itse makuuhuoneeseen siirtyneellä tuolilla ja esti pentuja pääsemästä sille. Kun yksi lähestyi, Sulo mätkäisi pennun alas, riehui tuolin päällä oikein tosissaan ja pennut olivat selvästi mukana leikissä. Kaikki viisi. Minä hihittelin sängyssä ja pyyhin samalla unirähmää pois silmistäni. Kamera ei ollut lähellä (pahus). 

Täällä on myös ulkoiltu (Sulo + Namu), katsottu elokuva ja tirautettu pari kyyneltä viime aikaisten uutisten johdosta. Minulla on edelleen yöpaita päälläni, täydellinen pyjamapäivä. Niin, ja otettiin täällä muutama valokuvakin. 

Tämä järjestely on nyt toimiva. Kaksi huonetta yläkerrassa kun olen kotona ja sitten kun en ole kotona, Namu ja naperot asuvat yhtä huonetta. Kun ovi vapauteen avataan, kuuluu komea kopoti kop.