Uuvuttava viikko

Onneksi loma loppuu!

Minä voisin kotoilla toisenkin viikon, mutta likoille se todennäköisesti ei sopisi. Viikko on ollut varsin uuvuttava, koska Mamma on poistunut Naukulasta vain pieniksi hetkiksi kerrallaan.

Yksi reissu vei Plantageniin, josta hain jo vähän koristusta pihalle sekä tarvikkeita kasvatukseen.

Ei siinä sitten muu auttanut kun Wilman ryhtyä työnjohtotehtäviin. Kesken päiväunien. Huoh. Keittiön ikkunasta näki kuitenkin hyvin etupihan puuhastelut.

Sitten Naukulassa kävi vieraita ja seiniin porattiin reikiä. Tätä työtä valvoi Helmi, vaikka vatsa ruikulille sitten menikin. Ei ollut kivoja ääniä ne.

Television taakse saatiin vähän raskaampi taulu. Sitä voi tuijotella silloin jos esim. jääkiekko menee liian jännäksi. Sekin voi aiheuttaa vatsanväänteitä. Lähinnä Mammalle.

Joutilaisuus ja aika saattavat tuottaa myös hyviä ideoita. Näin kävi, ainakin minun mielestäni. Olohuoneen ikkunan edessä on rautalanka ja siinä on roikkunut ikealaisia koukkuja. Jouluisin joulupalloja ja pääsiäisenä munia. Nyt keksi laittaa siihen roikkumaan iki-ihania Matti Kervisen Helsinki-kuvia, jotka ovat olleet varaston kätköissä vuosia kun oikeaa paikkaa ei ole löytynyt. Kuvien takana olleet reiätkin olivat sopivat tälle idealle kuin tehty.

Tässä kohden työnjohto antoi periksi. Toiminta oli kerrassaan väsyttävää.

"No jos nyt hetkeks tähän sohvalle." 

"Tee sä vaan, niin mä vähän luen."

Kyllä kotoilu on ihanaa, vaikka se likoille käykin työstä!

Patsas

Uusi perheenjäsen

Tässä taannoin kävin kaupassa nimeltä Piironki. Mukaan matkaan sieltä tarttui enkelipatsas. Mikäs siinä on kuin aina viehätyn vaikeasti kotiintuotavista asioista? No, tämä pääsi ehjänä perille ja päätyi varsin tarkan tutkimuksen kohteeksi.

Pienellä enkelillä on kädessänsä sammakko, jota hellästi hoivaa.

"No mikäs siinä, patsastellaan sit hetki." 

Enkeli on vielä tilapäismajoituksessa kylppärissa kunnes oikea paikka sille löytyy.

Porauskortti - Edit

ja kirjatuki

Toissa jouluna sain lahjaksi porauskortin. Se oli ehkä paras lahja ikinä!

Kuten kaikkia muitakin arvolahjoja, tätäkin on säilytetty hyvin. Sitä on vain ihailtu, muttei käytetty. Sen todistaa jo rei'ittämättömät mustat palluratkin. Tänään siihen asiaan tulee muutos. Kolme porauskohdetta on jo selvillä, mutta se tärkein on vielä harkinnassa.

Sain samaiselta ystäväperheeltä lahjaksi Sekäettä-nettikaupan kirjatuen. Kirjatuki, jota näköjään kirjaorreksi kutsutaan,  on vallan mainio ja sen paikka on ehdottomasti makuuhuoneessa. Siellä missä luen eniten.

Mä rei'itin tän. T. Wilma

Toinen seinään porattava esine on Bulleto-ketju, myös Sekäettä-nettikaupasta. Se tulee eteiseen. Ja jos vain paikka olisi, niin siiten ostaisin yhden rullan tätä ihanaa kirjatapettia samasta paikasta.

Nyt ei muuta kuin mietintämyssy päähän, ja miettimään paikkaa kirjatuelle.

EDIT:

Nyt ovat kaksi taulua, kirjaorsi ja myös Buleto-ketju paikoillansa. Ja mikä parasta, porauskortista kului vain kolme kertaa vaikka reikiä tuli seiniin neljä :)

Kiitos kovasti ystävät rakkaat!

Tältä näyttää nyt kirjaorsi sekä Buleto.

Pähein mutsi-skaba

Onni järkkää tän


Vähä funtsittii Hempun kaa et osallistuttaisko vai ei. Ku ei me oikein tiietty keksitäänk kymment juttuu. Se on aika paljo se ja sit ku me viel luettii se Onnin lista, niin me mietittii et matkitaaks me vai ei. Mut tällanen täst nyt tuli. Toivotaan ettei meijän mutsi lue noit suluis präntättyi ku ne on näitten asioitten toinen puoli. Asioil on nääs aina kaks puolta. Mut täs tää lista nyt ois.

Meijän mutsi on pähein ja ihkuin koska:

• se antaa yleensä viis kertaa viikos aamuruuan ajallaa (siis kaks kertaa se myöhästyy aina ja nyt kans ko sil on joku lomaviikko)



• se pitää ulkotarhan aika lämpimänä monta aikaa (mut sit joskus se päästää se aika kylmäks ja höpöttää talvest ja pakkasist. Me luodaan siihen paheksuvia silmäyksiä silloin)



• se kasvattaa meil välil popcornin heinii (mut nyt se on alkanu syömää niit ittekii, pyöräyttää ne vaan kattilan kautta mis ne aikansa paukkuu)
  


• se nukkuu meijän sängys (joskus kyl tuntuu et se omii sen ihan kokonaa ku ei tajuu lähtee sielt pois ku meijän on lämmin, joudutaan sit itte poistuu)
  


• se on löytäny meijät kavereiks toisillemme (vaik ei kyl kolmen naisen taloudes oo aina helppo asuu)



• se yrittää keksiä meille juttuja (eri asia on sit kuin monta kertaa se onnistuu)
  


• se on keksiny perjantain katkis-teeman (tää on kyl sen paras keksintö!)



• se leikkii (vaik vähän kömpelösti ja liian harvoin, me jaksettas kattella sen leikkimist useemminki)



• siks ku se on kaikest huolimatta meijän ja se useimmiten tekee niiku me halutaan (mut viel on pitkä matka täydellisyyteen, tuleekoha niist ihmisist koskaa?)

Laitettii sit noi meijän kuvat tohon ekaks, ku se on kans aika tärkeetä.

The Helmi Show

The Helmi Show - Kehräysten kera

Vuosi sitten ostin koirien aktivointilelun, jonka lupailtiin olevan myös kissoille sopiva. Silloin epäilin olisiko se elämäni huonoin ostos. Ei ollut, eikä vieläkään ole.

Otin aktivointilelun takaisin koristamaan Naukulan ruokapöytää ja laitoin raksut sisälle, ihan tavallista kissanruokaa, ei mitään herkkuja. Salamaakin nopeammin paikalle tuli Helmi, kovaäänisen kehräyksen kera.

"Hei, nyt tää niinku alkais. Ootteks valmiina?" 

"Ekaks oikeella, tää on helppo."

"Sit vähän vaikeusastetta lisää, vasurilla kattokaa."

"Sit tää vois niinku laittaa tassun tällaseks kupiks, ja heittää nappulan suoraan nassuun."

"Sit tää on taas helppo, voi syödä kupistkii ku sen on ekaks avannu."

Toisaalla Wilma miettii:

 "Helmi hei, sä oot kissa. Älä nyt tollaseen ryhdy.

Mä näytin kerran kuin noi avataan ja pistetään nappulat naamaan.

Se on jo niiiin vanha juttu."

Helmi rakastaa <3 ja Wilmaa ei yhden kerran jälkeen kiinnosta lainkaan. Soooo last season.

Kissakuvahaaste 154: Matto

Kissakuvahaaste 154: Matto

Naukula osallistuu kissakuvahaasteeseen Helmin rakkaudella mattoihin, punaisiin mattoihin. Muun väriset matot eivät Helmiä houkuta, punaisissa on taikaa. Joulun taikaa ilmeisemmin, koska matot koristavat Naukulan lattioita joulun aikaan. Näiden punaisten mattojen esilletulo aiheuttaa varsin voimakkaita rakkaudenosoituksia.

Keittiöpöydän alla oleva matto.

Työhuoneen matto. 

Keittiökäytävän matto.

Oi, ihana toukokuu

Kesä korkattu

Tästä se lähtee - kesä!

Vielä ei toki ole tarpeeksi lämmintä, ja Helmi viihtyykin edelleen vällyjen välissä. Yrittää ensin nukkua molempien parvekkeella olevien korien päällä, mutta joutuu aina antamaan periksi.

Toinen auringon- ja lämmönpalvoja ei edes yritä,

vaan pötköttelee suosiolla kirjastossaan aamuauringossa.

Kevätesikot koristavat ulkotarhan maisemat. Ajattelin kyllä kaivaa ylös tuon alppiruusuraukan ja laittaa tilalle jotain varjossa viihtyvää. Kuunliljoja tai jotain.

Antaa sen kesän nyt vain tulla! Täällä ollaan jo valmiina!